Ihanaa joulua ja lämmin kiitos tuesta Naisten Pankille!

Homevialaura, joulu, Helmikorvakoruvallankumous, Naisten Pankki

Halusin vielä tulla toivottamaan teille ja läheisillenne oikein rentouttavaa ja onnellista joulua! Ja armollista ja toiveikasta, jos jouluun liittyy vaikeampia tunteita ja elämäntilanteita. Kiitos tästä vuodesta, mukana kulkemisesta, lukuisista ilahduttavista kommenteista, tarpeeseen tulleesta vertaistuesta ja uusien näkökulmien antamisesta. Teille minä kirjoitan ja siksi mikään ei ole minulle bloggaamisessa tärkeämpää kuin blogin lämminhenkinen yhteisöllisyys.

Homevialaura, joulu, Helmikorvakoruvallankumous, Naisten Pankki

Lämpimän kiitoksen haluan sanoa myös toisesta asiasta. Nimittäin arvatkaa mitä: keräsimme yhdessä #Helmikorvakoruvallankumous-rannekorun myötä Naisten Pankille huikeat 741 euroa. Tällä summalla korun mahdollistanut HelmiOnHelmi on ostanut jouluksi Naisten Pankin 750 euron arvoisen osakkeen. Osake mahdollistaa kehitysmaiden naisten yrittäjyyden pitkäjänteisen tukemisen, mikä on yksiä tehokkaimpia keinoja kasvattaa hyvinvointia kestävästi koko kyläyhteisössä.

Pearl revolution -korua myydään Naisten Pankki -lahjoituksin yhtä lailla edelleen, mutta jo tässä vaiheessa olen valtavan kiitollinen ja otettu siitä, miten upeasti olette projektia tukeneet. Täytyy sanoa, että vatsassa kasvavan perheenjäsenen lisäksi tämä jää minulle mieleen vuoden 2018 hienoimpina saavutuksina.

Homevialaura, joulu, Helmikorvakoruvallankumous, Naisten Pankki

Täällä on valmistauduttu jouluun glögikyläilyin, liikuttavia päiväkotiaskartelutonttuja ihaillen ja housunnauhoja päivä päivältä löysentäen. Olen varoittanut pikkusiskoa, että hänen tilastaan tulee lähipäivinä kilpailemaan muutama Julia-konvehti, juustopala – ja mätileipä! Nyt kaikki mätiä rakastavat odottajat kuulolle: ainakin isoimmista ruokakaupoista, kuten Herkusta ja Prismasta, saatava Cavi-Art -merilevävalmiste menee lähestulkoon täydestä smetanaan ja punasipuliin sekoitettuna. Graavikalaa jään edelleen kaipaamaan, mutta se, että saan tämän löydön myötä syödä edes “mätiä”, taitaa rehellisesti sanottuna olla edellä mainittujen kanssa paras joululahjani.

Jaan vielä kerran Christmas with Homevialaura -Spotify-soittolistani kaikille rentoa englanninkielistä ja jazzahtavaa joulumusiikkia kaipaaville. Lähes seitsemäntuntisessa listassa soivat muun muassa Frank Sinatra, Michael Bublé, Bing Crosby, Nat King Cole ja John Legend. Näiden sävelten myötä, nauttikaa ja rentoutukaa!

Comments

    • Kiitos ihanasta palautteesta Merja ja siitä, että luet. Toivottavasti tammikuusi on lähtenyt hyvissä merkeissä käyntiin!

  1. Ihanaa ja rauhallista joulua myös sinne!
    Tuo päälläsi oleva tunika on aivan ihanan mallinen, eikä edestä edes huomaa pientä salamatkustajaa :) Mistähän olet tuollaisen ihanuuden löytänyt?

    • Moikka ja pahoittelut, että huomaan vastata kommentteihinkin vasta nyt pienen tauon jälkeen. Mekko on viime vuonna ostettu Zarasta. Uskomatonta kyllä, ehkä paras pikkumustani neljänkympin hintaan. Mekko on todella jämäkästi ja laadukkaasti tehty (vaikka samaa ei tosiaan voi sanoa ketjun kaikista vaatteista) ja olen käyttänyt sitä luottomekkona monen monessa tilanteessa. Ihme kyllä, se menee vielä mahankin kanssa. :) Raskausmahani on siitä jännä, että se oikeasti on jo todella iso (niin iso, etten ymmärrä, miten se voi vielä kasvaa yli kolme kuukautta), mutta silti tietynlaiset vaatteet häivyttävät sen ihmeen hyvin. Jos ei samaa enää löydy, niin toivottavasti vastaavaa. Mukavaa alkuvuotta ja lumimyrskypäivää!

  2. Oikein ihanaa joulua! Kiitos ajatusten herättämisestä sekä kauniista asioista!

    Me oltiin aatto muualla ja nyt sitten pesiydytään uudessa kodissa joka ihan kesken, mutta mukava laitella rauhassa (buahaa, kiipeilevä ja roikkuva vauva pitää sopivan kiireisenä ja ei zeninä aina), mutta saa siirrellä tavaroita ja katsella kotia!

    • Kiitos Meri, tulinpa iloiseksi sanoistasi! Paljon paljon onnea uuteen kotiin. Valitettavasti henkilökohtaisesta kokemuksesta tiedän, millaista on yrittää muuttaa, sisustaa ja lauttaa tavaroita paikoilleen vauvan kanssa. :D Siispä tuplamäärä tsemppiä ja sympatiaa sinne! Jos ei muuta, niin ehkä vauva hidastaa hyvässä mielessä tahtia, eikä tule tehtyä hätiköityjä sisustuspäätöksiä. Tai sitten tulee! Nimittäin muistan, että tein itse päätöksen tv-tasosta noin minuutin varoitusajalla, koska laite oli pakko saada pois hullunkiilto silmissä tekniikkaa katsovan yksivuotiaan ulottuvista. En sitten koskaan oikein ollut täysin tyytyväinen ratkaisuun ja nyt vihdoin sain aikaiseksi suunnitella kohtaa uudestaan. Ainakin jotain sisustusjuttuja tulossa siis alkuvuoteen, toivottavasti ne inspiroivat uuden kodin kanssa. :)

  3. Oikein hyvää joulunaikaa sinulle ja perheellesi. Hyvä löytö tuo feikkimäti, vielä jos maistuukin lähes oikealle 😀
    Onnittelut Naisten Pankin saavutuksesta! Hienoa!

    • Kiitos tuhannesti, sinne myös – toki tässä vaiheessa jo uutta vuotta! Feikkimäti toimi oikein oivallisesti, meinaan testata sitä vielä tammi-helmikuussa blinien kanssa. :) Kiitos onnitteluista, toki kunnia kuuluu nimenomaan hanketta tukeneille. <3 Toivottavasti siellä on lähtenyt tammikuu kivasti käyntiin!

  4. Minulla olisi postaustoive. Tyylisi ennen kuin löysit tämän nykyisen. Sillon kun on ollut turkoosia yms..ja miten olet sitä lähtenyt nykyiseen rakentamaan.

    • Kiitos postaustoiveesta, niitä on aina kiva saada! Kirjoitan toiveesi muistiin. Tai oikeastaan voisin vastata siihen jo nyt, jos toteuttaminen venyy, niin saat varmasti vastauksen. :)

      Olen saanut mieltymyksen neutraaleihin väreihin jo äidinmaidossa, mutta luonnollisesti nuoruuteen kuuluivat myös eri tyylikokeilut. Parikymppisenä pidin tosiaan todella paljon turkoosista/vedenvihreästä, vaaleankeltaisesta ja lohenpunaisesta. Muistelisin, että todennäköisesti vaatekaappini muuttuminen neutraaliksi alkoi pikkuhiljaa ehkä noin 22–24-vuotiaana, kun olin opiskellut muutaman vuoden. Toki täytyy sanoa, että jopa värikaudella pukeutumiseni oli suhteellisen “rauhallista”: en esimerkiksi koskaan yhdistänyt useampaa suosikkiväriäni tai käyttänyt kuoseja, vaan tyypillisesti minulla oli päällä vaikka farkut ja lohenpunainen neule, ja sitten taas seuraavana päivänä farkut ja vedenvihreä huppari tai vaaleankeltainen t-paita. Tyylini silloin oli vähän surffihenkinen, oikeastaan ihan kiva ja raikas nuorelle opiskelijalle, vaikka se nyt kaukaiselta tuntuukin. :) Siitä sitten lähdin nykyiseen suuntaan vaate kerrallaan. Missään nimessä tyylimuutos ei tapahtunut kerralla, vaan ne vaatteet, jotka seuraavaksi ostin, alkoivat vain aina olla yhä enemmän neutraaleja. Ajan kanssa huomasin värien jäävän kaappiin, jolloin taas aloin kierrättää vaatteita sieltä päästä. Ja niin pikkuhiljaa vaatekaappi alkoi muuttaa muotoaan. Nykyään minulle on todella selvää, mitä värejä ja minkätyyppisiä vaatteita suosin, eikä omaa tyyliä tarvitse enää aktiivisesti etsiä, kun se on jo löytynyt. Mutta silti yhä edelleen virheostoksia välillä tulee, mutta ne liittyvät enemmän esimerkiksi siihen, että en viihdykään jonkun tietynmallisessa vaatteessa, vaikka se olisi väriltään ja tyyliltään oikea. Se on minusta vain hyväksyttävä, että jotkut asiat on opittava kokeilemalla kantapään kautta.

      Kaiken kaikkiaan ensimmäiseksi minusta kannattaa miettiä isot suuntalinjat pysähtymällä ajatuksella oman tyylin äärelle: tehdä vaikka moodboard ihan perinteisesti leikkaamalla ja liimaamalla. Itse suosin kaikista mieluiten Pinterestiä. Kun yhteen paikkaan kerää paljon silmää miellyttäviä asuja, huomaa, mitkä elementit niissä toistuvat. Myöhemmin voi sitten siirtyä nyansseihin. Otetaan esimerkiksi musta hame. Se on yksiä nykyisiä vaatekaapin kulmakiviäni, mutta vain tietyissä malleissa ja pituuksissa. Midi-mittaiset ja kynähamemalliset jätän suosiolla kauppaan, kun taas vähän polven yläpuolelle tulevissa ja levenevissä viihdyn oikein hyvin. Näin ollen siis lempivaatteet kannattaa analysoida huolella yksityiskohtia myöden ja kirjoittaa itselle ihan ylös, mitä värejä, leikkauksia ja materiaaleja suosia, niin pysyy pää skarppina ostoksilla. Oma vaatekaappini nojaa vahvasti juuri tällaisiin kulmakiviin ja klassikoihin, kuten mustiin alaosiin, farkkuihin, valkoisiin puseroihin ja neuleisiin, enkä ajattelekaan, että minulla pitäisi olla sen enempää variaatiota. Pukeutuminen on itse asiassa paljon helpompaa suhteellisen pienellä määrällä vaatteita. Samalla kun tyyliä muuttaa, voi siis karsia vaatteiden määrää. Kun on vähemmän ostettavaa, ei muutoskaan ole niin suuri projekti. Toivottavasti tästä oli yhtään apua ja kysy ihmeessä, jos tulee vielä tarkennuksia mieleen. :)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Instagram

Copyright © 2019 · Theme by 17th Avenue