Voiko himosisustaja saada kotiaan valmiiksi?

Homevialaura, makuuhuone, Kartell Jolly, Artemide Tolomeo, Hermes Avalon, pellavalakanat

Usein sanotaan, ettei koti voi tulla valmiiksi – himosisustajan koti nyt ainakaan. Se, ettei kotia voi saada valmiiksi, kertoo paljon ajastamme. Mallistot vaihtuvat paljon puolen vuoden sykliä nopeammin, trendit jättävät toisiaan jälkeensä kilpajuoksun lailla ja kaikki on aina saatavillamme heti – niin matalaksi massatuotanto on hinnat polkenut ja netin myötä kauppapaikkana on koko maailma. Hetken mielijohteesta saa kaiken kotiovelle.

Homevialaura, makuuhuone, Hermes Avalon, pellavalakanat, pariovet

Muuton myötä olen miettinyt paljon suhdettani kotiin. Olen alkanut kyseenalaistaa monia asioita. Ihmetellä sitä, missä vaiheessa jatkuvasta muutoksesta tuli meilläkin vallitseva tila. Pohtia sitä, kuinka paljon aikaa elämästäni haluan käyttää ihmetellen, löytyisikö taululle toisesta seinästä vielä parempi paikka.

Homevialaura, makuuhuone, Hay Loop Stand, vaaterekki

Älkää käsittäkö väärin: koti on minulle tärkeämpi paikka ja mielentila kuin koskaan. Se on elämäni suurin voimavara. Siellä asuu perheeni, siellä saan työskennellä ja luoda, palautua ja rentoutua. Ei ole aivan yhdentekevää, millaisena tällaisen tilan kokee. Esteetikkona minulle taulun paikalla on väliä, ja niin on jalkalistoilla ja ovenkahvoilla ja sohvatyynyillä ja jopa niillä hiton pakasterasioilla. Tämän ajatusmaailman kanssa olen tullut sinuksi jo ajat sitten.

Homevialaura, makuuhuone, Kartell Jolly, Artemide Tolomeo, Hermes Avalon, pellavalakanat, pellavaverhot

Koti ei kuitenkaan ole voimavara siinä vaiheessa, kun sisustuslevottomuus ottaa niskalenkin. Palataanpa hetkeksi edelliseen kotiimme: olohuoneeseen en onnistunut saamaan viidessä vuodessa sellaista tasapainoa ja tunnelmaa, etteikö jokin olisi ahdistanut. Taas makuuhuoneemme säilyi kaikki vuodet tismalleen samanlaisena – ja mikä huvittavinta, sama sänky, yöpöydät, valaisimet, jakkarat ja vaaterekki ovat asettuneet paikoilleen uuden kotimme makuuhuoneeseen, enkä ole kyllästynyt niistä yhteenkään. Viimeistelynkin toteutan todennäköisesti samanhenkisellä kuuden kollaasin taululla.

Homevialaura, makuuhuone, Kartell Jolly, Artemide Tolomeo

Makuuhuoneen ajattomuus valoi minuun uskoa: mitä jos kodin todella voikin saada valmiiksi? Eikö se silloin tarkoita sitä, että asuminen on harmonista ja onnellista ilman, että se on muusta pois? Rehellisesti sanottuna olen väsynyt laiminlyömään muuta elämää, ennen kaikkea läheisiä ihmisiä, sen kustannuksella, että kotona on jatkuva muutoksen kierre. Varsinkin oman tyylinsä löytäneelle kolmekymppiselle pysyvä sisustus ei pitäisi olla mahdoton tehtävä.

Homevialaura, makuuhuone, Hay Loop Stand, vaaterekki

Puhun luonnollisesti nyt isoista linjoista, en siitä, etteikö yksi tuikkukippo siirtyisi sinne ja toinen tänne, tai ettenkö vaihtaisi sohvatyynyissä villasta pellavaan lumien sulaessa. En myöskään voi luvata, ettenkö koskaan tee virhehankintoja. Matoista sitä lupaan kaikista vähiten. Mutta tavoitteeni on kunnioittaa tätä kotia aikaisempaa enemmän sisustamalla se lähtökohtaisesti kerralla kuntoon. Se saattaa tarkoittaa astetta pidempiä harkinta-aikoja ja arvokkaampia kertapanostuksia, mutta uskon, että valittu linja maksaa itsensä takaisin tyytyväisempinä asukkaina, levollisempana mielenä ja lisääntyneenä vapaa-aikana.

Homevialaura, makuuhuone, Kartell Jolly, Artemide Tolomeo, Hermes Avalon, pellavalakanat

Voiko sisustamista tai sisustusbloggaamista enää tällaisen ajatusmallin myötä harrastaa? Olisi kamala ajatus, että ei voisi. Että kaikki perustuisi vain jatkuvaan uuden ostamiseen ja muutoskierteeseen. Sisustus harrastuksena tarkoittaa ainakin minulle ihan valtavan paljon muutakin. Sitä, että käyn nukkumaan sisustuslehteä selaillen. Sitä, että pohdin sohvan paikkaa ja maalinsävyjä lämminhenkisissä Facebook-ryhmässämme. Sitä, että inspiroidun alan messuilla ja tapahtumissa. Sitä, että haaveilen. Sillä vaikka saisin kuin saisinkin tämän kodin valmiiksi, ajatusleikki saa jatkua aina. Miten kalustaisin jugend-huoneiston? Miten pehmentäisin modernin kivitalon tunnelmaa? Pilvilinnoista on vain helpompi palautua arkeen kuin taas yhdestä sisustushurrikaanin viemästä viikonlopusta.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Comments

  1. says

    Ihana, ajatuksia herättävä teksti, joka sai minut pohtimaan omaa kotiani. Karu totuushan on, että, jos en nyt vihaan, niin en kuitenkaan tule täysin toimeen nykyisen kotimme kanssa. En tiedä, johtuuko se keskeneräisestä sisustuksesta, vai siitä ettei paikka ole koskaan tuntunut oikeasti kodilta. Lisäarvoa asuntoparalle toki tuo se, että tämä on se paikka, johon kannoimme neljä päivää vanhan tyttäremme ja kerroimme hänelle, että tämä on nyt hänen kotinsa. Silti, jossain, hämärässä tulevaisuudessa siintää se toinen paikka, joka olisi mahdollisesti tätä parempi. Jotenkin tämä ajatusmaailma on aina hankaloittanut sisustamistani. Kannattaako sisustaa, jos lähitulevaisuudessa siintää mahdollisesti se uusi, parempi koti? Tällaisia asioita minä pohdin.

    • Laura says

      Kiitos, kiva kuulla! Tätä kysymystä on tietysti hyvin erilaista pohtia eri elämänvaiheissa. Ei kaikkia koteja voi sisustaa kerralla valmiiksi, ei olisi tullut mieleenkään ajatella niin nuorempana tai välttämättä edes ensimmäisen omistusasunnon kohdalla. Nyt ensimmäistä kertaa koen tilanteen olevan eri omassa elämässäni, kun maku on vakiintunut ja asuntolainaa jo vuosia maksaneena budjetissa on hieman aikaisempaa enemmän joustoa pitkäikäisemmälle kalustamiselle. Ymmärrän täysin, että pohdiskelet noita asioita. On ihan eri asia sisustaa kotia, jonka todella tuntee kodiksi, kuin asuntoa, joka tavalla tai toiselta tuntuu väliaikaiselta. Onneksi pienilläkin omannäköisillä jutuilla on iso merkitys siitä puhumattakaan, miten perhe on lopulta se, mikä kodin tekee.

  2. Pieta says

    Uskon, että kodin saa valmiiksi. Meilläkin makuuhuone on se, johon olen eniten tyytyväinen ja jota ei ole vuosien saatossa tarvinnut uudelleensisustaa. Samoin on kylppärin kanssa. Nämä molemmat ovat sisustettu hyvin pitkälti “med magkänsla” ja ehkä sen vuoksi ovat onnistuneet parhaiten. Keittiö ja olkkari taas, ugh! Onneksi myös inhokkien kanssa voi elää ja auttaahan se haaveilukin. Ehkä joskus meillä on kiva keittiö ja olohuonekin.

    • Laura says

      Kiitos mielipiteestäsi! Virkistävää kuulla, että ajattelet kodin valmiiksi sisustamisen olevan mahdollista. Saavatkohan makuuhuoneet olla enemmän rauhassa siksi, kun niissä lähtökohtaisesti vain nukutaan, eikä vietetä aikaa, jolloin ainakin sisustukseen kyllästyminen on epätodennäköisempää? Ehdottomasti myös epätäydellisen ja ei vielä valmiin sisustuksen kanssa pystyy elämään. Sitähän se suurimman osan meistä elämä on. Jollain tavalla projekti-ihmisenä nautin siitä, että kodissa on aina jokin viritys meneillään, mutta kuten sanottu, on se välillä myös aika kuormittavaa. Varsinainen ammattitauti. ;) Niinpä, ihan varmasti koittaa se päivä, että voit olla keittiöön ja olohuoneeseenkin tyytyväinen!

  3. says

    Mielenkiinnolla odotan, millaisia kommentteja tähän postaukseen tulee. Ihan samaa olen nimittäin pohtinut bloggaamisen suhteen ylipäätään. Vaatiiko kiinnostava blogi jatkuvaa uuden ostamista, muutosta ja shoppailua? Entä jos on jo saanut sen täydellisen vaatekaapin kokoon, kotona on kiva sisustus ja rahat sekä ajan haluaisi käyttää muuhun kuin kauppoihin?

    Lifestyle-blogissa aiheet voivat vaihdella paljonkin ja mukaan mahtuu myös kahvila- ja reissuvinkkejä, mutta silti huomaan pohtivani tätä aina välillä.

    • Laura says

      Moi Noora! Kiva pohtia tätä yhdessä. Bloggaajana fiilis on se, että en pysty tarjoamaan riittävästi sisältöä, jollen esittele hankintojani tai kodin jatkuvia muutoksia. Toisaalta lukijana ajattelen toisin. Kaikista eniten minua kiinnostaa lukea postauksia, joissa on vaikka oivaltava näkökulma tai kiinnostava mielipide, tai joissa bloggaaja ylipäätään antaa itsestään enemmän kuin päivän asun tai uusimman ostoksen. Varsinkin hyvin toimitettu ja aiheiltaan yleisempi lifestyle-blogi (kuten teidän) voi minusta hyvinkin päivittyä ilman jatkuvaa muutosta ja shoppailemista, mutta pelkän oman (pienehkön) kodin sisustus on yksinään kapea aihe. No, täytyy omalla kohdalla miettiä asiaa myöhemmin. Tällä menolla tässä menee joka tapauksessa kuukausia ennen kuin ehdin esitellä kaikki uudessa kodissamme tehdyt ratkaisut ja hankinnat. :)

  4. Iukku says

    Mä olen nyt itse päättänyt, että koska meidän kotona on kaikki mallillaan, niin jatkuva ostelu saa nyt riittää. Olen paljonkin seurannut vuosien aikana sisustusblogeja ja jotenkin olen tuona aikana ollut aika sekaisin, kun kaikki näyttää niin kivalta ja bloggarit ostaa paljon uuttaa ja vaihtelevat tavaroita. Matot ja valaisimet ovat vaihtuneet meilläkin tiuhaan ja monet on myyty pois. Ihan sekopäistä hommaa, kun tarkemmin ajattelee. Eikä mulla ole edes blogia….

    Oma tyyli on kuitenkin löytynyt ja koko perhe viihtyy. Keskityn mieluummin niiden kynttilälyhtyjen siirtelyyn jatkossa. Toki yksi wc kaipaisi pintaremonttia ja eteinen maalia, mutta muuten kaikki on enemmän kuin hyvin.

    Mun mielestä sisustusbloggaajan ei tarvitse kokoajan hankkia uutta blogin vuoksi. itse rakastan katsoa kuvia, se on se syy, miksi muutamia blogeja vielä seuraan.

    Malttamattomana odottelen kuvia teidän olohuoneesta ja keittiöstä :)

    • Laura says

      Kiitos keskusteluun osallistumisesta! Huojentavaa kuulla, että en ole ihan yksin ajatusteni kanssa.

      Minulla on sellainen ajatusmaailma, että kaikki ihmiset tekevät virheitä, siis myös virheostoksia. Kun omalla kohdallani käy näin, haluan päästä mahdollisimman pian eroon mieltä vaivaavasta kalusteesta, sillä mitä pidempään se kotona on, sitä enemmän se ärsyttää. Yritän vain aina oppia läksyni, etten seuraavalla kerralla toistaisi samaa virhettä. Siinä mielessä siis kannustan muutokseen, että kyllä kotona pitää viihtyä ja voida elää omannäköistä elämää, vaikka se joskus vaatisi hieman hakemista.

      Jossain kuitenkin kulkee raja, ja sen rajan toisella puolella touhu menee maanisuuden puolelle. Faktahan on, että maailmasta löytyy aina jokin kauniimpi/trendikkäämpi/suositumpi/kalliimpi/halvempi tuote, ja jos ei koskaan ole mihinkään tyytyväinen vaan vertailee itseään jatkuvasti muihin, on kierre ihan loputon. Sen minä koen ahdistavaksi ja luotaantyöntäväksi, ja niitä esimerkkejä tulee jonkun verran mieleen. Kauniita ja kiinnostavia blogikuvia saa kyllä onneksi otettua niinkin, että vaihtaa vain kuvakulmia sekä kodista jo valmiiksi löytyviä piensisustusesineitä.

      Ensimmäisiä kuvia olohuoneesta on tulossa lähipäivinä ja keittiöön yritän tarttua mahdollisimman pian ensi vuoden puolella. Ihana kuulla, että odottelet jo. :)

  5. says

    Oho, juuri tänään aloin kirjoittelemaan juttua samasta aiheesta, ja tulin sen jälkeen lukeneeksi tämän! No mikäs siinä, aihepiirin ympäriltä riittänee pohdittavaa kun tulevaisuudessa varmaan entistä ajankohtaisemmaksi tulee vähemmän ostamisen trendi ja aletaan enemmän arvostaa sitä, mitä jo on. Monta hyvää pointtia toit esille ja samoin nimimerkki lukku kuvaili tuntojani hyvin, mutta ehkä säästän enemmät sepustukset siihen omaan juttuun jonka ehkä joskus saan valmiiksi kirjoitettua…:) Mutta joo, yksin ei olla näiden ajatusten kanssa varmastikaan ja todella hyvä, että otit aiheen esille!

    Virheostoksista ja ostoksista ylipäätään kuitenkin sellainen juttu, että olen nyt 4kk ajan kokeillut kirjata ylös joka ikisen ostokseni (miinus ruoka, sähkö yms.) ja kolmen kuukauden välein lasken niihin menneen rahan, kerään kaiken yhteen kasaan ja kuvaan ne. Näin olen joutunut “kohtaamaan” jokaisen ostokseni ja pohtimaan suhdettani niihin: mitkä olisin ostanut nytkin, ja minkä taas olisi voinut jättää kauppaan. Mitä tarvitsen, ja mitä en. Minulle sopii tällainen järjestelmällinen askartelu ja olen saanut sen avulla sellaista näkökulmaa, johon en olisi muuten pystynyt. Tarkoitus olisi jatkaa tätä tulevien vuosien ajan ja katsoa, mitä tapahtuu. :) Sen verran nyt jo olen oppinut, että vaikka tuntuisi siltä ettei mitään ole edes ostanut, niin vaivihkaa ne viattomat tyynynpäälliset ja tuoksukynttilät kerääntyvät isoiksikin kasoiksi ja summat muuttuvat kympeistä nelinumeroisiksi!

    • Laura says

      Moi Minna! Kannustan ehdottomasti tarttumaan aiheeseen. Lukisin todella mielelläni näkökulmasi ja olisi hienoa saada laajempaakin keskustelua teeman ympärille. :)

      Kiinnostavaa kuulla tuosta omaksumastasi käytännöstä. Muistan muitakin, jotka ovat havahtuneet rahan menoon juuri tarkkaa listaa pitämällä. Yhtäkkiä ne ei muka minkään arvoiset lattet, sohvatyynyt ja muut vievätkin ison osan kuukausibudjetista. Minulle tällainen kustanus oli kukat. Vieläkin ostan tuoreita kukkia mutta vain, jos oikein kauniita tulee vastaan sopivaan hintaan. Muuten meillä on nykyään laadukkaita silkkikukkia, koska tuntui, että pari-kolmekymppiä meni jatkuvasti savuna ilmaan, kun kukat vielä kuolivat paljon luvattua nopeammin.

      On tosi järkevää, että kohtaat menosi taulukoiden. Henkilökohtaisesti vihaan excelöintiä ja koen saaneeni turhan kuluttamiseni karsittua, joten siksi en harrasta kulujen merkkaamista. Ne lehdet, kynttilät ja muut, joita vielä hankin, haluan saada ostaa fiilistellen, en taulukoiden. Esimerkiksi juuri sisustuslehtien ostamisen linjan olen käynyt ihan tietoisesti läpi. Sopinut itseni kanssa, että voin hyvin ostaa kuukaudessa parin-kolmenkympin edestä lehtiä, koska ne tuottavat minulle erityisen paljon iloa ja tykkään lopuksi arkistoida parhaat palat talteen. Taas kirjat olen siirtynyt lainaamaan kokonaan kirjastosta, noin esimerkiksi. Tasapainoiluahan talouden hallinta on. Tekee sen sitten taulukoiden tai muina linjavetoina, pääasia on, että taloutensa tiedostaa. :)

Trackbacks

  1. […] Puolen vuoden ajan olen pyrkinyt sisustamaan tätä kotia harkiten, mutta määrätietoisesti. En ole hankkinut mitään väkisin, tai vähänkään epävarmoin fiiliksin, vaan olen malttanut siihen asti, kunnes se juuri meille oikealta tuntuva vaihtoehto on löytynyt. Toisaalta en ole myöskään jäänyt passiivisesti odottamaan ratkaisujen tippumista taivaalta, vaan olen valinnut käyttää ison osan ensimmäisten kuukausien vapaa-ajasta kodin edistämiseen ja vaihtoehtojen kartoittamiseen. (Jos Google on jossain kohtaa ollut alhaalla, pahoittelen siitä mahdollisesti aiheutunutta mielipahaa.) Nimittäin niin paljon kuin sisustusmatkasta nautinkin, odotan myös perille pääsyä, valmiin kodin autuutta. Voiko himosisustajan kotia saada valmiiksi, kysytte. Edelleenkin ajattelen, että voi. […]

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *