Mitä annan kun paketoin lahjan?

Homevialaura, joulu, lahjat, paketointi

Olen joka vuosi tehnyt postauksen joululahjapaketeista ja niin ajattelin tehdä tänäkin vuonna. Tosin eiväthän nämä pakettini 365 päivässä miksikään muutu. Hopealla, valkoisella ja mustalla mennään vuodesta toiseen ja itse asiassa kalenterin ympäri myös syntymäpäivät. Lahjapaperit pitkissä rullissa vaativat omanlaisensa säilytystilan, jota jouduin hetken aikaa hakemaan uudessa kodissa. Lopulta paikka löytyi eteisen liukuovien takaa, siivouskaapin ylähyllyltä. Rusetti pitää rullat napakasti kasassa, niin ne eivät pyörähdä alas.

Homevialaura, joulu, lahjat, paketointi

En ole ehtinyt (ja pakko myöntää, edes halunnut) hikoilla tänä vuonna yhtään ylimääräistä ostoksilla. Kerran matkalla Punavuoreen poikkesin Nougatiin ja Pinoon. Ensimmäisestä löytyi glitternauhaa (neljän tytön kummitätinä en kauaa aikaillut hankinnan kanssa) ja jälkimmäisestä nappasin ihan tyyliseni joulupakettikortit. Paketointitarpeisiin liittyen ostoslistallani on vielä neutraaleja pakettikortteja ja muutama yleispätevä postikortti – aikuisille ja lapsille omansa. Ajattelin, että tällainen minikokoinen paperikauppa olisi varsin kätevä kotona, sillä asioille lähteminen yhden kortin perässä tuntuu älyttömältä ajatukselta.

Homevialaura, joulu, lahjat, paketointi

Kummilapsiamme haluan ehdottomasti ilahduttaa jouluna, mutta siihen se melkein jääkin. Aikuisten kesken meillä on nykyään maltillinen linja. Ulkopuoliselle moinen voi tuntua kylmältä, mutta meille rakkautta ja välittämistä on se, ettei kenenkään tarvitse stressata yhtään ylimääräistä tavaran takia. Hyvä muistutus tästä tapahtui Stokkalla, jonne piipahdin pari kertaa pakollisella täsmäostoksella. Viime kerralla hapannaamainen naishenkilö kiilasi jonossa konvehteineen sillä lahjakkuudella, että suosittelisin hänelle myöhäistä F1-uraa. Tällä kertaa miesasiakas – tonnin toppatakissa – järjesti äänekkään kohtauksen siitä, kun jouluetuseteli ei käynyt hänen kynttiläostokseensa. Rohkenen epäillä, ettei hänen taloutensa ollut säästöstä kiinni, mutta käytöstapojen puutoksella hän pilasi kassahenkilökunnan ja asiakkaiden joulumielen, sekä teki omasta elämästä hyvin paljon hankalampaa. Ja ajatelkaa saajaa. Minä en ainakaan koskaan haluaisi keneltäkään tuossa mielentilassa ostettua lahjaa.

Homevialaura, joulu, lahjat, paketointi

Olen tietoisesti alkanut yksinkertaistaa omaa elämääni ja tarjousten perässä juokseminen kuuluu siihen. En ole tullut yhtään rikkaammaksi niinä vuosina, jolloin olen hermoillut herran tapaan, mihin etusetelit käyvät tai eivät käy – sitä paitsi, kylkeenhän tulee aina ostettua jotain turhaa rajasumman saavuttamiseksi. Nykyään ostan ne muutamat lahjat hyvissä ajoin mieluiten pienistä putiikeista, tavarataloista loppuillan rauhallisimpina tunteina tai netistä omalla kotisohvalla. Ruuhkiin en lähde enää mistään hinnasta. Tuntuu, että juuri tänä vuonna monelle ystävällenikin on tullut joulunvietossa jonkinlainen käännekohta. Kollegoilta suosittelen lukemaan Eeva Kolun kirjoituksen lahjataakasta vapautumisesta sekä At Maria’s -blogista ajatuksia lasten lahjoista ja yltäkylläisyydestä.

Homevialaura, joulu, lahjat, paketointi

Tämä vuonna Sisustusbebe ei vielä niin juhlasta ymmärrä, mutta mietin jo nyt, miten tarjoan lapselleni joulupukin taian opettaen samalla lempeästi kohtuullisuutta ja myötätuntoa vähempivaraisia kohtaan. Ainakin haluan jatkaa jokajouluista osallistumista Joulupuu-keräykseen ja kertoa, miten annamme lahjoja lapsille, jotka eivät niitä valitettavasti muuten saisi. Tämä vuonna tuntuu myös pelkästään kohtuulliselta nipistää omasta joulubudjetista edes se tekstiviesti Aleppon auttamiseksi.

Homevialaura, joulu, lahjat, paketointi

Oma paras lahjani tulee tänä vuonna yhtenä harkittuna sisustustoiveena, mutta vielä sitäkin enemmän apuna: remontointiapuna ja siivousapuna. Sisustuksen puolesta esimerkiksi television seinään kiinnittämisellä ei ollut kiire, mutta niin vain huomasin, että käytännön elämän puolesta on. Kiitos saamamme remonttiavun, koko joulu ei menekään kymmenkuukautisen sähköaddiktin kieltämiseen, kun laite on nostettu maantasalta seinään, ja toisen arjen avun saimme vihdoin asennetusta mikrosta. Taas kumppanini Freska tulee hoitamaan joulusiivouksemme yhteistyönä blogin kautta. Mikään, ei niin mikään, paketti tunnu nyt arvokkaammalta kuin ajan ja hermojen säästäminen sekä kaikenlaisen tiuskimisen minimoiminen. Leppoisa joulufiilis omassa puhtaassa kodissa perheen kesken. Kuuleeko Korvatunturi – siitä minä olen kiitollinen.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Comments

  1. Iukku says

    Taas sulla oli niin viisas kirjoitus. Minä en myöskään aio ottaa joulusta stressiä. Tänä jouluna vielä vähemmän, koska vietämme jouluaaton oman pienen perheen kesken. Tytär saa meiltä muutaman lahjan, joita on hartaasti toivonut. Hänen lahjalustallaan oli vain muutama maltillinen toivo. 8.v kun onneksi vielä toivoo niitä leluja ja legoja. Miehen kanssa muistamme toisiamme, koska niin haluamme. Muiden kanssa emme lahjoja vaihda. Minulle se on helpotus, koska kaikilla on jo kaikkea ja enemmänkin.

    Myös ruokapuolella laatu korvaa määrän :)

    • Laura says

      Kiitos! Ilahduin paljon palautteestasi. Jouluna on ihana nimenomaan toteuttaa lasten toiveita. Jossain oli siitä juuri kirjoituskin, miten tärkeää toiveiden täyttyminen lapselle on. Se voi olla traumatisoivaa, jos kukaan ei koskaan huomio toivettasi, edes sitä pientä ja maltillista. Sen päälle ei sitten tarvitsekaan ostaa enää kukkuraa muuta tavaraa. Onneksi nykyään ihmiset alkavat vapautua joulun kahleista. Kaikilta kuulee entistä enemmän, miten joulusta aletaan tehdä omannäköinen juhla. Mekin muistamme miehen kanssa toisiamme, mutta emme yllätyksin vaan niin, että molemmat saavat, mitä oikeasti haluavat ja tarvitsevat. Omani oli tänä vuonna sisustushaave, mutta mieheni toive sellainen, että sen joutunemme etsimään vasta pyhien jälkeen. Ei pienintä stressiä siitäkään. Ja juuri näin joulupöytää myöden. :)

  2. says

    Mulla on jo vuosien ajan ollut ns. lahjaton joulu, mutta tänä vuonna tuli ostettua useammalle, ihan vain koska halusin! :D Mielestäni lahjan antamisen pitää perustua juuri siihen, että sen haluaa antaa, ei siihen että se kuuluu tehdä. Kummilapset tietysti aina on asia erikseen, mutta muuten lahjaton joulu on musta toimiva konsepti. En itsellenikään ole toivonut mitään ja jos joku jotain haluaa antaa, otan sen mieluummin vaikka matkakassan kartuttamisena kuin tavarana. <3 Olemme aika sopuleita, mitä tulee näihin yhteiskunnan luomiin paineisiin "oikeanlaisesta tavasta elää". Onneksi sellaista oikeaa konseptia ei ole olemassakaan, vaan aikuisena saa syödä vaikka sushia joulupöydässä, niinkun meillä on syöty jo parisen vuotta. :)

    • Laura says

      Juuri niin! Lahjojen antaminen ja läheisten ilahduttaminen pyyteettömästi ja stressittömästi on ihanaa, kun eteen tulee juuri se oikea, saajan näköinen yllätys. Mutta pakolla ja hampaat irvessä ostamisesta on lähimmäisenrakkaus kaukana. Välillä vähälahjaisesta joulusta kirjoittaminen mietityttää, koska siitä voi saada helposti väärän käsityksen. Mielikuvan kolkoista ja kylmistä väleistä, vaikka tilanne olisi ihan päinvastainen. Miehen kanssa vaihdamme nykyään keskenämme yhdet lahjat, yleensä aina sellaiset, mitä toinen on toivonut. Näin lahja on varmasti mieleinen, eikä kummankaan tarvitse stressata yhtään. Toisaalta voisimme hyvin antaa enemmänkin lahjoja, jos käytännön kanssa tekisi niin, että vuoden oikeasti tarpeellisia ja toivottuja ostoksia vain keskittäisi enemmän yhteen ajankohtaan. Mutta keksimällä keksittyjä lahjoja en meillekään toivo – mieluummin rahat sitten yhteiseen aikaan, lomiin ja ulkona syömiseen. Samaa toivon, että kaikki ihmiset viettäisivät joulua haluamallaan tavalla joko perinteisesti tai perinteitä rikkomalla. <3

  3. says

    Ihana postaus. Minä olen myös alkanut kallistumaan sille kannalle, ettei itseään kannata maksaa kipeäksi vain koska niin on tapana. Meillä muistetaan tänä vuonna myös vain kummityttöä ja veljentyttöä, sekä paria muuta läheistä pikkuihmistä. Se tietysti omaa tytärtämme. Sen lisäksi, että kannoin syksyllä tonttuliinat UFFiin, pistin kierrätykseen myös stressin. Jo senkin vuoksi, että paniikkihäiriöni alkaa oireilla, kun ajattelenkin jouluisia ostoskeskuksia. Meillä panostetaan tänä vuonna tunnelmaan ja siihen, että saadaan olla yhdessä sen perheen sen osan kanssa, joita tulee nähtyä välimatkojen vuoksi noin kerran vuodessa. Heille on riittämiin lahjaa siinä, että meidän pieni perhe tulee jouluksi kylään ja sama toisin päin.

    • Laura says

      Kiitos! Lahjojen ostaminen väkisin tai hampaat irvessä on kyllä jotenkin todella surullista, kuten sain todistaa molemmilla kerroilla tavaratalossa. Menin sisään hyväntuulisena. Ajattelin, että nappaan kiireettömästi pari tarvitsemaani asiaa ja siinä se. Mutta kuinka voikin joulumieli hävitä kymmenessä minuutissa. En voi suositella kenellekään, paniikkiihäiriö oireilee vähemmästäkin. Oikein hyviä päätöksiä! Tunnelma ja perheen kesken vietetty aika on jouluna kultaakin kalliimpaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *