Positiivisuus ja self-help – mitä niistä pitäisi ajatella?

Homevialaura, olohuoneen sisustus

Aion nyt tarttua aiheeseen, joka on minua todella pitkään mietityttänyt, jopa vaivannut. Taidan kirjoittaa tekstiä enemmän itselleni kuin teille, jäsentääkseni ajatukseni aika vaikean ja monimuotoisen asian ympäriltä. Samalla tietysti toivon, että voin herättää ajatuksia teissäkin.

Aiheena on positiivisuus ja self-help, mitä niistä ajattelen.

Homevialaura, olohuoneen sisustus

Suhtaudun hyvin epäilevästi kaikkivoipaiseen positiivisuuteen. Maailmassa on valtavasti asioita, jotka eivät mistään näkökulmasta katsottuna ole positiivisia. Asioita, jotka ovat vain ja ainoastaan, anteeksi ranskani, perseestä. Parantumattomassa sairaudessa ei ole mitään positiivista, lukuisia uhreja vaatineessa siltaromahduksessa ei ole mitään positiivista, vuosikymmeniä jatkuneissa vainoissa ei ole mitään positiivista, naapurista kantautuvissa kotiväkivallan äänissä ei ole mitään positiivista.

Keskeneräisessä maailmassamme on ja tulee aina olemaan myös negatiivisia asioita – ne kuuluvat elämään. Ja koska elämään kuuluu ikäviä asioita, niin silloin elämään kuuluu myös ikävien asioiden kohtaaminen, hyväksyminen ja tunnistaminen.

Surua, pettymystä, epätoivoa, pelkoa tai ahdistusta ei voi lakaista positiivisuuden alle. Negatiivisten tunteiden kieltäminen on äärimmäisen pelottava tapa, joka ylläpitää epätervettä pärjäämisen kulissia. Kriisin keskellä ei tarvitse jaksaa olla reipas tai positiivinen. Kriisin keskellä saa olla voimaton.

Homevialaura, olohuoneen sisustus

Mutta eihän tämä asia tietenkään näin yksinkertainen ole. Jos olisi, ajattelisin, että myös nenän edestä mennyt bussi riittäisi syyksi viikonmittaiseen äksyilyyn. Ei se riitä, se kun on vain nenän edestä ohi mennyt bussi – ei loppujen lopuksi mitään kymmenen minuutin viivettä enempää. Kaikkihan me tiedämme valittajaihmistyypin, jolle jokainen kaupasta loppunut jugurtti on maailmanloppu. Pidän ihmistyyppiä yhtä raskaana kuin kuka tahansa muukin.

Minulle elämänmyönteisyys on kaikista eniten perspektiiviä ja asennetta. Viisautta erottaa ne asiat, joilla oikeasti on merkitystä niistä, joilla ei ole. Pyrin suhtautumaan myönteisesti ja ratkaisukeskeisesti nenän ohi menneeseen bussiin: sille ei voi mitään, että tällä kertaa myöhästyn vähän tai katson Reittioppaasta toisen. (Sillekään ei voi mitään, jos joku kerta asiasta herpaannun.) Taas kriisiin kohdalla ei tulisi mieleenkään vähätellä tapahtunutta: menetin puolisoni, mutta ei se mitään, katson Tinderistä toisen.

Homevialaura, olohuoneen sisustus

Ajattelen, että positiivisuus voi oikeanlaisena työkaluna olla merkittävä voimavara, vääränlaisena harhaanjohtavaa tosiasioiden kiistämistä. Pekka Hyysalon kuntoutumiseen tahdonvoimalla on varmasti ollut merkittävä vaikutus, mutta se ei tarkoita sitä, että kaikki neliraajahalvaantuneet oppisivat kävelemään pelkällä positiivisella päättäväisyydellä.

Positiivisuus ei missään määrin ole ratkaisu kaikkeen, mutta myönteinen elämänasenne voi edesauttaa haasteista selviytymistä. Myönteisyys voi myös olla liikkeellepaneva voima mennä esimerkiksi kuntoutukseen tai terapiaan – siis nimenomaan kohtaamaan vaikeat ja negatiiviset asiat, koska uskoo mahdollisuuteen päästä niistä yli.

Homevialaura, olohuoneen sisustus

Tästä päästäänkin sujuvasti itseensä uskomiseen.

Paperi T sen sanoi Trendin haastattelussa: “Vaikka uskoisit itseesi, voit silti olla ihan paska”.

Se, että kaikki on mahdollista, kun vain tekee tarpeeksi töitä unelmansa eteen, on suurin huijaus sitten kestävien sukkahousujen. Ei meistä kaikista yksinkertaisesti tule hyviä pituushyppääjiä tai laulajia, vaikka kuinka uskoisimme itseemme. Näkeehän se Idolsin koelauluissakin, usko itseen ei todellakaan yksin riitä.

Toisaalta pitäisikö meidän sitten tyytyä ajattelemaan pelkästään niin, että olemme syntyneet tietynlaiseksi emmekä voi muuksi muuttua.

Homevialaura, olohuoneen sisustus

Self help -kirjallisuutta parjataan koko ajan oman navan kaivelusta. Se toki on myös yksinkertaistavaa miten teen omasta elämästäni mahdollisimman onnellisen -itsekeskeisyyttä, mutta itselleni self-help on nimenomaan koko elämän kirjon kohtaamista ja käsittelyä. Pysähdyn elämäni äärelle – en pelkästään elääkseni itse merkityksellisempää elämää – vaan myös ollakseni tasapainoisempi vanhempi tyttärelleni ja puoliso kumppanilleni, siis ihmisille ympärilläni.

On muutenkin kohtuutonta niputtaa kaikki omaa elämää koskeva ja ajattelua laajentava kirjallisuus samaan self-help -nippuun: mukana on varmasti pöytälaatikkopositiivareita, mutta miksi minusta on paljon todennäköisempää tarttua arvostetun filosofin tai psykiatrin teokseen.

Homevialaura, olohuoneen sisustus

Esimerkiksi (filosofi) Frank Martelan Valonöörit – Sisäisen motivaation käsikirja on self-help -ennakkoluulosta poiketen päinvastoin sitä mieltä, että ihminen ei todellakaan ole oman onnensa seppä, ja että onnellisuus on huono päämäärä, enemmänkin se tulee sivutuotteena. Seuraavaksi aion lukea (filosofi) Sami Pihlströmin teoksen Ota elämä vakavasti – negatiivisen ajattelun opas, joka kannustaa katsomaan asioita kriittisestä näkökulmasta.

Luen siis self-helpinä kirjallisuutta, joka kritisoi self-helpiä – kehittääkseni itseäni ja ajatteluani, mikä on self-helpin tarkoitus.

Homevialaura, olohuoneen sisustus

Suhtaudun äärimmäisen kriittisesti siihen, että elämästä pitäisi siivota tai konmarittaa ihmisiä. Juuri tällä tuetaan sitä ajatusmallia, että vaikeaa elämänvaihetta läpikäyvä ihminen on omaa positiivista elämää häiritsevä taakka.

Mutta totta on sekin, että elämässä on myös siivottavia ihmisiä ja asioita. Jos viisveisaamiseen kannustava kirja rohkaisee yhtäkin ihmistä jättämään väkivaltaisen parisuhteen tai oppimaan tuntemaan oman jaksamisen rajat, on self-help herätellyt oikeanlaiseen, terveeseen, itsekkyyteen.

Homevialaura, olohuoneen sisustus

Mitä yritän tällä köyhännaisenmaaretkalliomaisella tekstillä sanoa on, että positiivisuudessa ja itsensä kehittämisessä on valtavasti eri harmaan sävyjä ja olen kyllästynyt niiden yksinkertaistamiseen.

Self-help ei ole vain self-helpiä, vaan myös science-helpiä: kirjallisuutta, joka ei tarjoa valmiita nopeita ratkaisuja, vaan joka tieteen keinoin auttaa ymmärtämään maailmaa ja laajentamaan ajattelua. Mitä noloa ja halveksuttavaa siinä on, en ole vielä keksinyt.

Sohvapaikka varattu, laitteet viritetty – sarjasuunnitelma syksylle

Homevialaura, Netflix, HBO, sarjat, suositukset

Vaihdan jo kovaa vauhtia kaukosäätimeen uusia paristoja – tervetuloa sarjasyksy!

Olen pitkään ihmetellyt sitä, miten television katselua pidetään junttina. Se nähdään hukkaan heitettynä aikana, joka pitäisi käyttää lenkkeilyyn tai itsensä kehittämiseen – vaikka nenän kaivamiseen, kunhan ei televisioon.

Se ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun olen sivunnut keskustelussa jotain ajankohtaista sarjaa, kun televisiosta kieltäytyjän ihmistyyppi kiirehtii ylpeällä ja topakalla äänensävyllä keskeyttämään ”Joo kato kun en mä kato televisiota”. Selvä, ei tarvitsekaan katsoa, mutta asenne voi olla tarpeen päivittää tähän päivään – televisio kun ei ole vain huutokauppakeisarin uusintoja.

Homevialaura, Netflix, HBO, sarjat, suositukset, Sony Soundbar, kaiutin

Suoratoistona katsottavat laatusarjat ovat tänä päivänä kaikkea mitä taiteena pidetty kirjallisuus ja elokuvakin: ilmiöitä, puheenaiheita, ajankuvia, sukupolvikokemuksia, ajattelua laajentavaa tarinankerrontaa.

Vaikka en itse katso Game of Thronesia, pidän tärkeänä tietää sarjan merkityksen.

Kuten Helsingin Sanomien kulttuuriosiossa juhannuksena kirjoitettiin: ”Tv-sarjojen katsominen tuottaa uudenlaista sosiaalista pääomaa, jota emme vielä vuosikymmen sitten tunnistaneet”.

Nyt kun alkupuhe on saatu sydämeltä, listaan sarjasuunnitelmani syksylle ja talvelle muistiksi itselle ja toivottavasti inspiraatioksi teille – ja siis nimenomaan suunnitelman enemmän kuin suositukset, sillä kaikkien kanssa en ole vielä päässyt alkuun. Listalla ei ole vain uutuuksia vaan myös sarjoja, joiden katseluun tulee vasta nyt sauma edellisten päätyttyä.

Homevialaura, Netflix, HBO, sarjat, suositukset

Netflix

Suits

Suitsin jatkoa olemme odottaneet kuin kuuta nousevaa, joten aloitimme sarjakauden newyorkilaisen lakielämän kuudennella kaudella. Loistavasti käsikirjoitettu sarja toimii ensiapuna lomaltapalaajille: jos kesän varvassandaaleista on vaikea päästää irti, katso pätkäkin Suitsia, ja haluat sen jälkeen pukeutua pelkkiin korkkareihin ja peplum-jakkuihin.

Wild Wild Country

Wild Wild Country on kuusiosainen minisarja, jota kuvaillaan näin: “Kiistelty kulttijohtaja rakentaa utopistisen kaupungin Oregonin erämaahan. Paikallisten kanssa puhjennut konflikti paisuu pian maailmanlaajuiseksi skandaaliksi”. Tositapahtumiin perustuva hurahtamisen teema kuulostaa kiehtovalta ja sarja on saanut hyvän IMDb-arvostelun 8,3.

The Defiant Ones – Timantinkovat

The Defiant Ones – Timantinkovat -dokumentin ehdin jo katsoa kokoaan ja suosittelen sitä hiphop-kultuurista kiinnostuneille. Neliosainen dokumentti valottaa Dr. Dren ja ja Interscope Recordsin perustajan Jimmy Iovinen pitkäaikaista yhteistyötä ja matkaa huipulle. Hiphopin ystäville dokkari vilisee nostalgisia räppihetkiä aina Dren N.W.A.-ajoista Suge Knightin sekoiluihin. Dokkarin on muuten leikannut suomalainen Lasse Järvi.

Hip-hop Evolution

Samaa teemaa jatkaa Netflix Original -sarja Hip-hop Evolution, jossa ”merkittävät MC:t, DJ:t ja levymogulit kertovat dokumenttisarjan haastatteluissa hiphopin dynaamisesta kehityksestä 70-luvulta 90-luvulle”. Sarja on vielä itselläni aloittamatta, mutta aihe ja arvostelut lupaavat hyvää.

Homevialaura, Netflix, HBO, sarjat, suositukset

Master of none

Hesarin mukaan ”koomikko Aziz Ansarin kehuttu komediasarja Master of None on kirpeänhauska ja tarkkanäköinen sukupolvikuvaus”. Myös IMDb lupaa 8,3 arvosanalla hyvää. En yleensä ole komedioiden perään, mutta sana sukupolvikokemus herättää aina uteliaisuuteni.

Steve Jobs: Billion Dollars Happy

Dokumenttia kuvataan näin: ”Sisäpiiriläiset, kuten Applea perustamassa ollut Steve Wozniak, kertovat huimia tarinoita Applen noususta, tuhosta ja uudesta noususta Steve Jobsin johdolla”. Aion omistaa 50 minuuttia elämästäni mustapooloiselle miehelle, jonka laitteita räplään päivittäin, vain oppiakseni kiehtovasta persoonasta lisää, kun en ole hänen elämäkertaansa lukenut.

Minimalism: A Documentary About The Important Things

Netflixin mukaan ”dokumentissa haastatellaan ihmisiä, jotka torjuvat amerikkalaisen ihanteen eivätkä usko tavaroiden tuovan onnea vaan näyttävät, että vähemmän on enemmän”. IMDb-arvosana 6,7 ei lupaa ihmeitä, mutta koska aihe kiinnostaa, aion katsoa dokumentin.

Homevialaura, Netflix, HBO, sarjat, suositukset

HBO

The Affair

Samoin kuin Suitsia myös The Affairin jatkoa olemme odottaneet kieli pitkällä. En olisi uskonut, että sarja kantaa vielä neljänteen kauteen, mutta niin se vain kantaa. Draamasarjassa pettäminen muuttaa niin kahden avioparin kuin muidenkin läheisten elämän. Mielenkiintoisen kerronnasta tekee se, että tarinaa kerrotaan vuorotellen eri hahmojen näkökulmasta. Sarjan viehätystä lisää maisemat: katsellessa voi melkein tuntea Montaukin merituulen.

The Handmaid’s Tale

Margaret Atwoodin Orjattaresi-kirjaan perustuvan sarjan ensimmäinen kausi oli erinomainen, mutta sen verran piinaavalla ja ahdistavalla tavalla, että huomaan vitkuttelevani kakkoskauden aloittamisen kanssa. Varsinkin, kun kuulin, että tuotantokausia olisi tulossa yhteensä kymmenisen. En ole ollenkaan varma, pystynkö katsomaan niin pitkään mitään niin ihon alle menevää, sen verran rankka aihe naisten ja vähemmistöjen aseman polkeminen ja perheiden erottaminen on. Pidätän siis itselläni oikeuden sekä jatkaa katsomista että olla jatkamatta – aika näyttää.

Patrick Melrose

Benedict Cumberbatchin tähdittämän Patrick Melrose -minisarjan ehdimme jo katsoa. Sarjan ensimmäisen jakson kubricmaiset tunnelmat ja trainspottingmaiset huumekuvaukset lupailivat todella hyvää, mutta loppua kohti sarja tylsistyi. Hyvin tehty Patrick Melrose kuitenkin on: tasokas kuvaus englantilaisen yläluokan elämästä ja 60-luvun Etelä-Ranskasta.

Power

Powerista ennustan minun ja mieheni seuraavaa sarjaa paikkaamaan New York -tyhjiötä Suitsin jälkeen. Power kuvaa Manhattanin loistokasta elämää ja kaupungin karua huumekauppaa. Aiheen lisäksi arvostelut lupaavat hyvää, IMDb-arvosana on 8,2.

Homevialaura, Netflix, HBO, sarjat, suositukset

Sharp objects

Jos arvostelussa sanotaan, että ”Sharp Objects on kuin sekoitus True Detectiven ensimmäistä kautta ja Big Little Lies -sarjaa”, niin olen myyty. Big Little Lies oli nimittäin fantastinen. Kahdeksanosainen minisarja on ”draamasarja kaupunkilaistoimittajasta, jonka menneisyyden haamut kohtaavat järkyttävän todellisuuden, kun toimittaja lähetetään vanhaan kotikaupunkiinsa kirjoittamaan juttua selvittämättömistä lasten murhista”.

True Detective

Edelliseen viitaten nyt alkaa olla korkea aika katsoa vuonna 2014 alkanut True detective, ylistetty kahden tuotantokauden rikosdraamasarja, jonka näyttelijät ja henkilöt vaihtuvat tuotantokaudesta toiseen siirryttäessä.

Killing Eve

Killing Eve nousi listalleni hieman villinä korttina, kun huomasin, miten ylistävästi sarjasta on kirjoitettu. Viihdyttäväksi agenttijännäriksi sanottu sarja kuvaa kahden naisen, vakoojan ja tappajan, kissa ja hiiri -leikkiä, jossa Hesarin mukaan on bondmaisia piirteitä: huumoria, jännitystä, raakuuttakin.

Insecure

Insecurea ajattelin kokeilla omaksi kevyeksi sarjaksi, sillä katselussa täytyy aina olla sekä miehen kanssa yhteinen että oma sarja. Los Angelesiin sijoittuva Insecure kertoo kahden ystävyksen välisistä kiusallisistakin edesottamuksista uralla ja yksityiselämässä kolmekymppisyyden kynnyksellä. HBO:n mukaan ”ensimmäisen kauden kahdeksassa jaksossa seurataan mustaihoisten naisten kokemuksia hienotunteisesti, nokkelasti ja aidosti”. Hesari kuvailee sarjaa ”teeskentelemättömäksi ja raikkaaksi”.

Succession

Succession ”tutkailee vallan, politiikan ja perheen kiemuroita ikääntyvän ökyrikkaan mediamogulin ja tämän neljän aikuisen lapsen silmin”. IMDb-arvio ei yllä ihan niin korkeaksi (7,4), mutta aihe on niin mielenkiintoinen, että antanemme sarjalle myöhemmin mahdollisuuden, jos sopiva väli löytyy.

Homevialaura, Netflix, HBO, sarjat, suositukset, Sony Soundbar, kaiutin

Yle Areena

The Bold Type

Yle Areena -bonuksena listalla on Ullan vinkkaama The Bold Type. En aluksi tiennyt, mitä mieltä olla taas yhdeksi uudeksi Sinkkuelämää-sarjaksi sanotusta draamakomediasta, jossa tuntui olevan vähän lapsellisia ja ylinäyteltyjä vivahteita. Jotenkin kuitenkin entisen Cosmopolitan-päätoimittajan elämästä inspiraationsa saanut, kolmesta newyorkilaisesta ystävättärestä kertova sarja kiehtoi, sillä en malttanut jättää ensimmäistä tuotantokautta kesken. Sarjaa on kiitelty naisten keskinäisen tukemisen näyttämisestä miesvaltaisessa maailmassa. Vertaisin sarjaa naistenlehteen: se antaa viihdyttävän kokemuksen ja mahdollisuuden leputtaa aivoja muotitoimituksen upeiden asujen parissa unohtamatta silti syvempiä teemoja, kuten uraa ja sosiaalisen median valtaa.

Homevialaura, Netflix, HBO, sarjat, suositukset, Sony Soundbar, kaiutin

Laitteista puheen ollen moni on kysynyt televisiostamme. Olemme olleet oikein tyytyväisiä ratkaisuun, jossa televisio on kiinni seinässä ja käännettävissä sohvan suuntaan. Katselukokemus on myös parantunut radikaalisti kaiuttimen myötä.

Sain kauniisti muotoillun vaalean Sony Soundbar -kaiuttimen blogin kautta, koska aikaisempi erimerkkinen musiikkia soittanut kaiutin lakkasi toimimasta. Olen nyt kuukauden testannut laitetta ja todennut sen erinomaiseksi. On kätevää, kun musiikkia voi soittaa puhelimelta Bluetooth-yhteyden avulla niin, ettei puhelimen tarvitse olla kiinni telakassa tai johdolla.

Sitä taas en osannut odottaa, kuinka iso vaikutus Soundbarin sisäisellä bassokaiuttimella on ohjelmien katselukokemukseen. Kun kaiutin on liitetty television äänentoistoon, äänet toistuvat huomattavasti vaikuttavimpina. Minä, joka en koskaan ole ole ollut tekniikkahifistelijä, en joudu pelkästään syömään popcornia vaan myös sanani kaiuttimen merkityksestä äänentoistolle.

Homevialaura, Netflix, HBO, sarjat, suositukset

Tällä suunnitelmalla on aika ottaa vastaan ensimmäiset sateiset ja myöhemmin lumipyryiset illat – eiköhän tämä lista nimimittäin hetkeksi riitä.

Lue myös Netflix-suositukset – näitä sarjoja katson ja Katseltavaa jouluksi – HBO-sarjojen suositukset.

Hankachi – mukana kannettava pyyhe

Homevialaura, hankachi, mukana kannettava pyyhe, Balmuir Corsica

Kävipä hassusti viime viikolla. Olin kaupungilla ja asioin naistenhuoneessa. Pesin käteni ja etsin mahdollisuutta kuivata ne. Vessassa ei ollut paperiarkkeja eikä käsipyyherullaa. Tarjolla oli pelkästään käsienkuivaaja, jonka tutkimusten mukaan muistin levittävän valtavan määrän mikrobeja.

Homevialaura, hankachi, mukana kannettava pyyhe, Balmuir Corsica

Ei tässä vielä mitään, toki olen kohdannut puutteellisia kuivausmahdollisuuksia harva se viikko, mutta ensimmäistä kertaa elämässäni minulle tuli mieleen ajatus, miksi en kantaisi mukana omaa pientä pyyhettä. Pestyjen käsien kuivaus kun on yhtä tärkeää kuin itse käsien peseminen. Vai olisiko se ihan tyhmää, kantaa nyt omaa pyyhettä. Kas kun ei seuraavaksi lavuaaria.

Homevialaura, hankachi, mukana kannettava pyyhe, Balmuir Corsica

Kun jaoin Instagramissa 3 x vaihtoehto muoville: pilli, kelmu ja vanupuikko -postaukseen liittyvän kuvan, jossa ei puhuttu sanaakaan kuivaamisesta tai pyyhkeistä, sain seuraajaltani kommentin. Kommentissa seuraajani kertoi Lapuan kankureiden myyjän vinkanneen hänelle japanilaisten tavasta kantaa mukana pientä liinaa henkilökohtaisena käsipyyhkeenä. Toinen seuraajani vahvisti, että Japanissa ei juurikaan esimerkiksi junan vessassa ole käsipapereita tai kuivaimia, vaan kaikilla on oma pieni pyyhe kassissa tai liina taskussa.

Ajatukseni ei ollutkaan tyhmä, se oli japanilainen!

Homevialaura, hankachi, mukana kannettava pyyhe, Balmuir Corsica

Näin syksyn flunssakauden pian alkaessa otan tästä ehdottomasti tavan. Pyyhe voi olla ihan minkälainen vain: miksi ei froteinen tai vaikka vauvoilta tuttu harso, mutta omaan makuuni parhaimmalta kuulostaa pehmeä, nopeasti kuivaava ja pieneen tilaan menevä vohvelinen. Tämä Balmuirilta saatu kauniisti personoitu Corsica-pellavavohvelipyyhe on tarkoitukseen täydellinen, koko vain liian iso, mutta onneksi samaa pyyhettä saa 30 x 30 cm -koossa. Seuraajani oli päätynyt Lapuan kankureiden kauniiseen vohveliseen Maija-tiskirättiin. Japanissa mukana pidettävän henkilökohtaisen liinan nimi on hankachi – tuskin sattumalta englanniksi handkerchief.

Yrittäjät, jotka luovat hidasta muotia nopeille naisille

Kaupallinen yhteistyö, Holvi ja Asennemedia

Homevialaura, Vestiarium, Camilla Mikama, yrittäjyys, Holvi

Luonnonkosmetiikka on ottanut ällistyttäviä askeleita eteenpäin. Purnukoiden puolella on tarjolla vaihtoehtoja ihan kaikille edullisista markettituotteista hyvinkin eksklusiiviseen kosmetiikkaan. On minimalistisesti brändättyä, on mielikuvaltaan maanläheistä, on ylellisen oloista – kaikki vieri vieressä, sen kun vain poimii hyllyltä hyvällä omatunnolla itselle parhaiten sopivan vastuullisen vaihtoehdon.

Vaan toista se on pukeutumisen puolella.

Homevialaura, Vestiarium, Camilla Mikama, yrittäjyys, Holvi

Mielestäni kaikista epäekologisin vaihtoehto on ostaa vaatteita, jota ei käytä – silloin vasta resurssit hukkaan menevät, jos vaate valmistetaan ja kuljetaan vain pölyyntymään kaappiin.

Kaltaiseni pelkästään neutraalinvärisiin ja modernin klassisiin vaatteisiin pukeutuvan on turha huijata itseään ostamaan mitään muuta kuin mitä rajoittunut makuni hyväksyy. Värilliset, printtikuvioiset ja leikkauksiltaan laatikkomaiset vaatteet jäisivät kaikki käyttämättä – olisinpa ostanut ne kuinka eettisinä tahansa.

Markkinoiden ensimmäinen eettinen vaatemerkki, jonka koen omakseni, on Vestiarium.

Homevialaura, Vestiarium, Camilla Mikama, yrittäjyys, Holvi

Sain kaupallisessa yhteistyössä Holvin kanssa mieluisan tilaisuuden haastatella yrittäjää Vestiariumin takana. Holvi mahdollistaa tämän päivän yrittäjille ja freelancereille digitaalisen taloudenhallinnan: laskutuksen, maksukortin, kulujen hallinnan ja verkkokaupan. Hinnoittelu on tehty selkeiksi paketeiksi. Itse itseni työllistäjänä käytän yhdeksän euroa kuussa maksavaa Grower-pakettia, kun taas pienyrittäjälle sopii kattavammat paketit.

Homevialaura, Vestiarium, Camilla Mikama, yrittäjyys, Holvi

Holvin valtti on, että kaikki tarvittava on samassa palvelussa, ja että käyttöliittymä on moderni ja yksinkertainen. Omassa yrittäjyydessäni paras hetki on se, kun puhelimeen kilahtaa ilmoitus: pim, lähettämäsi lasku on maksettu. Koska kuukausipalkalle sai yrittäjyyden myötä sanoa hyvästit, tulee ilo toimeentulosta uudenlaisen palkkapäivän kautta.

Itse arvostan sitä, että yrittäjyydestä – niin itsensä työllistämisestä kuin pienyrittäjyydestä – puhutaan asioiden oikeilla nimillä: avoimesti, kiihkottomasti ja monesta eri näkökulmasta, sen enempää kaunistelematta kuin turhaa pelkoa lietsomalla. Yksi, joka tietää, mistä puhuu, on yritysmaailmalle tyypillisestä Nokia- ja Microsoft-taustasta uudelle luovalle uralle ponnistanut Tiina Tissari, Vestiarium-vaatemerkin toimitusjohtaja ja toinen perustaja.

Homevialaura, Vestiarium, Camilla Mikama, yrittäjyys, Holvi

Vestiariumin ajatusmaailma tiivistyy mainioon sloganiin: Slow fashion for speedy women. Vaatteet valmistetaan lähellä, Suomessa ja Tallinnassa, pienissä perheyrityksissä, luonnonmateriaaleja mahdollisuuksien mukaan suosien ja kestävän kehityksen mukaisesti ajattomiksi, monikäyttöisiksi ja pitkäikäisiksi. Camilla Mikaman suunnittelema mallisto uusiutuu pikkuhiljaa, ei vallalla olevan fast fashion -syklin mukaisesti.

Homevialaura, Vestiarium, Camilla Mikama, yrittäjyys, Holvi

En ole yksin sen ajatuksen kanssa, että vastuullisen pukeutumisen markkinoilla on ollut aukko: siksi Tiina naiskollegoineen perusti nimenomaan office savvy -henkisen merkin. Tiimi koki, että toimistopukeutujien kohderyhmässä on paljon naisia, jotka haluavat miettiä eettistä puolta, mutta joiden esteettiset vaatimukset tyylille ovat erilaiset kuin vastuullisessa muodissa on tavallisesti totuttu näkemään.

Homevialaura, Vestiarium, Camilla Mikama, yrittäjyys, Holvi

Miksi vaatealalla viestintä suunnataan usein muodin heavy usereille, vaikka nykyaikana monet eivät samaistu tai edes halua samaistua jatkuvasti vaihtuviin trendeihin, on yksi Tiinan ajatuksista, joille nyökyttelen päätäni.

Tähän Tiinan ajatukseen taisin samaistua kaikista eniten: ”Tyylillinen filosofiamme on, että haluamme tukea sellaisia naisia, jotka haluavat näkyä ja kuulua muun kuin pukeutumisen kautta.”

Homevialaura, Vestiarium, Camilla Mikama, yrittäjyys, Holvi

Muistanette, miten paljon olen kirjoittanut siitä, että shokeeraava vaate tai hiusväri ei saa olla synonyymi rohkeudelle tai persoonallisuudelle. Aivan yhtä rohkeaa on löytää oma juttunsa aina yhtä ajankohtaisista klassikoista – ja antaa muun persoonan ja osaamisen puhua puolestaan.

Homevialaura, Vestiarium, Camilla Mikama, yrittäjyys, Holvi

Koska Vestiariumin vaatteet eivät ole henkarilta silmille hyppääviä huutomerkkituotteita, ne heräävät parhaiten eloon ihmisen päällä. Tiina kertookin, että sosiaalisen median ja digikanavien ohella yritykselle tärkeä markkinointikanava on word of mouth: kauniista ja helposti yhdisteltävistä vaatteista naiselta toiselle leviävä sana. Nopein tämä tie ei ole, mutta hyvä ja kestävä kyllä, ja sillä on Vestiariumin filosofiassa paljon enemmän merkitystä.

Homevialaura, Vestiarium, Camilla Mikama, yrittäjyys, Holvi

Neljän naisen kokoonpanolla rakennettu yritys kasvaa maltillisella ja tasaisella tavalla orgaanisesti ilman ulkopuolista rahoitusta ja on jo saanut ensimmäisiä jälleenmyyjiä ulkomailla. Vestiariumin haave ei pelkästään ole myydä vaatteita, vaan aidosti palvella kiireisiä pukeutumisesta kiinnostuneita naisia. Koska Tiina itse tietää, miten vaikeaa shoppailulle on löytää aikaa, asiakkaan ei tarvitse tulla vaatteen, vaan vaate voi tulla myös asiakkaan luo. Tällä ajatuksella syntyi Vestiarium Shoperiences -palvelu.

Homevialaura, Vestiarium, Camilla Mikama, yrittäjyys, Holvi

Kertaakaan Tiina ei ole katunut sitä, minkä valinnan hän teki pari vuotta sitten, kun vaihtoehdot Microsoftin lopetettua kännykkäliiketoiminnan Suomessa olivat joko muuttaa Seattleen tai hypätä täyspäiväiseen yrittäjyyteen kotimaassa. Palkitsevaa, joskin myös kivuliasta yrittäjyys välillä on, totta kai, jatkuvaa epämukavuusalueella toimimista. Vaan mikä muu opettaisi yhtä paljon sekä itse työstä että omasta itsestä kuin kaikessa käytännön tekemisessä itse mukana oleminen. Tiina sanookin oppineensa valtavasti siitä, mikä on itselle luontevaa ja helppoa, ja minkä hän taas haluaisi tulevaisuudessa yrityksen tarpeeksi kasvaessa ulkoistaa.

Yrittäjyydessä Tiinalle sekä vaikeinta että kivointa on sama asia: se, että on viime kädessä itse vastuussa kaikesta. Ennen kuin lopetan helteisenä päivänä kaupungista lomailevalle yrittäjälle soitetun haastattelupuhelun, kysyn millaisia terveisiä Tiinalla on yrittäjyydestä haaveileville naisille.

Homevialaura, Vestiarium, Camilla Mikama, yrittäjyys, Holvi

”Onnistuneen liiketoiminnan voi rakentaa todella monella tavalla. Nyt on kova haippi start up -yrittäjyydestä ja siitä, että yrityksellä pitää olla globaalisti skaalautuva bisnesmalli. Mutta ei yrityksellä välttämättä tarvitse olla mitään super uniikkia ideaa, jos vain keskittyy tekemään asioita hyvin. Yrittäjyydessä toimii sopiva cocktail optimismia ja realismia”, päättää eettiseen vaatetarjontaan raikkaan tuulahduksen tuonut tekniikan tohtori ja diplomi-insinööri 15 vuoden kokemuksella.

Vestiarium-vaatteita myydään Suomessa merkin omassa verkkokaupassa, Ivalo– ja Weecos-verkkokaupoissa sekä Out of the dark -showroomilla Helsingissä. Holvi-yritystilin voi avata osoitteessa holvi.com.

Instagram

Copyright © 2018 · Theme by 17th Avenue