Vuoden 2018 teemat: Vastuullisuus

Kaupallinen yhteistyö, Neste ja Asennemedia

Homevialaura, vastuullisyys, hyväntekeväisyys, Kinkkutemppu, Hope ry

Päätin vuoden alussa tälle vuodelle kolme teemaa, joista ensimmäinen oli hyvinvointi. Toinen on vastuullisuus, josta kirjoitan tänään (aika herkässä mielentilassa näppäimistölle kyynelehtien).

Homevialaura, vastuullisyys, hyväntekeväisyys, Kinkkutemppu, Hope ry

Henkilökohtaisesti minulle vastuullisuus tuntuu tällä hetkellä tärkeämmältä kuin koskaan. Oikeastaan itsestäänselvyydeltä, josta on pakko puhua, ja jonka hyväksi me kaikki pystymme tekemään jotain.

Minulle vastuullisuus ei merkitse täydellisyyttä, sillä ehdottomuudella vastuullinen elämä tyssää ennemmin kuin ehtii alkaa. Minulle vastuullisuus tarkoittaa mahdollisimman monia hyviä valintoja arjessa. Esimerkiksi sitä, että vältän viimeiseen asti ruokahävikkiä ja kierrätän sen minkä pystyn (valitettavasti vähän huonommin kuin haluaisin, sillä pientaloaluleella lajittelu on kerrostaloaluetta hankalampaa). Pyrin valitsemaan kylpyhuoneeseeni myös luonnonkosmetiikkaa ja ennen kaikkea ostamaan harkitusti – jättämään kauppaan sen, mitä en todella halua tai tarvitse, ja tekemään mahdollisimman ajattomia ja pitkäaikaisia hankintoja.

Homevialaura, vastuullisyys, hyväntekeväisyys, Kinkkutemppu, Hope ry

Vastuullisuus on ekologisuutta, mutta on se paljon muutakin. Itse koen kantavani monesta asiasta vastuuta bloggaajana. Pyrin olemaan teille lukijoille mahdollisimman avoin ja keskustelemaan myös elämän realiteeteista. En halua kenenkään nuoremman lukijan, enkä vanhemmankaan, ajattelevan, että design-valaisimet tippuvat taivaalta tai etteikö elämä voisi olla onnellista ilman niitä. Lisäksi vaikuttajana koen oikeudekseni, jopa velvollisuudekseni, viestiä tärkeiden asioiden puolesta. Käyttää ääntäni siihen, että saisimme yhdessä tehtyä hyvää.

Homevialaura, vastuullisyys, hyväntekeväisyys, Kinkkutemppu, Hope ry

Muistatteko joulun Kinkkutempun? Kampanjan, johon minä ja kollegani osallistuimme kannustamalla kierrättämään kinkun paistorasvan. Viemärissä paistorasva on ongelmajätettä, kun taas kierrättämällä kaikkea muuta: paistinrasvasta Neste pystyy valmistamaan uusiutuvaa dieseliä. Vielä tärkeämmän kampanjasta teki se, että lisäksi sillä kerättiin varoja vähävaraisille lapsiperheille.

Homevialaura, vastuullisyys, hyväntekeväisyys, Kinkkutemppu, Hope ry

Miten kampanjassa sitten kävi?

Tavoite ei pelkästään toteutunut, vaan ylittyi: huimat 145 000 kotitaloutta kierrätti kinkun paistinrasvat uusiutuvaksi polttoaineeksi (Neste MY uusiutuva diesel vähentää polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 % ja kerätyllä määrällä ajaa arviolta 14 kertaa maapallon ympäri!). Keräystulos tarkoittaa myös sitä, että Hope ry:lle lahjoitettava summakin nousi 25 000 euroon.

Kiitos sydämeni pohjasta jokaiselle teille, jotka osallistuitte Kinkkutemppuun ja mahdollistitte mielettömän avun!

Homevialaura, vastuullisyys, hyväntekeväisyys, Kinkkutemppu, Hope ry

Lahjoitussumma saattaa lukuna kuulostaa abstraktilta, mutta onneksi pääsimme Asennemedia-kollegojen Marin, Natan ja Annen kanssa vierailemaan Hope ry:n tiloissa. Kuulimme, miten paljon konkreettista hyvää lahjoituksella saadaan aikaiseksi. Lahjoitusrahoilla tuetaan sadan sellaisen lapsen harrastamista, joka taloudellisista syistä jäisi muuten vaikka joukkueensa ulkopuolelle. Lisäksi lahjoitusrahoilla mahdollistetaan vähävaraisille lapsille elämyksiä, ei matkaa kuuhun, vaan niinkin maltillisia toiveita kuin leffa- ja uimahallilippuja.  Tämä on minulle aina se kovin paikka. Kuulla, miten vaatimattomilla asioilla on niin suuri merkitys.

(Ja taas pyyhin kyyneleitä silmistäni ja näppäimistöltä.)

Uskon, että Suomen 100 000 vähävaraista lasta on määrä, joka koskettaa teitä yhtä paljon kuin minua. Halusinkin kasata konkreettiset ohjeet siitä, miten kolmella eri tavalla Hope ry:tä voi pitkin vuotta auttaa.

Homevialaura, vastuullisyys, hyväntekeväisyys, Kinkkutemppu, Hope ry

1. Lahjoita tavaraa. Nyt tiedän, mitä kehoitan teitä tekemään kevätsiivouksesta vapautuvalla tavaralla, lahjoittamaan se Hope ry:lle (vein itsekin kassillisen). Tavara ei kulje välikäsien kautta myyntiin, vaan menee suoraan apua tarvitseville lapsiperheille. Helsingissä piste on Pitäjänmäellä. Tila on tavallaan kuin ilman rahaa toimiva kauppa, tavara on lajiteltu osastoittain, ja hyllyiltä perheet voivat hakea sitä, mitä tarvitsevat. Lahjoittaa voi oikeastaan ihan kaikkea siistiä ja hyväkuntoista tavaraa: aikuisten ja lasten vaatteita, kenkiä, asusteita, vauvatarvikkeita, kirjoja, pelejä, leluja, avaamatonta kosmetiikkaa, harrastusvälineitä ja kodintarvikkeita. Suurin pula on ajankohtaisista tarpeista, kuten talvitakeista, luistimista, suksista ja muista talviurheiluvälineistä. Jatkuvaa pulaa on myös isompien poikien vaatteista.

2. Lahjoita aikaa. Minut yllätti, että Hope ry:llä on vain kaksi työntekijää, koko muu valtakunnallinen toiminta pyörii vapaaehtoisvoimin. Hope ry:n tiloihin voi mennä auttamaan tavaralahjoitusten lajittelussa. Tiedän, että monella kiireisellä on kynnys sitoutua pitkäaikaiseen vapaaehtoistoimintaan. Juuri siksi on hienoa, että Hope ry:lle voi mennä auttamaan ihan kertaluontoisestikin, kuten esimerkiksi monet työporukat nykyään tekevät.

3. Lahjoita rahaa. Hope ry:n toimintaa voi tukea myös rahalahjoituksella, juuri sillä summalla, kun itselle sopii. Lahjoituksilla tuetaan vähävaraisten lasten ja nuorten harrastamisesta ja mahdollistetaan elämyksiä.

Homevialaura, vastuullisyys, hyväntekeväisyys, Kinkkutemppu, Hope ry

Vaikka on sanomattakin selvää, että aihe on koskettava, rankkakin, niin ennen kaikkea Hope ry:n toimintaa kuvastaa lohdullisuus – ajatus siitä, että joku kyllä auttaa. Kaikista liikuttavinta ja tärkeintä on se, millaista toivoa Hope ry lapsiin ja nuoriin valaa. Kuulemma aikuiset toisinaan arvostelevat sitä, jos lapsi toivoo mitään perustarpeita kummempaa, mutta Hope ry ei tähän tyydy: totta kai vähävaraisten lasten ja nuorten on saatava unelmoida vapaasti siinä missä kaikkien muidenkin. Toivon päivänä 4.6. Hope ry kysyy nuorilta itseltään heidän unelmistaan, oikein kannustaa heittäytymään haaveisiin. Unelmat listataan nettisivuille ja niitä voi kuka tahansa meistä toteuttaa. Niin kuin Toivon päivänä kuuluukin – suurin osa unelmista toteutuu. Äitinä minusta tässä on kaikista suurin sanoma: kenelläkään meistä ole oikeutta katkaista lapsen tai nuoren haaveilta siipiä. Päinvastoin meillä on velvollisuus valaa toivoa siitä, että vaikeammistakin lähtökohdista on mahdollisuus saada valoisa tulevaisuus.

Homevialaura, vastuullisyys, hyväntekeväisyys, Kinkkutemppu, Hope ry

Toiveikkuudesta puheen ollen, vaikka maailman tilanteen täytyy kuristaa jokaisen vähänkään aikaansa seuraavan kurkkua, niin uskon ja toivon, että jonkinlainen käännepiste ollaan nyt saavutettu. Pikamuotia tuottavien ketjujen uutisoidaan olevan haasteiden edessä ja taas vastuullisesta sijoittamisesta pöhistään, sillä kestävät yritykset toimivat pitkällä tähtäimellä kannattavimmin pikavoittojen metsästämisen sijaan. Myös kiertotalous on termi, jota tullaan tänä vuonna varmasti kuulemaan. Kiertotaloudessa tuote kierrätetään tai mahdollisuuksien mukaan palveluilla korjataan tai huolletaan, jotta tuotteen käyttöikä pitenee ja materiaalien riittävyys taataan.

Homevialaura, vastuullisyys, hyväntekeväisyys, Kinkkutemppu, Hope ry

Sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöllinen vastuullisuus on kuin onkin todella moniuloitteinen kysymys, jonka suhteen yritän itse hyväksyä sen, että kaikkea en pysty tekemään, mutta monta asiaa pystyn – ja siihen haluan toiveikkain mielin haastaa itse itseni ja toki teidätkin. Suurin osa meistä pystyy tekemään jotain arjessaan paremmin, kyseenalaistamaan omia tapojaan, auttamaan muita. Oma kaikista tärkein pitkän tähtäimen tavoitteeni on kasvattaa uusi parempi sulkupolvi, tytär, jolle on itsestäänselvää ottaa elinympäristö huomioon ja antaa hyväntekeväisyyteen omastaan, jouluna mutta yhä enenevässä määrin ympäri vuoden.

Comments

    • Tämä jos joku on tärkeä aihe, kiitos itsellesi lukemisesta! Älä muuta sano, aivan huikea suoritus innostaa 145 000 kotitaloutta mukaan. Taitaa joukossa olla muutama muukin kuin blogini lukija. ;)

  1. Hei!
    Minulla olisi mm vähänkäytetyt rullaluistimet ja polvi- ym suojat, jotka voisin Hopelle lahjoittaa, mutta ei täällä maaseudulla, enkä ole kuullut että edes jossain lähikaupungissa, olisi Hopen tiloja, jonne voisi tavaraa viedä. Toivottavasti rullaluistimet kevääksi kulkeutuu Helsinkiin.
    Postaustasi ei tosiaan voinut lukea kuivin silmin loppuun asti.

    • Moi Minna! Tai löytyisikö alueeltasi muita vastaavia toimijoita? Moni muukin yhdistys ja järjestö tekee tärkeää työtä vähävaraisten lapsiperheiden eteen. Tuli mieleen vaikka Mannerheimin lastensuojeluliitto, jolla mielestäni on aktiivista toimintaa myös pienemmillä paikkakunnilla. Ehkä heiltä voisi kysyä tai sitten kiva, jos rullaluistimet kulkeutuvat tänne. Ihana joka tapauksessa, kun ajattelet asiaa! Aihe on kyllä tosi sydäntäsärkevä ja herkistävä. Kiitos, kun luit ja kommentoit!

      • Hei Laura!
        Jo luettuani ensimmäisen kerran postauksesi, ajattelin, että pitää katsoa netistä paikkakunnat, joissa Hopella on toimipiste, mutta jotenkin se jäi ja vasta nyt muistin lukea Hopen sivut ja kas, Lahdessa on heillä toimintaa. Nyt on siis rullaluistimille ym toimitusosoite.
        Hyvää talven jatkoa ja kiitos, kun toit Hopen toimintaa esille!

  2. Loistava kirjoitus! Hope ry on itselleni tuttu, olemme lasten kanssa yhdessä vieneet meille tarpeettomia leluja ja pieneksi jääneitä vaatteita lahjoituksena. Minusta on hienoa että 4-vuotiaskin jo jollain tavalla ymmärtää auttamisen päälle ja toivottavasti siitä tule vahva osa hänenkin elämää.

    • Ihana Jenni, juuri tämä! Ei pelkästään se, että lahjoittaa, vaan että kasvattaa lapsen lahjoittamaan. Meillä on ollut monivuotinen perinne viedä lahjoja Joulupuuhun ja sitä olen halunnut jatkaa tyttärenkin kanssa, jotta siitä tulee myös hänelle tärkeä osa joulua. Taas ympäri vuotta on tosi luontevaa vaikka huonetta siivotessa miettiä, että ovatko kaikki lelut ja vaatteet enää itselle tarpeellisia vai olisiko niillä kiva ilahduttaa jotain toista. Vaikka kaksivuotias vielä ei, niin uskon vahvasti, että jo nelivuotias ymmärtää, mistä antamisessa on kyse, kuten sanoit. Ihana, jos pidit kirjoituksesta ja kiitos vielä, kun olet mukana tekemässä hyvää.

    • Tämä oli minulle kyllä tosi tärkeä projekti olla mukana ja vielä enemmän ilahdun, kun huomaan, miten hyväsydämisiä lukijoita blogillani on. Kiitos itsellesi, että koet asiat tärkeäksi!

  3. Kiitos Laura, tosi tärkeä aihe! Mekin käytiin ostamassa ennen joulua toivepaketit Hopen joululahjakeräykseen ja olen niin samaa mieltä siitä, että liikuttavinta on se, kuinka vaatimattomia toiveet ovat – siksi juuri sitäkin tärkeämpiä <3 KInkkua meillä ei paistettu, mutta tuo Kinkkutemppu on loistohomma. Lisäksi olen itse satunnaisesti lahjoittanut Brother Christmasille sekä merten suojeluun (muovisaaste hirvittää tällä hetkellä erityisesti), pienistä puroista tulee isoja virtoja!

    • En muista kuinka monta kertaa itkin joulun alla sitä, kun joulukuuseen oli kiinnitetty lasten toiveita ja toiveissa luki “suihkusaippua” tai “pikkuhousut”. Alan itkeä nytkin. Toivon sydämeni pohjasta, että samat lapset pystyvät jossain vaiheessa toivomaan jotain sellaista, mitä he eivät tarvitse, vaan mitä he haluavat. Jokaisella on oltava oikeus haaveilla ja jokaisen haaveet pitäisi joskus toteuttaa. Kinkkutemppu on minusta malliesimerkki siitä, miksi uskon, että meillä voi kun voikin olla tällä maapallolla hyvä tulevaisuus. Että jokin, mikä on ennen ollut ongelmajätettä, saadaankin käytettyä hyödyksi. Tänä aamuna ilahduin ihan kauheasti, kun kuulin uutisissa, että Rion karnevaalien konfetit olivat ensi kertaa merilevästä valmistettuja ja biohajoavia. Näin se kehitys kehittyy, nimittäin minuakin muovin määrä ahdistaa ihan suunnattomasti. Okei, meillä on totta kai lapsella myös muovisia leluja ja onhan meillä Kartellin muovisia huonekalujakin, mutta ne sentään ovat pitkäaikaisia hankintoja, eikä kerran ilmaan heitettävää roskaa tai kertakäyttöistä Kiina-krääsää. Brother Christmas on mieletön toimija myös, samoin olen hänelle lahjoittanut. Näin se juuri on pakko ajatella, että pienistä puroista kasvaa suuria virtoja. :) Kiitos vielä kommentista ja siitä, että olet mukana tekemässä hyvää!

  4. Heips, pitipä tulla nyt huikkaamaan, että ah miten hieno blogi sulla on! Tyylikkään sisustuksen ja kuvien lisäksi on arvot ja teot kohdallaan. Kaikkia bloggaajia ei vastuullisuus näytä kiinnostavan, mikä on tosi harmi koska kyllähän teillä on seuraajia ja vaikutatte. Niin kyllä mun mielestä on hyvä bloggaajana pysähtyä miettimään että mitä sanooo blogissaan. Mutta jatka sinä samaan hyvään malliin! Täällä kyllä luetaan vaikka hyvin harvakseltaan kommentoin :)

    • Kiitos Suvi! Ilahduin tosi paljon, että koet noin ja jätit kommentin. Siitä tulee aina tosi ihana fiilis, että saa lukijoihin kontaktin. :) Olen kaukana täydellisessä kansalaisesta ja kuluttajasta, mutta paljon näitä asioita kyllä mietin. Välillä ehkä liikaakin. Etenkin joulu on minulle aika raskas, kun tiedän, miten huonosti moni lapsista voi ja miten heillä ei välttämättä vaatimattomatkaan toiveet toteudu. Mitä muihin bloggaajiin tulee, niin sanoisin, että meitä on yhtä moneen junaan kuin muitakin ihmisiä. Tiedän, että monelle kollegalle vastuullisuuskysymyksillä on iso merkitys, kun taas osan puheissa en ole koskaan kuullut huolen häivääkään maailman tilasta, mikä tuntuu pöyristyttävältä tänä päivänä. Sitä en halua kaunistella, että kyllä minua monet muotiblogit ahdistavat. Se ostamisen määrä on jotain aika älytöntä, kun pahimmillaan trendi on ajankohtainen kuukauden päivät ja jo sen jälkeen vaate saa lähtöpassit. Suurin osa lukijoista kyllä tuntuu vain ihailevan vaihtuvaa vaatekaappia, sillä muotiblogeissa harvoin törmää kriittiseen ajatteluun ja kyseenalaistamiseen. Siksikin koen näistä asioista puhumisen erityisen tärkeäksi. Kiitos, kun vaihdoit ajatuksia kanssani ja aurinkoista helmikuuta!

Trackbacks

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Instagram

Copyright © 2018 · Theme by 17th Avenue