POMP de LUX -kotikutsut (ja miksi kukaan ei ole keksinyt samaa miehille)

Homevialaura, POMP de LUX, kotikutsut

Varoitus: postaus sisältää huolestuttavan määrän hepeniä ja voi aiheuttaa yliannostuksen tylliä, pitsiä, frillaa ja rusetteja. Toisin sanoen tervetuloa kurkistamaan POMP de LUX -mallistoon.

Homevialaura, POMP de LUX, kotikutsut

Kun juuri POMP de LUX -edustajana aloittanut ystäväni kysyi, voisiko hän tulla näyttämään minulle tanskalaista lastenvaatemallistoa, suostuin saman tien. Ensinnäkin POMPin vaatteet ovat minulle yksiltä aikaisemmilta kutsuilta tuttuja, ja erittäin hyväksi ja mieluisiksi havaittuja.

Homevialaura, POMP de LUX, kotikutsut

Toiseksi uskon naisten väliseen tukemiseen. Jos voin olla kanavieni kautta hoitovapaalla uusia tuulia kokeilevalle tyttökaverille avuksi, niin minähän olen – ja kuinka ollakaan, tämä kahvittelu sattui vielä naistenpäivään. Vaikka tuhti olo alkaa olla kaikkea muuta kuin prinsessalla, nämä privaattilastenvaatekutsut hepeniä hypistellen saattoivat hyvinkin olla hetkeni Meghan Marklena.

Homevialaura, POMP de LUX, kotikutsut

Sain siis tutustua vaatealalla vuosia olleen ja sen hyvin tunteman Miljan johdolla POMP de LUX Scandinavian Summer 2019 -kevät- ja kesämallistoon. POMPin henki onkin se, että mallistoja on vuodessa kaksi, ja vain kaksi. Vaatteita valmistetaan vain tietyn verran ja kun tuote myydään loppuun, niin se todella on loppuunmyyty. Tämä tuntuu lohdulliselta koko ajan puheenaiheeksi nousevien myymättä jääneiden vaatevuorten aikana.

Homevialaura, POMP de LUX, kotikutsut

Muutenkin kahden tanskalaissiskon perustaman POMPin ajatus henkii tätä päivää. Tunnistettavan tyylisiä vaatteita on tarkoitus pystyä helposti yhdistämään sesongista toiseen. Laatu on kohtuullisesta hinnastaan huolimatta korkea, ja vaatteet siten useammille pikku käyttäjille vuodesta toiseen periytyviä.

Homevialaura, POMP de LUX, kotikutsut

Monipuolinen mallisto kattaa sisä-, ulko-, arki- ja juhlavaatteita tytöille ja pojille kokohaarukassa 62–170 cm. Kuviin poimin meille ajankohtaisia juttuja, mutta koko mallistoon kannattaa tutustua POMP de LUX -verkkokaupassa. Meidän vakkarivärien, valkoisen, vaaleanpunaisen, harmaan ja navyn lisäksi mallistossa oli tänä keväänä tosi nättiä vaaleaa keltaista, murrettua violettia, raitoja ja totta kai tanskalaisittain romanttisia kukkakuoseja.

Homevialaura, POMP de LUX, kotikutsut

Onneksi olin tehnyt etukäteen ostoslistaa, sillä POMP-kutsut ovat tyypillisiä kun se mopo vaan lähtee käsistä -vaaratilanteita. Sain ruksittua kesäksi tarpeelliset pari hellemekkoa, t-paidan ja shortsit, pitkähihaisen UV-asun (se vaikein kategoria löytää kivannäköisenä!) sekä tyllimekon ristiäisiin – kaikki muuten isosiskolle. Huomaan nyt suosivani tietyissä hankinnoissa isosiskoa, sillä näin vaatteet saavat käyttöä kahdella.

Homevialaura, POMP de LUX, kotikutsut

Toki tässä täytyy muistaa huomioida myös pientä perässä tulijaa, ja tähän liittyen ristiäisistä tulikin mieleeni: ovatko teillä siskokset juhlineet nimen saamista samassa vai eri juhlamekossa? Perinnekastemekko on itsestäänselvä, mutta kasteen jälkeistä juhla-asua mietin. Isosiskolla ristiäisissä päällä ollut mekko olisi jatkuvuuden kannalta kaunis ajatus, ja samoin pidän siitä, ettei uutta tarvitsisi joka tapauksessa mekosta nopeasti ulos kasvavalle vauvalle kahden tunnin tilaisuuden takia ostaa. Mutta alkaako sitten jo tässä iässä se tyypillinen trauma: että pikkusiskolta tukahdutetaan oma identiteetti heti alkumetreillä?

Homevialaura, POMP de LUX, kotikutsut

Välillä naurattaa tämä äitinä olemisen filosofisuus, kun mekkokaan ei ole vain mekko. Juuri tällaisia kysymyksiä taisimme pohtia myös ystäväni aikoinaan järjestämillä POMP-kutsuilla. Jos minulla olisi yrittäjänä yhtään enemmän aikaa, olisi ihana pitää omat kutsut, mutta nyt on pakko malttaa karsia kivaakin.

Homevialaura, POMP de LUX, kotikutsut

Mutta jos teitä kärpänen puraisi, niin lämpimästi suosittelen kutsuilemaan, sillä omasta mielestäni POMP de LUX -kutsut olivat ihan lattemammailun aatelia, paras mahdollinen housewifelarppi nähdä ystäviä ja hypistellä samalla rauhallisessa kotiympäristössä hepeniä.

Homevialaura, POMP de LUX, kotikutsut

Home shopping toimii niin, että kuka tahansa voi siis järjestää kutsut: se vaatii emännältä ainoastaan ystävien koolle kutsumisen ja edustajan paikalle varaamiseen, ja palkkioksi emäntä saa lahjan ja alennusta omasta tilauksesta. Ystäväni Milja rekkeineen tulee todella mieluusti mihin päin pääkaupunkiseutua vain mallistoa halukkaille esittelemään. Miljan tavoittaa osoitteesta mia@pompdelux.com ja loput alueelliset edustajat Etsi POMP de LUX -edustaja -kohdasta nettisivuilta. Miljaa voi seurata Instagramissa, ja olla yhteydessä myös nettitilausten ja avointen ovien kanssa. POMP de LUX -edustajat pitävät nimittäin myös avoimia ovia esimerkiksi kahviloissa, joten malliston pääsee näkemään ja tilauksen tekemään niinkin.

Homevialaura, POMP de LUX, kotikutsut

Sitä tässä vielä viimeiseksi mietin, että miten ihmeessä shoppailua vihaaville miehille ei ole tällaista kavereita, kuteita ja kaljaa kotisohvalla -konseptia. Saa vapaasti kaupallistaa.

Comments

  1. Miten mulla on mennyt tämä merkki aivan ohi?!?!?!?!??!?!?!!?! 😱 Olen tainnut niputtaa sen tutustumatta samaan kategoriaan Me & I merkin kanssa ja unohtaa samalla. Aivan ihana! 😍 Minulla taitaa karata mopo käsistä ilman kutsujakin, mutta ehkä minä voisin yhdet kutsut järjestää.

    Meillä pikkusisko on perinyt ristiäismekkoa myöten kaikki juhlamekkonsa isosiskoltaan. Enkä ole kokenut, että hän olisi jäänyt jostain paitsi, saadessaan siskon vanhat mekot. Mutta täytyy sanoa, että olen onnistunut löytämään niin kivoja juhlamekkoja, että olen odottanut hetkeä kun ne pääsevät uudelleen käyttöön. Esimerkiksi meidän kastejuhlan mekko oli käytössä tasan sen kaksi tuntia, eikä minun käytännöllisyyteni antanut periksi uuden ostamiselle.

    • Moi Jenni! Olisi tosiaan pitänyt kirjoittaa disclamer, etten vastaa kenenkään överiksi menneistä tilauksista. :D POMP de Lux on kyllä hurjan suloinen, vähän Newbie-henkinen hempeine sävyineen ja tyttömäisine yksityiskohtineen. Me & I taitaa sekin olla värikäs ja printtihenkinen, niin kuin monet muutkin lastenvaatemerkit, niin siksi tämä on kiva poikkeus toisenlaiseen makuun.

      No se onkin järkevää, kierrättää kaikki mahdollinen. Lapset nyt tuskin asiaa ajattelevat, enemmänhän nämä ovat äidin päänsisäisiä juttuja. Sama juttu. Isosiskolta on jäänyt pieneksi niin ihania vaatteita, että on tosi kiva päästä pukemaan niitä toinen kierros. :)

  2. Hassua että teillä on käynyt samalla lailla kuin meillä: olen alkanut panostaa tiettyihin esikoisen vaatteisiin enemmän nyt toista odottaessa. Varsinkin välikausikamppeet, joita tarvitaan joka koossa, olen nyt hankkinut uutena ja mahdollisimman laadukkaina, jotta ne kestävät hyvänä myös seuraavalle käyttäjälle. Nyt on jo ehtinyt kertyä vähän kokemusta siitä, mitkä merkit kestävät kulutusta (niin sisä- kuin ulkovaatteissa) ja minkä tyyppisiä vaatteita tulee käytettyä eniten. Esimerkiksi meillä hupparit, colleget ja joustamattomat kangashousut ovat jääneet vähälle käytölle. Eniten käyttöä taas saavat kapeat collegehousut, legginsit ja käännettävillä hihoilla varustetut trikoopaidat.

    • Kiitos kokemuksista! Kiinnostavaa kuulla samanlaisesta taipumuksesta. :) Sitä tein jo silloin, kun elätimme ensimmäisiä toiveita sisaruksesta, että ostin haalarit laadukkaina uusina (kylläkin aina hyvinä alevongauksina) unisex-väreissä, että niistä olisi iloa mahdollisen veljenkin kanssa, ja toki harmaa ja tummansininen ovat olleet ulkovaatteissa käytännöllisiä ja mieluisia muutenkin. Ja tosiaan, nyt kun vielä tietää sukupuolen, vaatteiden hankkiminen kirpaisee vähemmän, kun hankinnoista tietää olevan hyötyä seuraavallekin. Lapsille saa kuitenkin olla koko ajan ostamassa jotain, niin kyllä se huojentaa mieltä, että käyttäjiä on kaksi ja panostaminenkin tuntuu erilailla perustellulta. Vaikka käytetty ei tietenkään huonoa tarkoita. Hyvällä tuurilla käytettynä löytää uudenveroisen. Erityisesti kenkiä olen nyt yrittänyt alkaa metsästää käytettyinä Emmy- ja Vähän käytetty -sivustoilta. Lasten Gore-tex -kengät ovat uutena niin älyttömän hintaisia. Tämäntalviset kengät olivat nimenomaan kätetty Gore-tex -löytö ja ihan super hyvä sellainen. Menevät varmasti myös pikkusiskolle. :)

      Hyvä huomio tuo ja ihan sama juttu. Huppareita en ole ostanut enää aikoihin päiväkotiin, ettei huppu haalarin alla paina. Kesällä voisi toki joku kevyestä pusakasta menevä huppari ollakin. Ja sama juttu myös muiden kohdalla, enemmän suosimme juurikin kapeita collegehousuja ja leggareita sekä joustavia farkkuja vapaa-ajalla. :) Kivaa tulevaa viikonloppua!

  3. Juuri tänään kirppikseltä löysin meidän pienelle prinsessalle pompin vaatteita hyvään hintaan ja oli todella siistejä vaikka käytettyjä olikin. Olen joskus aiemminkin isoveljelle ostanut myös käytettynä näitä. Ihania ovat!
    Meillä noh sukupuolierosta johtuen ristiäisvaatteet oli eri😂 ja halusin säästää molemmille omat vaatteet, mutta muuten pikkusisko on perinyt isoveljen vaatteita. Välillä kyllä kun pukee samoja vaatteita niin pikkusisko näyttää aivan samalta kuin veljensä aikoinaan. Hän varmaan kiittelee äitiään kun katsoo vanhoja kuvia🙊 meillä kyllä on myös niin että pienempi saa myös omia vaatteita/leluja. Muistan itse omasta lapsuudesta ne pari lelua jotka oli oikeasti minun ja minulle kaupasta ostetut eikä kenenkään vanhoja, ne oli tärkeitä. Enkä nyt tarkoita että kaikki pitää uutena ostaa, ostan paljon niin lapsille kuin itsellenikin käytettynä mutta onhan se oma juttunsa saada näin aikuisenakin jotakin ihan uutta. Ehkä tästä pitkästä selostuksesta jotain saa irti kun yritän samalla nukuttaa tuota pientä miestä joka on saanut maailman hienoimman roska-auton ja se piti saada sänkyyn asti.
    Ja siis liittyen hieman tähän miesten shoppailuun niin olen ”opettanut” poikani käymään kirppiksillä kanssani, nyt 2v käynyt jo vauvasta asti ja osaa etsiä itselleen pikkuautoja tms sieltä. Ja ymmärtää jos aina ei tee löytöjä. Välillä hän jopa pyytää että mennään kirppikselle etsimään autoja. Ja tätä ei tapahdu esimerkiksi kaupassa,jossa leluhyllyt täynnä leluja ja olisi tilaisuus kinua kaikki lelut

    • Ihan mahtavaa, onnea hyvistä löydöistä! :) Juuri edellisen kommentin myötä aloin miettiä second handia. Sen myönnän, että olen tosi huono (laiska) bongaamaan ja hakemaan yksittäisiä vaatteita alueellisesta FB-kirppisryhmästä, vaikka niihin kuulunkin. Mutta Emmy- ja Vähän käytetty -sivustoja olen nyt yrittänyt alkaa käyttää enemmän ja edellinen reissu Kruunukirppu & Olkkariin Kruunuhakaan oli todella tuottoisa: löysin vaikka mitä ihan meidän näköistä ja todella hyväkuntoista. Olisikohan mukana ollut joku POMPkin, mutta ainakin vastaavaa Mayoralia ja sen sellaista. :)

      Vaikka periaatteessa päiväkotiin voisi ostaa mitä tahansa, pyrin myös siihen, että käytetytkin vaatteet olisivat hyvässä tai erinomaisessa kunnossa palvellakseen vielä ainakin siskoa. Hyvällä tuurilla ne todella onkin, mutta sitten joukossa on myös kaikenlaista muuta. Vitsi, tämä on kyllä aihe, josta voisin kirjoittaa ihan oman postauksen. Haluaisin suosia enemmän käytettyä, mutta tuntuu, että oikeankuntoisen, -tyylisen ja -kokoisen tarpeen löytäminen on kuin neulan etsimistä heinäsuosta. Keskimäärin kun suomalainen lastenvaatemaku on niin omastani poikkeava. Mutta se minulle on tärkeää, että pidän mahdollisimman hyvää huolta meidän vaatteistamme, jotta ne saavat aikanaan vielä siskojenkin jälkeen jatkokäyttöä.

      Jos nyt oikein tämän aiheen kanssa rönsyilen, niin toivoisin, että second hand -shoppailuun tulisi enemmän kuratoituja valikoimia. Että kirppis, fyysinen tai digitaalinen, erikoistuisi tiettyyn tyyliin tai tiettyihin merkkeihin niin aikuisten kuin lasten puolella. (Paitsi että onhan niitä Facebookissa, tajusin juuri, mutta sellaisten merkkien kirppiksiä, joihin suhtaudutaan omaan makuuni ehkä vähän liian fanaattisesti.)

      Uskon ja toivon, että second hand -kauppa jatkossa kasvaa, mutta niin kuin muukin vastuullisuus, sekin pitäisi tehdä meille kuluttajille mahdollisimman helpoksi. Ruotsissahan (tietenkin) on jo kokonaan käytettyyn, kierrätettyyn ja vastuullisesti tuotettuihin hyödykkeisiin erikoistunut kauppakeskus, ReTuna. Ja mikä parasta, paikka näyttää todella freesiltä ja kutsuvalta, eikä pölyiseltä, niin kuin valitettavasti vielä monet kirppikset täällä. Myös Helsingin ReLove-myymälöissä on ihana tunnelma. Saataisiinpa jotain sellaista lapsillekin! Yhtä kaikki arvostan ihan hurjasti myös lapsen mukaan ottamista kirppikselle. Vaikka minä olen toistaiseksi tehnyt käytetyt löydöt yksin, niin ihan samanlaisia arvoja haluan opettaa. Että tavarasta pidetään hyvää huolta, jotta se ilahduttaa myös seuraavaa kaveria, että kaikkea ei voi saada, ja että joskus asioita täytyy malttaa kärsivällisesti etsiä ja odottaa. Ihana autoja metsästävä poikasi. Ymmärtänyt täysin jutun juuren. <3

      Juuri noin! Minustakin suurin osa saa olla käytettyä ja perittyä, mutta lisäksi on tärkeää, että jokainen saa joskus juuri sitä mitä itselleen eniten toivoo. Ne ovat hurjan erityisiä hetkiä. Vaikka periaatteessa lastenhuoneen kaikki lelut ovat luonnollisesti yhteisiä, yritän jo nyt opettaa isosiskolle, että myös pikkusiskolla on sitten omia henkilökohtaisia juttuja. En ole juurikaan uusia leluja vauvalle ostanut, mutta yhden ison pupun ostin, ja siitä onkin yllättäen tullut oikein hyvä kasvatuskeskustelu. Nimittäin kuinka ollakaan juuri tämä pupu nyt sitten eniten kiehtoo isosiskoa. ;) Ainakin nyt hän sanoo ymmärtävänsä, että pupu on pikkusiskon ja että hän sitten antaa sen vastasyntyneelle. Mutta katsotaan, miten menee. Hyvä harjoitus joka tapauksessa siitä, että nyt perheeseemme tulee uusi jäsen, jolla myös on oma tilansa, tavaransa ja tarpeensa.

      Kiitos keskustelusta ja ihanaa viikonloppua sinne! :)

  4. Meillä tytöt juhlivat eri mekoissa. Esikoisen kohdalla en kokenut mitään tyllihörsövaihetta ja olin muutenkin jumissa jossain ylitsevuotavan järjenkäytön tilassa vauvan vaatteiden ja tarvikkeiden suhteen. (Ei sitten puhuta siitä, missä mahdollisesti tärähdin…) Näin ollen esikoinen juhlimiehen työkavereilta lahjaksi saadussa ihan kivassa mekossa. Kuopukselle taas halusin toteuttaa enemmän sitä, mistä esikoisen aikana tunteella haaveilin, mutta minkä järkeni jyräsi. Äitini löysi matkalta suloisen brodyyrimekon ja törsäsin itse niihin jo esikoiselle haaveilemiini FMAMin tossuihin, joissa silloin pihistelin. Esikoinenkin peri paljon vaatteita kavereiden lapsilta, joten pikkusisko perii muuten lähes kaiken isosiskolta, mitä kuluminen tai pieni syntymäaikojen ero ei kausissa pakota uusimaan.

    • Kiitos teidän perheen kokemuksista! Sait hymyn huulille. ;) Koska niinpä! Tuntuu, että vastasyntyneen äitinä on suuntaan tai toiseen vähän sekaisin: joko liian rationaalinen tai sitten liian “hurahtanut”. Minulle itse asiassa kävi viime ristiäisten kanssa tämä ylikäytännöllisyys. Juhlin itse vanhoissa vaatteissa, jossa koin, raskauden kehonmuutosten takia, itseni lopulta ihan hirvittävän epämukavaksi ja epäviehättäväksi.

      Lisäksi edellisen kodin läheisen kirkon juhlapaikka oli tosi synkkä ja muistona on vain muutama jonkun ohimennen räpsäisemä kaikkea muuta kuin kaunis kuva. Kirsikkana kakun päällä vietimme edellisen yön sairaassa tyttären kuumeen takia, enkä nukkunut silmäystäkään. Toisin sanoen näistä syistä seuraavin ristiäisiin haluasin panostaa niin, että ostan ainakin itselleni uuden, synnyttäneen vartalolle armollisen mutta myös ristiäisten jälkeen palvelevan mekon. Lisäksi toivoisin, että järjestäisimme ristiäiset vähän kuvauksellisemmassa paikassa. Kun ei nykyään enää missään muussa yhteydessä saa läheisiä samanlailla ikuistettavaksi koolle, niin olisihan se ihana hyödyntää. Toisin sanoen saan täysin kiinni ajatuksistasi ja olen tosi iloinen, että toteutit kuopuksen kanssa sen, mistä esikoisen kanssa haaveilit!

      • Oma asu on fiiliksen kannalta kyllä todella tärkeä! Ja itseni kohdalla se on usein se viimeinen elementti, jota ajattelen: tarjottavat, koti ja lapset ensin. Vaikka ei pitäisi.

        Minä puolestani pääsyin juhlimaan vanhassa suosikkiasussani, kietaisuyläosaisessa yksinkertaisessa. juhlahaalarissa. Itse asiassa molemmat ristiäiset. Ennen esikoisen ristiäisiä äitini raahasi minut mekko-ostoksille, mutta mikään ei tuntunut omalta ja raskauden muuttama peilikuva ei miellyttänyt silmää. Nyt yritin oikein pukeutumisneuvojan avustuksella, yhtä laihoin tuloksin. Siispä sama luottoasu päälle! Kannattaa todella juhlia siinä, mikä tuntuu hyvältä, sitä kun on lähes vasta synnyttäneenä niin monella tavalla räjähtänyt. Muut näkevät kuitenkin vain sen onnen säteilyn, joten armollisuutta itseä kohtaan – sen opin nyt toisen kohdalla (jonka ristiäisiä juhlimme viikko sitten).

        • Sinun juhla-asusi kuulostaa aivan ihanalta! Saan myös täysin kiinni siitä, että epävarmassa tilanteessa voi olla entistä perustellumpaa tarttua nimenomaan vanhaan luottovaatteeseen. Minulla ei, usko tai älä, oikein sellaisia, yhtä pikkumustaa lukuun ottamatta, eikä sekään oikein ole synnyttäneen vartalolle.

          Viimeksi pukeuduin mustiin housuihin, valkoiseen puseroon ja nudenvärisiin korkkareihin. Sinänsä oikein kiva asu, mutta aivan väärä olotilaan ja vartaloon nähden, sillä puserokaan ei laskeutunut luontevasti, vaan kaikki vähän kiristi ja puristi. Siksi ajattelin etsiä tällä kertaa jonkun naisellisen mekon, joka laskeutuisi erityisesti vatsa-reisiakselilla armollisesti. Armollisuus on hyvä muistutus muutenkin! En yhtään miettinyt silloin, enkä mieti nyt, miten muut minut näkevät – näkivätkö ylipäätään, vauvahan kaiken keskipisteenä on – mutta silloin oma olo oli niin korostuneen epämukava, että se jäi ihan liian elävänä mieleen. Näin tärkeät päivät haluaisi kuitenkin muistaa jostain muusta kuin omista epäistuvista vaatteistaan. Toivotaan, että juhlien alla jonkun kivan löydön tekee. Ristiäiset tosin tulevat minusta aina hurjan nopeasti, kaksi kuukautta siinä uudessa tilanteessa ja unenpöpperössä ei ole kuin nähdä.

          Vaikka heti synnytyksen jälkeen luulen “tarvitsevani” mekon, muuten voisin minäkin silmäillä juhlahaalaria kaappiin. Ne ovat tosi ihania ja varmasti luottovaatteena monet asukriisit ratkaisevia. :)

  5. Minusta Pomp on mahtava merkki. Ystäväni kautta tutustuin merkkiin hänen ollessaan vielä tuolloin edustajana, enkä ole miltään lastenvaatemerkiltä löytänyt niin paljon kivannäköistä vaatetta nimenomaan pojalle. Pojan äitinä kun tuskastelen niitä järjettömiä dinosauruksia ja räikeitä action -sankari kuvioita samalla kun tytöille löytyy vaikka mitä neutraalia. Enkä ole ainoa poikalapsen äiti joka tuskastelee poikien vaateosastolla, siksi onkin mahtavaa että Tanskassa tämä ymmärretään :D Omaa pakettiani odotellessa.

    Mukavaa alkanutta viikkoa! :)

    • Jenni samaisesta syystä itse alunperin rakastuin POMPdeLUX:n. Oma esikoinen on poika ja koin että oli todella vaikea löytää hänelle kivannäköisiä vaatteita ilman mitään action-sankareita monenkirjavissa väreissä. Onneksi eräs ystäväni kutsui minut POMP-kutsuille ja vaikka esikoinen oli silloin vajaa puolivuotias ja pienin koko oli silloin 80cm en voinut vastustaa, vaan tilasin POMP-ihanuuksia kaappiin odottamaan 😊

    • Ihana, että sinäkin Jenni olet merkin hyväksi havainnut! Juuri tosiaan Miljan kanssa juttelimme samaa poikien ja tyttöjen vaatteiden erosta. Olen ennenkin kuullut samaa poikien äideiltä. Sivusilmällä tuntuu, että onhan pojillekin nykyään vaikka mitä kivaa, mutta ehkä se on vain illuusio. Ainakin kivaa tarjontaa on vähemmän, ja painotus tosiaan taitaa olla printtihahmopaidoissa. :D Siispä entistä isommat kiitokset tanskalaisille! Ja rentouttavaa viikonloppua molemmille. :)

  6. Meillä ristiäiset juhlittiin perinnemekkoa lukuunottamatta eri asuissa, luonnollisista syistä 😅 Kuulalla oli valkoinen body ja rusetti jotka muistaakseni olivat kierrätetty ja ystävältä saatu. Kertulle ostin POMPin ihanan tylliunelman, joka onneksi meni päälle vielä muutamiin kesäjuhliin ristiäisten jälkeen. Olen kyllä säästänyt yllättävän paljon Kuulan vanhoja vaatteita Kertulle ajatuksella, että kierrätys on hyvästä ja ei sen niin väliä vaikka tytöllä on autoja paidassa, niillähän hän myös leikkii isoveljensä kanssa. Tummansininen, joka on yksi omista lempiväreistä on vahvassa roolissa molempien sinisilmäisten lapsien vaatekaapissa, vaikka se usein poikien väriksi lasketaankin (onneksi tummansininen on POMPdeLUX:lla yksi tyttöjen vakkariväreistä). Kotipäivinä olen myös usein kovin käytännönläheinen pukeutumisen suhteen ja mietin aina mikä on mukavaa ja helppoa lapselle pitää päällä. Nyt kuitenkin huomaan enemmän ja enemmän kerääväni mekkoja Kertulle. Joskus kotipäivinäkin on kiva pukeutua ja mielummin valitsen vähän röyhelöä kuin autoja pikku-neidin päälle. Kuulalla taas rupeaa olemaan jo aika vahvasti myös omia mielipiteitä siitä mitä hän haluaa pukea. Onneksi hän löysi uusia lemppareita tekemästäni POMPin tilauksesta eikä kulahtanutta Disney-aiheista paitaa tarvitse saada päälle joka päivä 😂

    • No luonnollisesti. :D :D Ah, ihanat tyylit molemmilla! Ja ihan samaa mieltä siitä, että ilman muuta vaatteita voi käyttää sukupuolten kesken myös ristiin. Sen myönnän, että ihan vaaleanpunaista röyhelöä en olisi pystynyt veljelle kierrättämään, mutta montaa muuta kyllä. Juuri ulkohaalareita ja kenkiä olen ostanut paljon unisex-ajatuksella. Ja muutenkin esimerkiksi monet isosiskon päiväkotivaatteet ovat harmaita ja tummansinisiä. Niin kuten puhuimme, sininen on tosi ihana väri myös tytöillä ja täysin kierrätettävissä.

      Omat mielipiteet – tell me about it eli sama täällä. :D Kolmevuotias on kehittänyt pakkomielteen muutamaan päiväkotipaitaan: tummanharmaaseen pallopaitaan sekä tummansiniseen tähtipaitaan ja rusettipaitaan. Tässä ei ole mitään logiikkaa, koska muuten hän on erittäin team pink. Hän toivoi joululahjaksi Muumi-paitaa ja ajattelin kerrankin onnistuneeni vanhempana, kun löysin sellaisen pinkkinä glitterisin Pikku Myy -kuvin. Mutta jostain syystä se ei olekaan mitään, vaan jokaikinen päivä pitäisi saada joku näistä suosikeista päälle. Yritä siinä sitten selittää, että kun vaatteita on välillä pestäväkin. Myös ihan kiva varmasti saada vaihtelua kulahtaneeseen Disney-paitaan. :D

  7. Meillä kastemekko kulkee suvussa, mutta juhlamekot olivat tytöillä omat. He ovat syntyneet eri aikaan vuodesta, joten toisella oli vähän talvisempaa ja toisella kesäistä. Lisäksi isosisko oli niin pikkuruinen, että hänen asunsa vähän vaille kolmen kuukauden iässä oli kokoa 50 cm, kun taas tasan kolmikiloisena syntyneen pikkusiskon mekko oli kastepäivänä suurempi.

    Pompin vaatteet on ihania! Muistan, että varsinkin bodyt olivat hyviä malliltaan hoikkeleille vauvoille/taaperoille. Tykkään myös siitä että isommillekin pojille löytyy kivoja vaatteita, joista poika on tykännyt kovasti myös itse. Myös se on plussa, että usein housuista / shortseista löytyy kuminauhakiristys.

    • Ihana, kun jaoit kokemuksesi! No niinpä. Luonnollisesti koko ja vuodenaikakin vaikuttaa. Meillä siskoksille tulee vuodenajan suhteen vajaa kolme kuukautta ikäeroa. Isosiskon ristiäismekko on vähän paksumpaa “talvista” kangasta, mutta kyllä niin sievä ja vaalea, että voisi se mennä kesälläkin. Odotan nyt ainakin, että näen, minkäkokoisena pikkusisko syntyy. Isosisko oli alle kolmekiloinen, voisin epäillä, että pieni on seuraavakin. Sen muistan, miten vaikeaa niin pienen pientä kivaa juhlamekkoa oli löytää. Ainakin voisin katsoa omaa mekkoa, mutta sillä ajatuksella, että jos ei mitään meidännäköistä ja oikeankokoista löydy, väkisin en uutta osta, vaan tarvittaessa mennään samalla, jos se istuu.

      Tosi kiva, että teillekin on POMP-valikoimasta löytynyt hyviä. Juuri tuota moni sanoo, että erityisesti pojille on vaikeaa löytää kivoja vaatteita, mutta että POMPillä niitä on isoinakin. Ajattelin, että olisin myös kuvannut omat suosikkini poikien vaatteiden puolelta, mutta kaikessa röyhelöhömpötyksessä tuli liian kiire. ;) Tosi kiva, että poikasi viihtyy vaatteissa, kivaa viikonloppua teidän kolmen lapsen perheelle!

  8. Meilläkin tykätään pomp:in vaatteista, suloisia ovat ja kestäneet ihan kivasti käyttöäkin.

    Meidänkin suvussa kastemekko on ollut sama kaikilla lapsilla. Omilla kolmella rinsessalla on kaikilla ollut omat juhlamekot ristiäisissä ja samoin 1-vee synttäreillä ja -valokuvauksessa. Nämä olen sitten säästänyt kullekin, myös veljelle omat juhlavaatteet, vauvamuistojen laatikkoon, josta löytyy myös kunkin kotiintulovaatteet, joita ei ole sisarukset käyttäneet. Lapset tykkäävät näitä katsella ja ihmetellä ovatko tosiaan olleet niin pikkuisia joskus.

    Meilläkin on tytöt olleet eri kokoisia ristiäisissään, mekot muistaakseni on 50, 62 ja 56 kokoiset. Esikoisen pikkuruinen mekko ei olisi siis edes mahtunut toiselle neidille. Kolmannellekin sitten hankittiin oma kun muillakin oli.

    Isompina ovat käyttäneet toistensa vanhoja juhlavaatteita paljonkin. Pojan vaatteet on meiltä lähteneet voittopuolisesti suoraan kiertoon, mutta jos olisi vain veli ja sisko niin varmaan paljon enemmän tulisi ostettua unisex tyyliä ja pienempi perisi sitten isommalta.

    Nyt kun lapset on isompia (koululaisia) niin keskimmäinen tyttö ei mielellään enää perisi esikoisen vaatteita. Tytöillä on hyvin erilainen tyyli, toinen on sporttisempi ja toinen enemmän prinsessa. Narinaa on kuulunut myös ainakin polkupyörästä, joka on esikoisen maulla hankittu eikä miellytä nuorempaa… Nuorimman ja keskimmäisen tytön välillä on ikäeroa 8 vuotta ja siinä välissä monet vaatteet ja välineet on jo laitettu kiertoon ja osin käytetty loppuun.

    • Kiva kuulla hyvistä POMP-kokemuksista ja kiitos paljon muistakin ajatuksista ja avusta! Tuo ristiäisvaatteiden säästäminen on todella hyvä ja tarpeellinen huomio. Vaikka olen tällainen henkeen ja vereen järjestelijä, tätä asiaa on rehellisesti sanottuna ole tullut vielä ajatelleeksi. Että mitä tyttöjen vaatteista pitäisi muistona säästää. Mutta nimenomaan kyllä ristiäismekot jos jotkut.

      Tämä näkökulma todellakin puoltaa oman mekon hankkimista pikkusiskolle. Sen muistan, että ihan pienen pientä juhlamekkoa oli hurjan vaikea löytää, mutta eiköhän sellaisen löydä, kun kääntää kaikki kivet. Tai siis aina nyt jotain löytää, mutta omannäköisenä tarkoitan. :) Myös meillä esikoinen oli siis todella siro ja samaa epäilen seuraavastakin, mutta sitä ei tietenkään voi ennen syntymää tietää. Joka tapauksessa kokoero saattaa tehdä sen, että uusi mekko on joka tapauksessa hankittava.

      Niinpä! Kyllä sisarusten määrä ja sukupuoli vain hankintoihin vaikuttaa. Juurikin jos olisi yksi sisko ja yksi veli, yrittäisi unisex-vaatteilla maksimoida kierrätyksen, mutta kun tyttöjä on edes toinen, on varmasti helpompi ajatus satsata tarvittaessa enemmän tyttömäisiin vaatteisiin. Ja siis juuri tuo, mitä sanoit: alkaahan lapsilla jossain vaiheessa vahvat omat mielipiteet! Ei sitäkään sovi sivuuttaa, jos kuopus on tyyliltään ihan erilainen. Identiteetti se on lapsillakin. Mutta jos edes suurimman osan vaatteista saisi oman perheen sisällä uudestaan käyttöön, niin se on jo paljon. Lisäksi on tietysti tärkeää, että nuorempi tai nuoremmatkin saavat joskus toivoa ja valita jotain ihan omaa. Niin varmasti käy väkisin ihan jo siksi, että aina eivät tosiaan koot ja sesongit osu yhteen. :) Viikonlopputerkut teidän perheelle!

  9. Meillä tuo kierrätys on ratkaistu siten, että aika pienestä asti pikkusisko on saanut valita, mitä jätetään hänelle isomman siskon vaatteista. Tämä siskon vaatekaapilta shoppailu toimii meillä hyvin vielä kouluikäiselläkin. Vaatteita kovempi pala on ollut urheiluvälineiden kierrättäminen, erityisesti siskon luistimet ja polkupyörät ovat saaneet palautetta. q

    • Kiitos kun jaoit vinkkisi! Onpa kiva ja varmasti toimiva tapa. Näin nuorempi on aktiivisessa valitsijan, eikä vain passiivisessa perijän roolissa. :)

      Heh, voin kuvitella! Siis että jos ei vaatteista niin vähintään sitten välineistä alkaa jossain vaiheessa tulla sanomista. :D Eiväthän samaa sukupuolta edustavat sisarukset ole välttämättä sen enempää samasta muotista kuin eri sukupuolta edustavatkaan. Aika näyttää, millaista kapinaa meillä näistä tulee. :)

  10. Meidän tytöillä oli omat juhlamekot kastejuhlan jälkeen. Pähkäilin saman asian kanssa, koska käyttökertoja mekoille on niin vähän. Halusin kuitenkin molemmille omat mekot sillä ajatuksella, että säästän ne molemmille muistoksi elämän varrelle ja ehkäpä joskus vaikka omille tyttärilleen puettaviksi. Mikäli olisin päätynyt vaan laittamaan mekon kiertoon juhlan jälkeen sen suurempia säästämisiä miettimättä olisin luultavasti päätynyt saman juhlamekon käyttöön.

    • Tämä on kyllä kuin minun suustani! Että järki sanoo käyttämään samaa mekkoa, mutta sydän toista. Täytyykö kaikessa nyt olla aina niin järkevä, niin ei täydy! Joskus siitä kaipaa vain muistutusta. Onneksi niin moni teistä huomautti tuosta muistojen säilyttämisen näkökulmasta. En usko, että tulen tytöille mitään suurta vaatevalikoimaa säästämään, mutta ristiäismekot jos jotkut, tuntuisi tärkeältä säästää. Erityisesti siksi molemmille voisi olla oma mekko.

      Minulle jäi muutenkin edellisistä ristiäisistä sellainen vähän harmillinen olo, että säästin väärissä paikoissa. Nyt en haluaisi samaa tunnetta, vaan haluaisin (myös itselleni) kauniin uuden mekon sekä edellistä hyvin pimeää ja tummaa seurakuntatilaa kauniimman ja muistojen näkökulmasta kuvauksellisemman juhlapaikan. Se on kuitenkin niin kovin harvinaista saada isompi määrä läheisiä samalla kertaa samaan paikkaan. Kiitos kommentistasi ja ihanaa perjantaita!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Instagram

Copyright © 2019 · Theme by 17th Avenue