Kodin kuvaukset lehteen ja sisustuksessa tapahtunutta

Homevialaura, joulu, kattaus, Balmuir, Iittala, Hobstar, marmori

Pitkästä aikaa tulee varsinaista ja toivottua sisustusasiaa – vaan annattehan anteeksi puitteet. Teen sisustusblogihistoriaa näyttämällä tammikuussa havuja ja tinkeleitä tulppaanien sijaan.

Homevialaura, joulu, asetelma

Jouluisuudesta huolimatta haluan jakaa kuvat päivältä, jolloin joulukotimme kuvattiin lehteen, sillä ajattelin, että teistä voisi olla kiva kurkistaa kulisseihin, ja samalla voin kertoa, mitä muutamia edistysaskeleita kotonamme vuodenvaihteessa tapahtui. (Todettakoon jälleen: deadline on paras muusa.)

Homevialaura, joulu, olohuone, pariovet, joulukuusi

Kuvaukset pidettiin päivä Espanjan-matkamme jälkeen, mutta ei tunnelmaan takaisin virittäytyminen kovin vaikeaa ollut, sillä vielä loppiaisena auringon kanssa kilpaa loisti Kanarialla vilkkuvat värivalot ja heiluvat tonttu-ukot.

Homevialaura, joulu, eteinen, Georg Jensen, kerrosvati

Homevialaura, joulu, kattaus, Balmuir, Iittala, Hobstar, marmori

Oli suuri ilo ja kunnia saada kylään nimenomaan Jonna Kivilahti ja Krista Keltanen, jotka tekivät jutun myös edellisestä kodistamme. Sen lisäksi, että kyseessä on huippuammattilaiset, parivaljakon kanssa on aina niin ihanan rento tunnelma.

Homevialaura, joulu, olohuone, joulukuusi

Muistatteko vielä vuosia sitten, kun kuvateksteissä saattoi lukea, että lakanat ovat kuvausrekvisiittaa? Tänä päivänä on hirveän vaikea kuvitella tilannetta, jossa Jonna alkaisi lavastaa kotia ulkopuolelta tuodulla rekvisiitalla, vaan kodit saavat olla juuri sellaisia kuin ovat.

Homevialaura, joululahja, paketointi, joulukuusi

Lavastamisesta puheenollen, siitähän on sisustusblogien kohdalla puhuttu vuosia. Parhaiten asian on minusta pukenut sanoiksi ihana Fab Forty Something -blogin Marjukka: kuvien ottaminen on kuin ystävien kylään kutsuminen. Sekä ennen kuvaamista että vieraiden vastaanottamista koti siivotaan, järjestellään ja viimeistellään, esimerkiksi kynttilöin tai kukkakimpuin. Juuri näin yksinkertaista kodin kuvauskuntoon laittaminen minustakin on, on kyse sitten blogista tai lehtikuvauksista. Ei lavasteta, vaan päästetään parhaat puolet esille.

Homevialaura, joulu, kattaus, Balmuir, Iittala, Hobstar, marmori

Joskus kuvan ehdoilla on myös sallittua karsia turhia elementtejä. Syöttötuolin siirsin pois pöydän äärestä, koska minusta joulukuvauksissa oli tärkeämpää antaa juhlakattauksen loistaa kuin muistuttaa arkisesta ruokailujärjestyksestä.

Homevialaura, joulu, kattaus, Balmuir, Iittala Sarpaneva Steel, katelautanen, Ikea Arv

Kattaukseemme olen jo vuosia halunnut isot Sarpaneva Steel -katelautaset parin teräsvadin jatkoksi, ja nyt sarja tuli täydenneyttyä. Katelautasia on minusta Suomen markkinoilla harmillisen vähän, mutta onneksi meillä on Iittala, joka pelastaa ajattomalla valikoimallaan. Kattaus on sellainen, jota voi varsin hyvin hyödyntää ympäri vuoden, kun kukat vaihtaa sesonginmukaisiksi ja joulupallot poistaa tai korvaa ajankohtaisilla yksityiskohdilla.

Homevialaura, joulu, kattaus, Balmuir, Iittala Sarpaneva Steel, katelautanen, Ikea Arv

Sarpaneva Steel -katelautaset muodostavat luontevan parin Arabia 24h -astiaston kanssa. Moderniin kattaukseen olen jo pitkään halunnut yhdistää koristereunaiset lautaset ja nyt kuvausten kunniaksi raivasin kaappitilaa kuudelle leipälautaselle. Lautaset ovat Ikea-löytö, Arv-sarjaa. Pystyn tieteellisesti todistamaan, että viikonloppucroissantit maistuvat ranskalaistyyppisistä lautasista tavallista paremmilta. 

Lisäksi kattauksesta löytyy Iittala Artik -aterimet, Hobstar-juomalasit sekä Balmuirilta blogin kautta saadut Piemonte-punaviinilasit, Metallic Ball Candle -kynttilät ja valkoiset pellavaservetit. Lautasliinarenkaat solmin mustasta samettinauhasta.

Homevialaura, joulu, eteinen, Georg Jensen, kerrosvati

Kuvausten ansiosta sain myös vihdoin kehystettyä ja kiinnitettyä lastenhuoneen taulun Svenskt Tenn -rusettikoukkujen viereen. Uniikki taulu on meille erityisen rakas, sillä sen on tyttären kummitäti hänelle ristiäislahjaksi kuvittanut.

Homevialaura-lastenhuone-taulu-rusettikoukut-Svenskt-Tenn_3802

Makuuhuoneessa saimme niin ikään kultaisen peilin kiinnitettyä seinälle. Moni ihan perustellusti varoitteli peilin tuovan makuuhuoneeseen levottoman tunnelman, ja testasinkin pitkään nojaavan peilin kanssa, häiritseekö heijastuspinta. Meillä peili kohdistuu kuitenkin sellaiseen kohtaan, ettei se heijastu sänkyyn tai ole meille muuten esimerkiksi koonsa puolesta levoton elementti (isoja peiliovia sänkyä vasten en laittaisi minäkään). Minusta peili on lisännyt makuuhuoneen kodikkuutta ja käytännöllisyyttä: viereisestä vaatehuoneesta pääsee näppärästi peilaamaan asun.

Homevialaura, makuuhuone, petaus, päiväpeitto, Balmuir

Makuuhuoneen tunnelmaa rauhoittaa myös uusi blogin kautta saatu Balmuir-päiväpeitto. Niin paljon kuin huolettoman avonaisista petauksista pidänkin, olen alkanut kaivata viimeistellympää ilmettä – viimeisteltyä, mutta silti rentoa. Siksi pidän niin paljon juuri tästä pellavaisesta päiväpeitosta, joka jatkaa luontevasti lakanoidemme linjaa. Mainio ominaisuus on päiväpeiton kaksipuoleisuus. Sen voi pedata valkoisena tai hiekanvärisenä, tai hyödyntää kaksipuoleisuutta puolipetauksena kääntämällä toisenväristä reunaa näkyviin.

Homevialaura, makuuhuone, petaus, päiväpeitto, Balmuir, sängynpääty, Matri

Ensin ajattelin, että petaisin päiväpeiton vain silloin tällöin, mutta ohuen päiväpeiton laittaminen onkin näppärää, kun päiväpeiton vain taittelee jalkopään jakkaroille ja taas aamulla takaisin. Hauskana sattumana yksi eniten arvostamistani sisustusbloggaajista, Coffee table diary, ennusti yhdeksi vuoden 2018 sisustustrendiksi päiväpeiton paluuta. Minusta ennusteessa on perää: pitkän huolettoman kauden jälkeen ilmeestä on luontava haluta taas vaihteeksi vähän skarpimpi.

Homevialaura, joulu, olohuone, pariovet, joulukuusi

Homevialaura, joulu, kirja, New York Christmas Recipes and Stories

Mainittakoon lopuksi myös kirjasta, jota en ehtinyt ennen joulua esitellä, mutta josta haluan vaikka näin myöhässä vinkata – tuleehan se joulu ensi vuonnakin. New York Christmas: Recipes and Stories on ihana teos, joka nimensämukaisesti vie tunnelma- ja makumatkalle New Yorkin taianomaiseen jouluun.

Kiitos vielä Jonna ja Krista käynnistä ja kuvauksista! Jännittävää nähdä lopputulos lehdessä vuoden lopussa.

Comments

  1. Marjukka says

    Ihana postaus ja kaunis kattaus,todella sopii moneen vuodenaikaan pienin muutoksin.
    Asiasta toiseen, tiedustelen mistä on ihana kullavärinen aukioleva rannekoruon?

    • Laura says

      Kiitos Marjukka, ihana kun pidit! Näin minäkin ajattelen. Meillä on aina valkoiset astiat, arjessa riisutummin, kun taas katelautasilla, kerroksellisuudella ja yksityiskohdilla kattaukseen saa juhlavuutta. Ihan sama kattaus sopii esimerkiksi pääsiäiseen, kun yksityiskohdat vaihtaa. Tällaista asjattomuutta, klassisuutta ja monikäyttöisyyttä rakastan. :) Rannekoru on aivan ihanan pienen suomalaisen yrityksen, Gauharin (sain heiltä rannekorun blogin kautta vuosia sitten). Katsoin, että valikoimassa ei ainakaan nettisivujen mukaan ole nyt ihan samaa, mutta kannattaa seurailla tilannetta ja muutenkin kaunista valikoimaa: http://www.gauharhelsinki.com/

  2. says

    Miten piristävä postaus ja mielenkiintoinen. Ei haitanne yhtään joulun tuominen tammikuuhun, ainakaan minua. Mielenkiintoista oli päästä kurkistamaan kulissien taakse.

    • Laura says

      Olipa kiva kuulla! Ajattelin nimittäin oikeasti, että jokainen lukija tekee täyskäännöksen tinkelit huomattuaan. Sitten mietin, että antaa mennä, koska itse lukijana lukisin mieluusti tällaisen postauksen kollegalta. Ja tosiaan, onhan kuitenkin (luminen) tammikuu. ;) Kiitos paljon palautteesta!

  3. says

    Aivan upean näköistä! Olipa hauska päästä vielä hetkeksi takaisin joulutunnelmaan – luontevampaa se on nyt tammikuussa kuin vaikkapa kesäkuussa ;)

    Mä mietin juuri yksi päivä ottaessani kuvaa Instagramiin ja siistiessäni jotain sälää pois tieltä, että onko tämä nyt jonkinlaista “huijausta”. Mutta sitten ajattelin juurikin jotenkin samoin, että siivotaanhan meillä vieraitakin varten, eikä sekään mitään huijausta ole, vaan ihan luonteva ja normaali toimintatapa. Miksipäs sitä ei yhtä hyvin voisi kuvaakin varten hieman siistiä ympäristöä, koska en usko että ketään ihan oikeasti innostaa katsoa kuvia, joissa näkyy puoliksi luettuja aikakauslehtiä, likasukkia tai tiskejä. Ja siivotaan meillä toki muutenkin, mutta aina ei ole heti siivouksen jälkeen aikaa olla napsimassa kuvia, niin kuvanottohetkelläkin voi varsin hyvin hieman järjestellä ja rajata sitä, mitä kuvassa haluaa näkyvän. Ehdottomasti liputan kyllä myös aitouden puolesta somessa, mutta se voi varsin hyvin tulla esiin jollain muullakin tavalla. :) Hyvä ja tärkeä pointti siis!

    • Laura says

      Ihana suhtautuminen, kiitos! No toden totta joulularppi sopii ihan hyvin lumiseen tammikuuhun, kun ei sen pidemmällä keväässä olla. Usein vain sisustusblogeissa joulua raivosiivotaan kovasti jo tammikuussa, mutta mahtavaa kuulla, että tämä oli kaikesta huolimatta tervetullut postaus. :)

      Sepä se, karu arkirealismi ei kiinnosta, vaan blogeihin tullaan hakemaan inspiraatiota ja silmäniloa. (Toki pienet arkiväläytykset Storiesissa ovat asia erikseen.) Se, että oikoo kimppua ja siirtää kynttilää, ei tosiaan minusta ole lavastamista, vaan sellaista pientä fiksaamista ja parhaiden puolten esille tuomista, jota ihminen tekee itselleenkin ennen valokuvaa: ehkä kampaa tukan, oikaisee paidan ja laittaa huulipunaa. Tämän allekirjoitan omalta ja tuntemieni sisustusbloggaajien osalta, että elämme aidosti kuvien mukaisesti, kuvakulma vain valitaan tiettyyn suuntaan.

      Mutta jos asiasta lähdetään ihan kunnolla keskustelemaan, niin pakko minun on sanoa, että ihan kaikista somekuvista en kylläkään ajattele näin. Jotkut kuvat ovat minusta niin uskomattoman tekemällä tehtyjä, että niissä voidaan puhua jo jonkin sortin lavastamisesta. Tai mistä minä tiedän, ehkä joku aidosti nukkuu valosarjoihin kiedotussa sängyssä ja pitää joka ilta seitsemäätoista lattialyhtyä taljoilla. :D Tätä överistailaamista näkee enemmän nimenomaan vain Instagramiin keskittyneillä tilellä, joissa sisältö on aina samaa lavastettua kuvaa ja samoja hyvänyöntoivotuksia. Niihin en pysty itse mitenkään samaistumaan enkä näin ollen niitä seuraakaan. En toisaalta voi väittää, etteivät ne ole aitoja, kun en ihmistä ja hänen elämäänsä tunne, mutta minulle ne eivät tunnu aidoilta. Taas kauniisti tehty asetelma kollegani kodissa, jonka tiedän elävän juuri niin kuin blogissa annetaan ymmärtää, tuntuu aidolta – kauniilta versiolta ja kuvakulmalta aidosta elämästä, vaikka tiedän, että kylppärissä voikin silti olla se Mount Everestin kokoinen pyykkivuori. Liputan siis myös aivan ehdottomasti aitouden puolesta ja tämä on jälleen aihe, josta voisi keskustella loputtomiin. :) Kiitos taas hyvästä ajatusten vaihdosta!

    • Laura says

      Kiitos Marjukka! Kiva kuulla. Joulukuusi on tietysti jouluinen, mutta monet elementit, kuten havut, lyhdyt ja taljat ovat vielä ajankohtaisia tammikuussakin. :) Ei kai sentään, olen niin avoimesti fanittanut ajatuksiasi ja tekemisiäsi, että ei siitä mitään väärään kurkkuun pidä mennä. ;) Onnea muuten Suomen Blogimediasta, tosi hieno homma!

    • Laura says

      Ihanasti sanottu, kaunis kiitos! Parasta sisustamisessa on kyllä löytää oma tyyli, joka kulkee punaisena lankana kaikissa ratkaisuissa sekä tilanteissa arjesta juhlaan.

  4. Anne K says

    Hei Laura,
    ‘jouluteemaa’ katselemme parvekkeella: ruukussa on myratista tehty pyöreä kranssi, ja sen keskellä pieni ‘nimetön’ havupuu.. Yläreunasssa olevan pienen lyhdyn otan kesäksi pois, ja näin se muuntuu ikäänkuin kesäkasviksi. ;) Onneksi tässä asunnossa ei parvekkeelle paahda aurinko kesän läpi niin uskoisin, että kasvit viihtyvät kuolematta kuivuuteen poissaolessamme.
    Bongasin muuten Manorlta saman NYC: Rezepte & Geschicten -kirjan, kun odottelin kassajonossa olevaa miestäni.. Harmi vain että se on saksaksi, mutta ei se teksti kauniita kuvia onneksi haittaa. Kokeiltu ainakin Roustbeef vihanneksilla, ja vallan maukas ohje olikin muihin aiempiin verattuna. Ja kuvia voi katsella muutenkin NYC:n ikävän iskiessä. Eilen nappasin kuvan kirjan kannesta ja lähetin Dubaihin kertomalla, että kirjan osto taisi olla enne tulevasta. Tapaamme nimittän nämä ystävämme kevälllä NYC:ssä.
    Jään odotamaan kotikuvausten tuloksia. Ja toivottavasti näen ne GK-lehdessä, jossa Jonna Kivilahti näkyisi olevan juttujen lisäksi myös bloggarina.
    Mukavampia kesätsäitä odotellessa.. harmaiden, sateisten, ja sumuisten kuukausien jälkeen.

    • Laura says

      Moi Anne! Kuulostaa ihanalta ja ajattomalta. Juuri noin pienellä päivittämiselle kasvit tuntuvat ajankohtaisilta ympäri vuoden. Ihmettelen, että meidän ulko-ovemme pallotuija on vielä hengissä. Se saa ilman muuta sinnitellä ruukussa niin pitkään kun jaksaa, vaikka onkin havuineen jouluinen.

      Kiva, kun bongasit saman kirjan! Itse asiassa minäkin katsoin ensin, että kirja olisi vain saksaksi, mutta tosiaan siitä on tehty myös englanninkielinen painos. Juuri kuten sanoit, ei kieli ole este sille, etteikö tunnelmista ja resepteistä voisi inspiroitua. Niin ihanaa, että sinulla on NYC-matka tiedossa! Nyt menee lopputalvikin nopeasti, kun on mitä odottaa.

      Itse asiassa sain jälkikäteen tiedon, että juuri Glorian kotiin juttu olisi tulossa. Jonna ja Krista tekevät freelancereina juttuja kaikkiin lehtiin, mutta tietysti paljon myös Glorian kotiin. Se oli itselleni kyllä oikein mieluisa yllätys ja ennakkotieto. :) Aurinkoista kevään odotusta!

  5. Hanna says

    Joulujutut vain ihastuttaa jouluhullua, mahtavaa! Jos minulta kysytään niin saat postailla niitä vaikka heinäkuun helteilläkin :D Pakko taas jälleen kerran todeta että sinulla on kyllä kadehdittava tyylitaju ja todellakin silmää sisustamiselle. Täällä vaan tyydytään huokailemaan ihastuksesta ja kopioimaan ideoita, sekä pinterestiin että myös tosielämään. Kodissanne vallitseva ajattomuus, harmonia Jan kauneus joka ylettyy siivouskaappiin saakka on minullakin tavoitteena. Luen erittäin mielellään paitsi näitä sisustuspostauksia, myös kaikkia järjestämiseen ja organisointiin liittyviä postauksia. Kiitos jälleen inspiraatiosta! Seuraavalla Ikea-keikalla täytyy napata mukaan nuo kauniit lautaset.

    • Laura says

      Voi miten hauska kuulla! Olisihan tämä pitänyt arvata, että teitä ihania jouluhulluja löytyy aina. ;) Kiitos todella paljon, olen otettu sanoistasi! Olen vilpittömän iloinen, jos pystyn antamaan ideoita ja inspiraatiota kodin sisustamiseen. Ja elämäntapaan ylipäätään, että tavarassa vähemmän on enemmän, ja miten hyvä järjestys parantaa elämänlaatua ja selkiyttää myös mieltä. Siitä onkin aivan liian pitkä aika, kun olen viimeksi tehnyt järjestelypostauksia. Jemmassa on pari juttutoivetta ja lupaan toteuttaa ne ilman muuta, kun päivänvalon määrä pikkuhiljaa kasvaa. Kevät on kyllä kaikista inspiroivinta siivous- ja järjestelyaikaa. :) Kiitos vielä itsellesi ihanasta kommentista, tulin tästä niin iloiseksi! Ja nappaa ihmeessä lautaset, ne ovat minusta harvinaisen kauniit. Rentouttavaa viikonloppua!

  6. Kapteenska says

    Bloggaajan vapaudella voit ilman muuta laittaa tammikuussa kuusenkuvaa ja juhlakattausta jakoon.
    Lue: meillä kuuluu perinteenä tähtitortut juhannuskahville. Out of the box.
    Ja siis hyvänen aika tuo lapsenhuoneen taulu!! Onko suloisempaa.
    Upeita kuvia ja kuvakulmia jälleen kerran. On aina yhtä kiva käydä teillä inspiroitumassa. Kiitos.

    • Laura says

      Mahtavaa! Mitä edes ajattelin, ettei joulu teitä kiinnostaisi. ;) Huomasin iloikseni marras-joulukuussa, miten paljon tykkäsitte joulupostauksista. En kestä, onpa paras torttuperinne! Minuun vetoaa aina traditioiden uudelleen soveltaminen. :D Taulu on kyllä meistäkin mielettömän puhutteleva ja herkkä, ja tietysti vielä tärkeämpi, kun se on nimenomaan tyttärelle tehty. Kiitos positiivisista sanoista ja siitä, että luet! Ilahduin kommentistasi paljon.

    • Laura says

      Kiitos Jenni! No sanos muuta, pyykkikasoja ei kukaan jaksa katsella. Realismia voi tuoda esille muilla tavoilla ja sitä toki pidän tärkeänä. Kivaa viikonloppua!

  7. Malla says

    Kiinnostava postaus teemasta tinkeleiden kera! Ja se on paljon sanottu hiukan jopa antijouluihmiseksi itseään tituleeraavalta tyypiltä tammikuussa : ) Tämä jouluilu ajattomuudessaan, oman tyylisenäsi ja mihin tahansa juhlaan muunneltavine kattauksineen puhuttelee ja innostaa minuakin kovasti. Taisit käännyttää joulun puolestapuhujaksi. Jäin vähän miettimään noiden katelautasten, ruokalautasten ja leipälautasten kokoja ja suhteita toisiinsa (lautasten halkaisija). Tilallinen hahmotus ei ole ikävä kyllä vahvuuksiani.

    • Laura says

      Moi Malla, ihana palaute! Kiitos kun luit ja tykkäsit. No ja varsinkin, jos olet antijouluihminen. :) Minullakin on jouluun hyvin omanlainen suhde. En miellä itseäni jouluhulluksi. Itse asiassa ahdistun, jos joulu menee överiksi minkään osalta: en kestä överiä lahjojen antoa, en täydellisyyden tavoittelua, en painetta askarrella ja leipoa. Aloin pitää joulusta sillä hetkellä, kun keksin, että voin poimia rusinat pullasta ja tehdä juhlasta omannäköiseni.

      Tärkeintä tietysti omalle fiilikselle on kodin tunnelma. Totesimme tänä vuonna, miten hyvin tämä joulukoristelustrategia meille sopi. Meille joulukuusi on se juttu. Se laitetaan jo kuun alussa esille ja koristellaan näyttävästi. (Vähät välitän siitä, jos jonkun mielestä kestokuusi on nolo. Juuri tällaisissa asioissa haluan tehdä enemmän meidän perheelle sopivia kuin yleisesti hyväksyttyjä ratkaisuja. Kuusi, joka ei kuivu ja varise, on ehkä mutkattomin valinta ikinä, ja minusta rentous on joulun tärkeimpiä arvoja juuri sen kaiken täydellisyyden tavoittelun vastapainoksi.) Kaikki muu kotona saakin sitten olla sellaista ajatonta talvitunnelmanluojaa: taljaa, kynttilää, vilttiä. Iittala Sarpaneva Steel -katelautanen on halkaisijaltaan 32 cm, Arabia24h-ruokalautanen 26 cm ja Ikea Arv -leipälautanen 22 cm. Toivottavasti mitat auttavat hahmottamaan suhteita. :) Nyt on ehkä vähän aikaista toivotella, mutta sanon ensi vuotta silmällä pitäen kuitenkin: tee joulusta juuri omanlainen ja keskity vain niihin asioihin, joista oikeasti nautit, jotka tuottavat iloa mutta eivät stressaa. Lempeää viikonloppua!

  8. says

    Ooh miten ihanan näköistä ♡ Meillä jäi omat joulusisustukset tosiaan minimiin reissujen vuoksi, joten tätä aukkoa paikkailen mielelläni ihastelemalla jouluisia kuvia näin tammikuussakin. Olen aina tykännyt joulusta ja taisipa tulla nyt todettua, että en ole valmis luopumaan joulukoristeluista ja fiilistelystä kotona. Jopa vähän yllätyin, miten kaiholla olen toisten joulukoteja katsellut! Parempi siis jatkossa ajoittaa reissut muihin ajankohtiin, vaikka nimen omaan halusin jouluhössötystä karkuun. Täytynee oppia luomaan se itselle sopiva joulu, ettei tule stressi. Te olette tainneet jo onnistua siinä!

    • Laura says

      Kiitos paljon, ihana kuulla! Ymmärrän täysin fiiliksesi. Minäkään en voi sietää jouluhössötystä ja olemmekin siksi karanneet jouluksi ulkomaille (tosin kyllä tunnelmaltaan jouluisiin kohteisiin, eikä etelään, mutta kuitenkin, pois oman arjen touhotuksista). Olen tosiaan tehnyt paljon töitä sen kanssa, että olen löytänyt oman tapani viettää joulua, nimenomaan ilman hössötystä, vaan pelkästään tunnelmasta rauhassa nauttien. Tällä ajatusmaailmalla kotia on ihana laittaa, kun kaiken tekee omaa perhettä, eikä ulkopuolisia odotuksia varten. Muutaman vuoden se otti, että osasin karsia kaiken stressiä aiheuttavan ja löytää ne aidosti iloa tuottavat jutut. Lupaan, että tällainen “valaistuminen” on mahdollista, mutta se vaatii tietoista läpikäymistä ja pysähtymistä. Vaikka listaa siitä, mistä päätät luopua (minulla esimerkiksi joulukorttien lähettäminen, jonka kanssa tuli aina kiire ja stressi) ja mihin panostat (esimerkiksi joulusiivous ja osa jouluruuista valmiina). Kauniiseen kotiinne tulisi kyllä todella kodikas joulutunnelma, kun on takka ja kaikki!

  9. says

    Ihanan näköiset kuvaukset siellä ollut! Kiva päästä lukemaan juttua sitten loppuvuodesta ja oli kiva kun päästiin kurkkaamaan kulisseihinkin.

    Kyllähän se näin on, että totta kai jokainen haluaa kuvissa näyttää parhaat puolet kodistaan ja esim itsestäänkin. Se ei minusta ole mitenkään väärin. Itsekin kyllä siistin nurkkia kuvia varten, rajaan sen tiskivuoren ulos kuvasta jne. Nautin siitä, että vaikka ympärillä olisi millainen kaaos, voin luoda kuvaruutuun kuitenkin jotain kaunista. Uskon kuitenkin, että nykyään ihmiset jo ymmärtävät, ettei blogi/insta ole sama kuin se oikea arki vaan yleensä sinne jaetaan niitä parhaita paloja ja tosiaan ainakin meillä se arki on sitä normaalia lapsoperheen härdelliä, vaikken sitä instaan kaikkine sekasortoineen jaakaan.

    Hah, mua naurattaa joskus ne instan superstailatut kuvat. Siis se, että kylpyhuoneessa oli aseteltu jotain sammalta vessanpöntön kannen päällekin ja seassa oli 20 kynttilää ja jos jonkinmoista kasvia. Itselle ei tulisi mieleenkään, ymmärrän kyllä esim jonkun rentouttavan tuoksukynttilän kylppärissäkin, mutta ööh, joillain menee vähän överiksi :)

    • Laura says

      Kiitos kaunis, Sini! Täytyy myöntää, että minusta oli kyllä aika hauskaa viettää pieni kakkosjoulu matkan jälkeen, kun oli tullut luntakin. :) Juuri samanlailla ajattelen! Bloggaaminen on bloggaajalle itselleen ihana tapa keskittyä hyvään: mieluummin siihen kauniiseen kimppuun kuin toisen ilmansuunnan tiskivuoreen. Samanlailla lukijat tulevat lepuuttamaan silmiään blogiin ja toivovat rauhoittavaa hetkeä omasta arjestaan. Olen samaa mieltä, että asiasta on nyt puhuttu niin paljon, että lukijat varmasti tietävät, että jokaisella meistä on sisustusbloggaajistakin on kaaosta kotona. Ehkä tavallista vähemmän, kun esteetikkoja olemme, mutta kaaosta kuitenkin. Hauska, että jaat ajatukseni. On tosiaan pientä fiksaamista ja sitten on lavastamista. Minulle on se ja sama, miten instagrammaajat kotejaan stailaavat, mutta itse en saa mitään irti överistailatuista kuvista. Lähinnä jään monttu auki katsomaan niitä kynttilämeriä, että selvä. Sammalta vessanpöntön kannella, en kestä. :D

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *