Kotitoimiston tsemppiviikot ja maailma valmiiksi

Kaupallinen yhteistyö, Via ja Asennemedia

Homevialaura. kotitoimisto, Via, valmisateriat

Meillä on tällä hetkellä kotona käynnissä melkoiset tsemppiviikot. Ei sen enempää eikä vähempää kuin maailma pitäisi saada valmiiksi ennen vauvan syntymää.

Kuten olen kertonut, mieheni opiskelee tällä hetkellä ylempi AMK -tutkintoa jo valmiiksi aika haastavan työnsä päälle. Hän vieläpä otti alkuvuoteen erityisen paljon kursseja helpottaakseen koulua loppupäästä, kun lapsia on kaksi.

Homevialaura. kotitoimisto, Via, valmisateriat

Minä, joka olin aina todella hyvä koulussa, makoilen nyt sohvalla tukka pystyssä, ja mieheni, joka ei koskaan aikaisemmin ollut mikään varsinainen koulunkävijä, on nyt meidän perheen reipas jatko-opiskelija. Kuinka tässä näin kävi, jaksan nauraa.

Tai nauraa ja nauraa. Välillä fiilis on oikeastikin vähän, jos nyt ei itseen pettynyt niin jotain sinnepäin. Niinä hetkinä yritän puhua itselleni niin kuin puhuisin ystävälle: yrittäjyyden, tai minkä tahansa työn, ja perheen yhdistäminen on jo hieno ja riittävä saavutus sinänsä.

Homevialaura. kotitoimisto, Via, valmisateriat, Korean Beef Bulgogi

Yhtä kaikki miehen koulunkäynti tuo oman lisänsä vielä minun yrittäjyyden, äitiyden ja odottamisen päälle. Oikeastaan tässä kohtaa minun tekee mieli käyttää puheenvuoro meidän kaikkien puolisoiden puolesta. Olen monesti kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka miten sinä jaksat -kysymykset osoitetaan pelkästään opiskelevalle tai pitkää työpäivää tekevälle – ei koskaan puolisolle.

Mutta faktahan on se, että mitä enemmän puoliso on toimistolla tai työmatkalla tai koulussa tai päivystyksessä tai missä ikinä, sitä suurempi muu perhevastuu kaatuu kotona olevalle. Tämän tiedän paitsi entisestään ystävieni nyt myös omasta kokemuksesta. Toisin sanoen minulla on sellainen olo, että tavalla tai toisella tässä opiskelee koko perhe (mitäköhän sitä ostaisi itselleen valmistujaislahjaksi?).

Homevialaura. kotitoimisto

Oma yrittäjyyteni onneksi joustaa, ja siksi olen entistä onnellisempi, että pystyn tässä elämäntilanteessa työllistämään itse itseni. Epävarmuutta ja epäsäännöllisyyttä on toki paljon tavallista päivätyötä enemmän, mutta sentään voin itse säädellä sitä, koska teen ja mitä. Ja miten, eli onneksi tässä tilanteessa tarvittaessa vaikka kotisohvalla mahdollisimman mukavaa – tai vähiten epämukavaa – asentoa hakien.

Homevialaura. kotitoimisto

Yrittäjänä äitiyslomalle jääminen tuntuu hyvin erilaiselta, absurdiltakin, että kynä muka tippuisi kokonaan jonain tiettynä päivänä, kun on ensin juotu kakkukahvit. Eihän se niin mene. Vaikka en tekisi laskutettavaa työtäkään, on jatkuvana ylläpidettävänä paljon muuta työhön liittyvää. Yrittäjänä ei voi asettaa yhdeksän kuukauden lomavastaajaa tai delegoida tuuraajaa.

Homevialaura. kotitoimisto

Nämä viimeiset viikot ennen vauvan syntymää olen yrittänyt ottaa tsemppiviikkoina. Jaksan aika hyvin venyä, kunhan vain tiedän, mihin asti venymistä kestää. Vauvan syntymään mennessä, ellei pieni sitten synny etukäteen – skenaario, jonka mahdollisuutta en oikein haluaisi tunnustaa – mieheni on saanut merkittävän osan kursseista päätökseen. Samoin olen todella iloinen, että minä saan paahtaa projekteja vielä, kun käteni ovat päivisin vapaat.

Homevialaura. kotitoimisto

Nimittäin se, mitä oli ennen esikoista ja mitä on edelleen ajan kuullettua muistot vaikea uskoa, tulee aina välillä elävästi mieleen: vastasyntyneen kanssa on saavutus saada ruoka pöytään. Muistan, miten mieheni teki minulle usein leivät valmiiksi jääkaappiin ennen töihin lähtöään. Miten käärö, jonka piti vain nukkua, yhtäkkiä estääkin aikuista ihmistä saamaan valmiiksi viipaloitua juustoa paahtiksen päälle?

Homevialaura. kotitoimisto

Via-valmisruoista pidän todella paljon kotitoimistolaisena ja myös tulevana kädettömänä. On huojentava ajatus saada nopeasti eteen freesi jonkun muun tekemä lämmin ruoka, etenkin asuinalueella, jossa noutoruoasta kotiovelle voi vain haaveilla. Raaka-aineet säilyttävät tuoreutensa ja aidot makunsa, koska ruoka on kypsennetty samassa pakkauksessa, kun se laitetaan mikroonkin. Teknologian ansiosta esimerkiksi kasvikset ja pasta säilyttävät kiinteän olomuotonsa ilman säilytysaineita. Kolmen minuutin päästä pakkaus viheltää valmiina syötäväksi.

Homevialaura. kotitoimisto, Via, valmisateriat, Tikka Masala

Muistan hyvin, miten Via tuli Jyrki Sukulan johdolla markkinoille jo kymmenen vuotta sitten jotenkin hyvin erilaisilla mielikuvilla, kun valmisruokiin oltiin siihen mennessä totuttu liittämään. Nykyään sarjaan kuuluu 11 valmisruokaa ja kaksi salaattia, ja kaikki niistä valmistetaan Suomessa. Korean Beef Bulgogissa on käytetty suomalaista naudanlihaa, Via Risotto Pollo Limonellossa ja Tikka Masalassa molemmissa kotimaista kanaa. Kaikkiruokaisena pidän siitä, että tarjolla on monenlaisia maailmanmakuja. Näistä oma suosikkini on täyteläisenmakuinen Pollo Limonello -risotto – voisinhan suurin piirtein uittaa kaiken lempparissani sitruunassa.

Homevialaura. kotitoimisto

Lisäsitruunan kanssa vielä risoton tarjosinkin, enkä muuten vain kuvia varten. Yhtäkkiä sain flashbackit valmisaterioista ja toimistoajoista. Muistan, kuinka poikkesin tavoillani melkein kaikista kollegoista: en koskaan syönyt valmisruokaa suoraan pakkauksesta, vaan asettelin sen nätisti posliinilautaselle höysteiden kanssa. Se herätti aina ihmettelyä ja yhä tänä päivänä olen samanlainen. Tiettyjä take away -ruokia lukuun ottamatta minusta on turnoff syödä ruoka suoraan rasiasta – lautasella ateria on aina erilainen elämys.

Homevialaura. kotitoimisto, Via, valmisateriat, Pollo Limonello

Sen lisäksi, että aion helpottaa elämääni valmiilla aterioilla, olen myös suunnitellut loppukiritsemppausta keittiössä. Ajatukseni olisi vielä ehtiä sulattaa pakastin ja täyttää se sen jälkeen ensimmäisiä viikkoja silmällä pitäen hätävaroilla, kuten itse tehdyillä kasvissosekeitoilla, mutta katsotaan, miten käy. Olo on vähän kuin maailmanlopun odottajilla. Älkää siis ihmetelkö, jos näette tutun naaman hamstraamassa kaupassa aterioita ja säilykkeitä.

Homevialaura. kotitoimisto

Yhtä kaikki välillä rehellisesti sanottuna stressaan yrittäjyyden, vastasyntyneen hoitamisen sekä miehen työn ja opiskelujen yhdistämistä, ehkä etenkin omien rajojen asettamista, mutta toisaalta vähintään yhtä paljon blogi huojentaa: minulle se on se niin sanottu oma juttu, jota kotiäitiyden rinnalle kaipaan. Haluan ja yritän luottaa siihen, että te pysytte matkassa mukana, vaikka postaustahti jossain vaiheessa hidastuu tai aivot hetkeksi pehmenee.

Työniloa ja herkullista lounastaukoa! Samoin tsempit kaikille viimeisillään oleville kanssaodottajille, teitä taitaa olla linjoilla jonkun verran.

Eteisen uudet Hay Lup Wall -lampetit

Homevialaura, Hay Lup Wall, lampetti

Vielä on esittelemättä tämän freesauskierroksen yksi pieni sisustusmuutos, eteisen uudet lampetit. Näissäkään ei ole mitään maata mullistavaa, mutta ajattelin, että ehkä teitä voisi kiinnostaa nähdä lopputulos.

Homevialaura, Hay Lup Wall, lampetti

Lampetit, ja juuri nimenomaan nämä lampetit, ovat siitä hauskat, että pohdin näitä jo ehkä vuosi tai jopa puolitoista sitten, kun viimeksi tuskailin eteisen haastavan sisustuksen kanssa. Silloin en kuitenkaan saanut aikaiseksi lampetteja laittaa, vaan tasolla on enimmäkseen nojaillut tauluja. Nekin ovat todella kivoja, mutta mustavalkoisia taulujahan meillä riittää. Sen takia koin tarvetta saada tilalle jotain muuta, ja muutenkin raikastaa tason nyt kevääksi kaikesta turhasta.

Homevialaura, Hay Lup Wall, lampetti

Lampetit ovat Hay Lup Wall -mallia, toinen isompi ja toinen vähän pienempi. Idean lampetteihin sain siitä, että haaveilin eteisen lipaston päälle seinävalaisimesta, mutta pistoke oli jo pois käytöstä otettu ja kaapin taakse piilotettu. Niinpä seuraavaksi mieleen tuli kynttilälampetit, jotka tuntuvat olevan katoava luonnonvara – vai kenties sittenkin uudestaan elpyvä. Näiden Hay-mallien lisäksi toinen nykyaikainen skandibrändi, Menu, tekee vähän vastaavia seinäkynttilätelineitä ja -maljakoita Pov-nimellä.

Homevialaura, Hay Lup Wall, lampetti

Minusta lampetit ovat siron kauniit, samalla aidon tulen myötä perinteiset, mutta ohuina yksinkertaisina modernit. Entisestään lampettiajatusta ruokki se, kun luin Sara Karlssonin Asioita jotka tekevät kodin -kirjasta ihanasta tavasta, joka heillä on: että perheenjäsentä odotetaan kotiin kynttilöin. Puhumattakaan siitä, miten kiva kynttilät on sytyttää vieraita vastaanottamaan.

Homevialaura, Hay Lup Wall, lampetti

Jatkuvasti nämä lampetit eivät tietenkään meillä pala, mutta ovat ovat erityisinä hetkinä todella ihanat. Nythän varsinainen kynttiläsesonki alkaa olla ohi, mutta kyllä meillä edelleen joka ilta tuikut palavat ja itse asiassa palavat kyllä sateisina kesäiltoinakin.

Vastuullisia valintoja lapsiperheen ruokapöydässä

Kaupallinen yhteistyö, Arla ja Asennemedia

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Pöpperöistä sunnuntaihuomenta aamupalapöydästä! Olemme aamiaisen osalta todella kaavoihin kangistunut perhe. Tarjolla on aina kahvin ja mehun lisäksi leipää ja jugurttia kahdesta syystä: ensinnäkin ne maistuvat meille päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen, ja toiseksi ne tulevat nopeasti pöytään.

Haluaisin olla äiti, joka rauhassa valmistelee perheelleen pitkän ja vaihtelevan viikonloppubrunssin, mutta se ei yksinkertaisesti ole tällä ihmistyypillä mahdollista. Olen nimittäin se, joka tarvitsee todella nopeasti herättyään kahvia ja ruokaa (miehelle: anteeksi siitä, mitä olen sanonut kaikkina niinä kertoina, kun olemme etsineet matkalla aamiaista).

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Onneksi tosin aina voi syödä kaksi aamiaista, ja niin usein viikonloppuisin teemmekin, onhan aamiainen muutenkin päivän paras ruoka. Myöhemmin päivällä jaksaa jo sitten lounaan korvikkeeksi paistella croissantteja ja munakkaita.

Syömme usein luonnonjugurttia marjoilla tai hedelmillä, mutta myös yksittäispakatut makujugurtit ovat meille eväänä ja välipaloina erittäin tuttuja. Arkisin, kun lapsi syö aamiaisen päiväkodissa, teen hänelle usein jugurtista iltapalasmoothien tai tarjoan päivällisen ”jälkiruoaksi” jugurttia höysteillä tai sellaisenaan.

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Omakin iltapäivän välipalani on useimmiten jugurtista surautettu smoothie. Kesällä ajattelin alkaa tehdä jugurtista, marjoista ja hedelmistä simppeliä ”jäätelöä” mehujäämuoteilla pakkaseen. Kun tähän laskee vielä ruoanlaiton, kuluu meillä jugurttia ja paljon. Jugurtti on meille sekä nautinto itsessään että luonteva tapa nauttia kyljessä suositus marjoja ja hedelmiä.

Kun minulta juuri yhdessä pienessä videohaastattelussa kysyttiin, vältänkö arjessani muovia, vastasin sen enempää ajattelematta, että en oikeastaan omien kankaisten hedelmäpussien käyttämistä lukuunottamatta. (Lisäksi olen vaihtanut kelmun kestokääreeseen, vanupuikot pahvivartisiin ja kertakäyttöiset muovipillit lasisiin, minkä unohdin mainita.)

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Joka tapauksessa noin muuten en käy ruokakaupassa omien astioiden kanssa tai jätä ajateltua raaka-ainetta ostamatta siksi, että se on pakattu muoviin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö ruokaa pakkausnäkökulmastakin miettisi tai turhasta muovinkäytöstä ahdistuisi.

Ihan yksinkertainen asia ei ole: joskus muovi on ruoan säilymisen kannalta välttämätön, ja hävikki on aina ympäristönäkukulmasta pakkauksen materiaalia pahempi. Mutta aina silloin, jos muovin voi korvata paremmalla materiaalilla, niin totta ihmeessä niin kannattaa tehdä.

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Siksi minusta on äärettömän hienoa, millaista kehitystä Arla on tällä saralla tehnyt: vuoden 2019 aikana Suomessa on 40 miljoonaa parempaa pakkausta. Uudistuksen myötä Arla Luonto+ -jugurttipurkeista on tullut ensimmäistä kertaa kartonkisia ja kartonkikeräykseen kuitukansineen kierrätettäviä. Näin ollen Sipoossa suomalaisesta maidosta valmistetun jugurtin hiilijalanjälki on purkin osalta nyt 43 % aikaisempaa pienempi.

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Myös kaikki kilon harjakattoiset Arla Luonto+ -jugurtit Arla on vuoden alusta muuttanut 100-prosenttisen uusiutuviksi. Kartonkipakkauksen sisällä aikaisemmin ollut ohut pinnoite on vaihdettu puupohjaiseen, uusiutuvista raaka-aineista valmistettuun biomuoviin. Sama koskee Arlan kaikkia tämän vuoden alusta lähtien myytyjä nestekartonkipakkauksia. Nykyään molemmat uudet pakkaukset, harjakattoiset sekä purkit kansineen, kierrätetään siis huuhdeltuina kartonkikeräykseen.

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Vaikka tässä maailmanajassa on ennen kaikkea vaadittava päättäjiltä isoja linjauksia ja merkittäviä muutoksia, olen yksilötasolla arjen pienten tekojen puolestapuhuja. Ajattelen, että ainakin kaiken sen, minkä voin helposti tehdä, saan luvan tehdä. Listasin tavat, joilla olen pyrkinyt muuttamaan meidän perheen ruokailua vastuullisemmaksi.

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Sopivat annoskoot. Syön itse varmasti enemmän kuin tarpeen olisi, mutta osaan sentään aikuisena arvioida ruokahaluni, eikä minulta siksi koskaan jää ruokaa kotona lautaselle. Nirsohko kolmevuotias onkin sitten toinen juttu. Yritän aina tehdä lapselle maltillisenkokoisen annoksen ja mieluummin tarjota lisää. Kävelevä bioroskis Onni on toki tähteissä avuksi, mutta silti annoskoot auttavat hillitsemään hävikkiä.

Lapselta tarvittaessa yhden aterian pois tiputtaminen. Edellistä teemaa jatkaen olen yrittänyt karsia hävikkiä myös sillä, että en väkisin tarjoaisi pieniruokaiselle sirolle tytölle kahta ruokaa kahteen tuntiin, ensin päivällistä viideltä päiväkodin jälkeen ja taas seitsemältä iltapalaa. Juuri tästä ruokarytmistä, kiitos teidän, on todella hyvää keskustelua Kuinka ruokkia bebe -postauksen kommenttiboksissa. Aterioiden määrään ei tietenkään ole yhtä oikeaa ja monet kasvuikäiset ja parempiruokahaluiset lapset (kuten minä itse aikoinaan) tarvitsevat molemmat. Joka tapauksessa meille oli oivallus yhdistää kaksi arkiruokaa yhdeksi kello kuuden illalliseksi, jonka saa halutessaan päättää juuri jugurtti-, smoothie- tai hedelmätyyppiseen ”jälkiruokaan”. Näin myös ehdimme paremmin syödä yhdessä perheenä ilman kiireen tuntua ja paremman ruokahalun takia roskiin ei enää mene joka ilta puolta puuroa.

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Ruoantähteistä kokkaaminen. Edelleenkin samaa hävikkiteemaa jatkaen yritän aina hyödyntää jokaikisen nahistuneen porkkanan ja juustonjämän. Itse asiassa jos voin jossain sanoa olevani hyvä, niin ei-mistään kokkaamisesta. Välillä tuntuu, että saan pastan aikaiseksi pelkästä sinapista ja sähkövalosta. Tähteitä hyödynnän paitsi omina kotitoimistolounaina myös iltaisin perheen kanssa. Vaikka jotain ruokaa ei jäisi yksinään tarpeeksi, voi tähteiden kanssa tarjoilla jotain muuta. Minun tärkeä oivallukseni on, ettei ruoalla tarvitse aina olla nimeä. Lautanen sitä sun tätä voi sekin olla todella maistuva ja ruokaisa annos.

Kasvisten suosiminen. Me olemme kasvismyönteisiä ja -painotteisia sekasyöjiä. Arjessa kuluu mainittujen maitotuotteiden lisäksi kalaa, kanaa ja toisinaan punaista lihaa, mutta yhä enenevässä määrin kikhernettä, linssiä, kidneypapua, tofua ja kaura- ja härkäpapuvalmistetta. Tällä yhdistelmällä olemme löytäneet meidän perheelle sopivan ja monipuolisen tasapainon, jossa tietenkin myös sesonkeja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan (kevään ensimmäisiä parsoja odotellessa!).

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Pakkasen ja hätävarojen hyödyntäminen. Yritän aina pitää jotain varalla pakkasessa ja kuivakaapissa ainakin autolla tehtyjen turhien kauppareissujen karsimiseksi. Esimerkiksi paketti pastaa ja purkki pestoa voi jo riittää ratkaisemaan illallishaasteen. Viimeksi lomalle lähtiessämme leikkasin loput jääkaapissa pyörineet hedelmät palasiksi pakkaseen, ja niistä tulikin matkan jälkeen monta smoothieta sen sijaan, että olisin heittänyt hedelmät pois.

Kaikkien pakkausten kierrättäminen. Me lajittelemme roskat yhteensä kahdeksaan osaan: sekajätteeseen, muoviin, biojätteeseen, kartonkiin, lasiin, pienmetalliin, paperiin ja panttipulloihin. En kiellä, etteikö järjestelmä olisi vaatinut kompaktissa kodissa vähän sumplimista, mutta kun paikat on kerran järjestänyt, ja tapaan tottunut, niin lajittelu tapahtuu kuin itsestään. Kiertotalouden näkökulmasta kierrättäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta kaikki materiaali saadaan uudelleen hyöty- ja jatkokäyttöön.

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Teemaan liittyen olin Tiedekulmassa kuuntelemassa Helsingin Yliopiston pakkausteknologian yliopistonlehtoria, Hanna Koivulaa. Hanna sanoi, että 25 % tuotetusta ruoasta menee hukkaan, mikä kuulostaa minusta aivan kauhealta. Siksi nyt, mutta vielä enemmän tulevaisuudessa, kaikki tuotettu ruoka on saatava syötäväksi ihmisille. Samoin Hannan mukaan laki kehittyy niin, että tulevaisuudessa lähes kaikkien pakkausten tulee olla kierrätettäviä.

Pakkausteknologian yliopistonlehtori totesi myös, miten tärkeää on tehdä vastuullisuus kuluttajille helpoksi, ja tästä olen realistina tismalleen samaa mieltä. Vaikka vastuullisuudella minulle onkin merkitystä, en suoraan sanottuna näe itseäni menemässä ruokakauppaan venkoileva lapsi mukana omien astioiden kanssa, eikä tavallisessa kaupassa niin voisi asioidakaan. Sen sijaan kahdesta jugurttipurkista voin samalla vaivalla valita paremman.

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Lisäksi esimerkiksi kierrätyspisteitä voisi minusta olla nykyistä enemmän – ja myös keskustassa! Ulkomailla näkee muun muassa metroasemilla lajittelupisteitä, ja siksi olisi hienoa pystyä Suomessakin tiputtamaan se välipalapatukan kääre tai take away -smoothie edes isoimpien kaupunkien käytetyimmillä kulkureiteillä sekajätteen sijaan suoraan oikeaan jäteastiaan.

Positiivinen huomio oli sekin, että pakkausteknologiassa Suomi on materiaali-innovaatioiden kärkisijoilla. Kehityksen avainasemassa on tutkimus ja yritysten välinen yhteistyö, ja tämänkin projektin Arla toteutti yhdessä UPM:n ja Elopakin kanssa.

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Ennen uuden arkiviikon alkamista nautitaan vielä sunnuntaista, koska paitsi puheenaihe on ruoka minulle ennen kaikkea suurin mahdollinen elämänilo ja nautinto. Josko sitä laittaisi ensimmäisen aamupalan jälkeen croissantit uuniin. Nimittäin minulla on, reseptikokeilun toimiessa, tulossa mahdollisesti myöhemmin maailman herkullisin brunssi-idea.

Viime aikoina olen…

Homevialaura

Räntäisen sadelauantain ratoksi kahvikupin ääreltä muutamia arkisia kuulumisia. Viime aikoina olen…

… rauhoitellut kattoremontista stressaantunutta koiraa ja iloinnut, että kotimme ja taloyhtiömme viimeinen iso remontti on pian valmis.

Homevialaura

… ottanut (varmasti tuhansien muiden tavoin) Asennemedia-kollegani Liemessä uunifetapastan osaksi kasvisruokalistaamme. Resepti toimii kaikessa yksinkertaisuudessa sellaisenaan, mutta on myös hyvä mahdollisuus muidenkin kasvisten kuin tomaatin hävikkihenkiseen piilottamiseen. Lapsi ei huomannut juustoisessa joukossa kuorittua ja siten vaaleaa munakoison ja kesäkurpitsan jämää. Äiti 1-kolmevuotias 0.

Homevialaura

… jatkanut kirjojen mutta myös lehtijuttujen lukemista ja ostanut todella pitkästä aikaa kevään kaipuisena pari ulkomaista muotilehteäkin. Jutuista erityissuositukset menevät Suomen Kuvalehden artikkelille Olipa kerran Pasila, jonka voi myös muuten kuunnella podcastina, sekä Asennemedia-kollegan Jarnon tekstille Liian köyhä kouluun.

Homevialaura

… lahjoittanut yllä mainitun kirjoituksen seurauksena tärkeään Yhteisvastuukeräykseen sekä naistenpäivänä Naisten Pankille ja Solidaarisuus-työlle. Kolehdit tuntuvat niin pieniltä tässä riittämättömyyden tunteessa, mutta ovat sentään parempi kuin ei mitään. Naistenpäivänä iltasaduksi oli tietenkin pakko lukea Sankaritarinoita tytöille, josta on nyt ilahduttavasti tullut myös Sankaritarinoita pojille -versio. Naistenpäivänä heräsin paitsi kiitollisena tytöistäni myös siististä kodistani, kiitos arjen sankarimme, yhteistyökumppanini Freskan naissiivoojan (siivous saatu blogin kautta).

Homevialaura

… seurannut liikuttuneena isosiskon eläytymistä vauvan odottamiseen. Paitsi oma vauva hänellä on totta kai myös äitinsä oireet: milloin kipeä kylki, selkä tai maha sekä tietenkin tässä vaiheessa unettomia öitä.

… suunnitellut, mutta kylläkin vasta suunnitellut, pihan kausivalojen puusta pois ottamista kerrankin ennen toukokuuta ja paistanut uunissa maisseja selvästi jo grillauskesää odotellen. Ja masentunut kuitenkin siitä, miten paksu lumikerros takapihalla näin maaliskuun puolivälissä vielä on.

Homevialaura

… yrittänyt saada vessaharjoituksiin vauhtia glittertarroilla (ja miettinyt samaa palkintojärjestelmää itselleni: yksi poni jokaisesta imuroinnista). Tähän liittyen tilasin myös Zoocchini-harjoittelupikkarit ja Luma-wc-pötön supistajan, josko upgreidaus lukijani vinkistä aikuisten puolelle auttaisi. (Anteeksi aiheesta kaikille kohderyhmään kuulumattomille.)

Homevialaura

…käynyt ylimääräisen kerran neuvolassa ja saanut viime kerran tapaan lähetyksen testeihin mahan mitoista johtuen. Viimeksikin mahani oli mitoiltaan suhteessa iso, mutta lopulta vauva kuitenkin pieni, eikä ainakaan silloin diagnoosina ollut raskausajan diabetestä. Kai kyseessä vain on erikoinen ruuminrakenne. Vaikka aamupäivä ilman aamupalaa ja -kahvia tulee jälleen olemaan kaltaiselleni aina heti herättyään syövälle tuskallinen, arvostan kovasti suomalaisen neuvolajärjestelmän huolenpitoa.

… yllättynyt positiivisesti, että olen kerrankin säästänyt jotain, minkä luulin jo kierrättäneeni eteenpäin, nimittäin vanhan digipokkarin. Lapsi on ollut omasta kamerasta onnensa kukkuloilla ja itse olen nauranut maha kippurassa hänen minusta sammakkoperspektiivistä kuvaamilleen otoksille.

Homevialaura

… ilahtunut hurjasti Annika Välimäen lähettämästä korttisetistä. Kollegani on paitsi aivan ihana tyyppi myös super taitava graafikko ja kalligrafi. Tämä Annikan käsin kirjoittamiin teksteihin perustuva korttimallisto on juuri tullut myyntiin jälleenmyyjille. Annikan lähetys myös ratkaisi pitkään to do -listallani keikkuneen tehtävän: hanki kotiin satsi kivoja kortteja, ettei niitä tarvitse erikseen lähteä kaupungilta ostamaan, jos tulee ex tempore -annettavaa. Tästä ei minusta kortit enää kauniimmaksi muutu.

Homevialaura

… innostunut jo pääsiäisestä, jota rakastan, jos mahdollista, vuosi vuodelta enemmän. Jos tulee joulu esille aikaisin, niin tulee nykyään pääsiäinenkin – jo jokin aika sitten oli Herkussa isot pääsiäisesillepanot. Tänä vuonna pääsiäinen on vasta huhtikuun loppupuolella 19.–22.4.

Instagram

Copyright © 2019 · Theme by 17th Avenue