Alkuvuoden ajatuksia ja vuoden 2019 teemat

Homevialaura, Madeira, Design Centre Nini Andrade Silva

Onnellista alkanutta vuotta! Miten se teillä on sujunut, inspiroituneesti vai takkuisasti, ja mitä muuta teille kuuluu?

Minä käynnistelen hitaasti konetta – ja ennen kaikkea itseäni. Miten edellisestä kirjoituksesta onkin vierähtänyt kolmisen viikkoa: ensin joulu-, sitten sairaslomalla ja lopuksi vielä Madeiran-matkalla. Nyt kotona hurraa pesukone entiseen arkiseen tapaansa. (Olen muuten selvästi mennyt hyviin naimisiin, koska mieheni ehdotti matkalaukkujen pakkaamista paluumatkaksi väreittäin pyykkikoneellisten mukaan, eikä ole muuten koskaan sujunut purkaminen jopa tällaiselta mañana mañana -naiselta yhtä nopeasti.)

Homevialaura, Madeira, Design Centre Nini Andrade Silva

Niin pysähtyminen kuin maisemanvaihto ovat saaneet minut ajattelemaan uutta vuotta enemmän kuin koskaan ennen. Ajatukset ovat seuranneet mukanani kotisohvalta lentokoneeseen ja tapaninpäivän ranskalaisesta elokuvanäytöksestä rähjäiseen madeiralaiseen kalastajakylään. (Ja aina kauneimpaan näkemääni tilaan, Atlantin auringossa kylpevään Design Center Nini Andrade Silvaan asti, jonka ravintolasta nämä kuvat ovat.) Loppiaisena täytin 35 vuotta – liekö kyseisillä puolipyöreillä vuosilla, joista ei naisten kohdalla puhuta minään muuna etappina kuin hedelmällisyyden radikaalina laskemisena, myös osuutta asiaan.

Homevialaura, Madeira, Design Centre Nini Andrade Silva

Uuteen vuoteen liittyy yleensä ajatus paremmasta minästä. Lauseisiin luikertelevat sellaiset sanat kuin tästä lähtien aina tai enää en koskaan. Ehdottomuus ja täydellisyys ovat ahdistaneet minua joka uusi vuosi, ja tänä vuonna vielä enemmän. Miksi maailmasta tuli paikka, jolloin vaadimme täydellisyyttä paitsi itseltämme myös – kovaäänisesti ja anonyymisti tuomiten – muilta.

Homevialaura, Madeira, Design Centre Nini Andrade Silva

Mietin Rediä, kauppakeskusta, josta minulla on niin paljon nettikirjoituksista johtuvia mielikuvia, vaikka en ole siellä vielä koskaan itse käynyt. Redi on sokkeloisuudessaan ja sekavuudessaan epäonnistunut hanke – vai sittenkin hieno rohkea yritys rakentaa niinkin arkipäiväinen asia kuin kauppakeskus toisin.

Homevialaura, Madeira, Design Centre Nini Andrade Silva

Ajattelin tänä vuonna alkaa soveltaa itseeni ja muihin aikuisiin samaa periaatetta kuin kaksivuotiaan lapseni kasvatukseen: kehua yrittämisestä enkä lopputuloksesta. Eikö loppujen lopuksi ole aina parempi avata suunsa, vaikka joku ymmärtäisikin tarkoituksesi väärin, kuin olla koko elämä hiljaa. Tai kokeilla rohkeasti uutta, vaikka hankkeesta ei olisi mitään takuita. (Viimeinen saattaa liittyä yhteen sisustuspäähänpistoon.)

Homevialaura, Madeira, Design Centre Nini Andrade Silva

Nimittäin sanottakoon se tässä ja nyt, että ainakin itse olen vuonna 2019 yhtä epätäydellinen ja keskeneräinen ihminen kuin aina ennenkin, niin yksityiselämässä kuin julkisessa blogissa, jos en epätäydellisempikin hormoneineni ja viimeistään toukokuussa alkavine vauvaväsymyksineni. Saman oikeuden yritän suoda myös muille ja tuomita asioita, joista en oikeasti omakohtaisesti tiedä, entistä vähemmän. Vuodelle 2018 määritin kolme teemaa – vastuullisuus, raha ja hyvinvointi – ja samaa ajatusta jatkaen yksi kolmesta teemastani vuodelle 2019 onkin empatia, tai yhtä hyvin terminä voisi olla inhimillisyys tai ymmärrys.

Homevialaura, Madeira, Design Centre Nini Andrade Silva

Olen itsekin syyllistynyt tekemään monesta asiasta liian nopeita johtopäätöksiä, mikä paradoksaalisesti on kovin inhimillistä sekin. Tärkeämpää minusta on, onko nopeita johtopäätöksiään valmis muuttamaan. Se, että on motivaatiota yrittää ymmärtää toista, vaikka asiasta olisi eri mieltä, on minusta empatiassa kaikista keskeisintä.

Homevialaura, Madeira, Design Centre Nini Andrade Silva

Miksi inhimillisyys sitten on mielessäni, niin varmasti monesta syystä: raskaudesta johtuvan herkkyydestä johtuen, jo valmiiksi tulevan ja varmasti kärkkään vaalivuoden takia sekä päättyneen ensimmäisen yrittäjyysvuoden jäljiltä. Mitä syvemmälle olen tällä alalla sukeltanut, sitä lähempää olen nähnyt ammatin armottomamman puolen, ja siitä ovat nyt kirjoittaneet monet kolleganikin. Kun työpaikka on internet (tai Internet isolla, niin kuin vielä kymmenen vuotta sitten), ei miellyttää täydy ainoastaan yhtä työnantajaa, vaan tuhansia. Tuntuu kohtuuttomalta vaatimukselta olla aina ja joka tilanteessa esimerkillinen ja jokaisen mieleen – eihän kukaan muukaan ole. Haluaisinkin kiittää teitä, jotka sallitte myös meille netissä elämästään kirjoittaville keskeneräisyyden ja epätäydellisyyden. Yksi ihanimpia empaattisia tekoja on puhua toisista hyvää selän takana.

Homevialaura, Madeira, Design Centre Nini Andrade Silva

Empatia on nyt arjessa läsnä siksikin, että kohta kolmevuotiaan kanssa keskustelu elämästä, tunteista ja tapahtuneesta, oikeasta ja väärästä, on tullut yhä ajankohtaisemmaksi. On suuri kunnia – ja vastuu –  opettaa pientä ihmistä ymmärtämään, miten hän saa kohdella muita ja mitä oikeuksia taas hänellä itsellään on. Inhimillisyys on minulle myös sitä, että tänäkin vuonna kaikilla perheenjäsenillä on oikeus näyttää kotona tunteet, ne huonotkin. Toivon, että se, että lapsi näkee minun epätäydellisyyteni, saa hänet suhtautumaan itseensäkin aikuisena tai vanhempana aikanaan armollisemmin.

Homevialaura, Madeira, Design Centre Nini Andrade Silva

Toinen teemani vuodelle 2019 on lukeminen, mikä itse asiassa linkittyy vahvasti edelliseen empatiateemaan. Lukeminen, niin kirjojen kuin hyvien artikkeileidenkin, on mielestäni keskustelujen ohella paras tapa lisätä ymmärrystä maailmasta: erilaisista kulttuureista, aikakausista, uskonnoista, ajattelutavoista, ihmiskohtaloista ja elämäntavoista. Yhden tällaisen kirjan jo lentokoneessa luinkin, mutta palaan lukulistaan myöhemmin.

Homevialaura, Madeira, Design Centre Nini Andrade Silva

Kolmas teemani vuodelle 2019 on ruoka. Kun mietin, mikä minut oikeasti tekee onnelliseksi, niin hyvä ateria hyvien ihmisten kesken. Siihen nähden, miten suuri intohimo ruoka minulle on, voisin käyttää sen laittamiseen nykyistä enemmän aikaa. Suunnittelen aina kokkaavani Glorian ruoka ja viini -lehden kaikki ihanuudet – saamatta lopulta aikaiseksi kokeilla yhtäkään. Korkealla en voi tavoitteita asettaa, sillä vauvavuosi tulee tarkoittamaan entistä enemmän valmismakaronilaatikkoa (rehellisesti sanottuna, en tiedä missä välissä kuvittelen lukevanikaan), mutta pyrin siihen, että kokeilisin enemmän uusia reseptejä kotona, ja että jatkaisimme perheenä ulkona syömisen kulttuurin vaalimista vaikka vain kahvi, pulla ja pillimehu -periaatteella.

Homevialaura, Madeira, Design Centre Nini Andrade Silva

Kolmen teeman lisäksi olen tehnyt vuodesta 2019 itselleni (henkilökohtaisen ja siten salaisen) Pinterest-kansion: vetänyt kuvin ja tunnelmin yhteen sitä, mitä tulevalta vuodelta toivon. Visuaalinen taulu on kiva tapa pysähtyä omien haaveiden ja ajatusten äärelle aarrekarttahenkeen. Mukana voi olla konkreettisia tavoitteita, mutta myös ihan vain suurpiirteisiä suuntaviivoja siitä, mitkä asiat elämässä sillä hetkellä merkitsevät ja mihin asioihin elämässä haluaa panostaa.

Näillä ajatuksilla käynnistän vuoden 2019. Olisi ihana kuulla, millaisia ajatuksia, suunnitelmia ja haaveita teillä on.

Ihanaa joulua ja lämmin kiitos tuesta Naisten Pankille!

Homevialaura, joulu, Helmikorvakoruvallankumous, Naisten Pankki

Halusin vielä tulla toivottamaan teille ja läheisillenne oikein rentouttavaa ja onnellista joulua! Ja armollista ja toiveikasta, jos jouluun liittyy vaikeampia tunteita ja elämäntilanteita. Kiitos tästä vuodesta, mukana kulkemisesta, lukuisista ilahduttavista kommenteista, tarpeeseen tulleesta vertaistuesta ja uusien näkökulmien antamisesta. Teille minä kirjoitan ja siksi mikään ei ole minulle bloggaamisessa tärkeämpää kuin blogin lämminhenkinen yhteisöllisyys.

Homevialaura, joulu, Helmikorvakoruvallankumous, Naisten Pankki

Lämpimän kiitoksen haluan sanoa myös toisesta asiasta. Nimittäin arvatkaa mitä: keräsimme yhdessä #Helmikorvakoruvallankumous-rannekorun myötä Naisten Pankille huikeat 741 euroa. Tällä summalla korun mahdollistanut HelmiOnHelmi on ostanut jouluksi Naisten Pankin 750 euron arvoisen osakkeen. Osake mahdollistaa kehitysmaiden naisten yrittäjyyden pitkäjänteisen tukemisen, mikä on yksiä tehokkaimpia keinoja kasvattaa hyvinvointia kestävästi koko kyläyhteisössä.

Pearl revolution -korua myydään Naisten Pankki -lahjoituksin yhtä lailla edelleen, mutta jo tässä vaiheessa olen valtavan kiitollinen ja otettu siitä, miten upeasti olette projektia tukeneet. Täytyy sanoa, että vatsassa kasvavan perheenjäsenen lisäksi tämä jää minulle mieleen vuoden 2018 hienoimpina saavutuksina.

Homevialaura, joulu, Helmikorvakoruvallankumous, Naisten Pankki

Täällä on valmistauduttu jouluun glögikyläilyin, liikuttavia päiväkotiaskartelutonttuja ihaillen ja housunnauhoja päivä päivältä löysentäen. Olen varoittanut pikkusiskoa, että hänen tilastaan tulee lähipäivinä kilpailemaan muutama Julia-konvehti, juustopala – ja mätileipä! Nyt kaikki mätiä rakastavat odottajat kuulolle: ainakin isoimmista ruokakaupoista, kuten Herkusta ja Prismasta, saatava Cavi-Art -merilevävalmiste menee lähestulkoon täydestä smetanaan ja punasipuliin sekoitettuna. Graavikalaa jään edelleen kaipaamaan, mutta se, että saan tämän löydön myötä syödä edes “mätiä”, taitaa rehellisesti sanottuna olla edellä mainittujen kanssa paras joululahjani.

Jaan vielä kerran Christmas with Homevialaura -Spotify-soittolistani kaikille rentoa englanninkielistä ja jazzahtavaa joulumusiikkia kaipaaville. Lähes seitsemäntuntisessa listassa soivat muun muassa Frank Sinatra, Michael Bublé, Bing Crosby, Nat King Cole ja John Legend. Näiden sävelten myötä, nauttikaa ja rentoutukaa!

Parempi sisäilma kotona: aroma diffuser ja ilmankostutin

*merkitty tuote saatu blogin kautta

Homevialaura, Muji, aroma diffuser

Se oli vajaa vuosi sitten, kun tutustuin Asennemedia-kollegani Ida 365 -blogissa Mujin aroma diffuseriin. Muji toki oli itselleni tuttu ainakin, mitä uskaltaisin sanoa, vähintään kymmenen jos ei viidentoista vuoden takaa, mutta jostain syystä en koskaan ollut kummemmin noteerannut kyseistä tuotetta. Valitettavasti heräsin hankintaan siinä mielessä liian myöhään, että Mujin viime vuoden Suomen -pop-up oli juuri ehtinyt kerätä kimpsunsa ja kampsunsa. Mujin verkkokaupassa taas on korkeat monen kympin postikulut, joten päätin, että maltan odottaa ja luottaa siihen, että Muji palaa myös tänä vuonna Suomeen. Ja palasihan se, nyt ensin Kampin kauppakeskuksen pop-up -myymälänä ja ensi vuoden marraskuussa pysyvästi.

Homevialaura, Muji, aroma diffuser

Näin ollen nyt vihdoin meillä hurisee oma aroma diffuser, eikä suinkaan vain meillä. Minua huvittaa, miten pienestä vekottimesta on tullut tänä syksynä oikea somehitti. Aroma diffuser toimii niin, että sisälle kaadetaan vettä ja muutama tippa aromaattista öljyä, minkä laite tupruttaa hyväntuoksuisena kosteana ilmana ympärilleen. Oma ensimmäinen valintani Mujin eteerisistä öljyistä oli raikas greippi, mutta myös kotimaisen Frantsilan eteeriset öljyt kannattaa katsoa. Frantsilalla on ollut Joulun ilo -niminen, männylle, mandariinille, kanelille ja neilikalle tuoksuva eteerinen öljy, mutta harmillisesti se taitaa olla poistunut valikoimasta. Ensi jouluksi täytyy joka tapauksessa ostaa joku oikein jouluntuoksuinen eteerinen öljy (mielellään kinkku, huikkaa Sisustuskoira vierestä).

Homevialaura, Muji, aroma diffuser

Kun laitteen käynnistää, siitä tulee samanlainen huumaava ja ylellinen tuoksu kuin parempien hotellien auloissa, niin kuin Noorat Perjantain parhaat -podcastissa osuvasti totesivat. Sen verran minun on kuitenkin oltava ilonpilaaja, että minusta tehokkuus ei ole aivan hypetyksen arvoinen. Ostin vielä tarkoituksella laitteesta isomman koon, jotta aroma diffuser tuoksuttaisi koko olohuoneen, mutta silti minusta tuntuu, että huumaavien ensituoksujen jälkeen laite ei enää kovin paljoa tuoksua ympärilleen levitä. Kyse voi toki olla minustakin, sillä hajuaistini ei ole tarkin. Lähempänä istuessa tuoksusta kyllä saa nauttia ja olenkin käyttänyt aroma diffuseria paljon sohvan viereisellä pöydällä sarjaa sohvalla katsoessani.

Homevialaura, Muji, aroma diffuser

Kaiken kaikkiaan hyväntuoksuinen ja kostea sisäilma on kiinnostanut minua erityisen paljon tänä syksynä. Sekin oli jo vuosi sitten, kun Inspired by loven Sanna suositteli minulle, paljon sairastavalle, ilmankosteuttajaa makuuhuoneeseen. Sekin projekti otti vuoden toteuakseen, mutta nyt makuuhuoneessamme on blogin kautta saatu kauniisti muotoiltu Wilfa Moist L -ultraääni-ilmankostutin*.

Siinä missä Mujin aroma diffuserin ostin ennen kaikkea tuoksunautinnon takia, Wilfan ilmankosteuttajassa minulle tärkeintä on ilman kosteuttaminen nimenomaan terveyden näkökulmasta, vaikka myös Wilfaan voi eteerisiä öljytippoja tiputtaa. Olen valmis kokeilemaan kaikkea, mikä edesauttaa sitä, etten sairastuisi niin usein ja rankasti flunssaan. Voisin myöhemmin koota yhteen, millä kaikilla eri tavoilla flunssaa ennaltaehkäisen, mutta ilmankosteudesta sanottakoon sen verran, että kosteampi ilma tekee hyvää etenkin talven kuivattamille limakalvoille, sillä kuivat limakalvot ovat alttiimpia bakteereille ja viruksille.

Kooltaan 15-20 m² kokoisiin huoneisiin riittävä Wilfa Moist L on hiljainen, mutta minun kaltaiselleni todella ääniherkälle nukkujalle on silti osoittautunut paremmaksi tavaksi se, että ilmankostutin ei ole päällä yöllä, vaan että makuuhuoneen ilma saa kosteutta iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Laite on todella helppokäyttöinen, mutta silti useimmin sen käy napsauttamassa päälle mieheni. Mikä lie tekniikassa onkin, että se saa miehetkin kiinnostumaan asioista – jopa kodin sisäilmasta ja tuoksuista.

Kysy mitä vain -vastaukset, osa 3

Tänään on luvassa kolmannet ja tältä erää viimeiset vastaukset kysy mitä vaan -kysymyksiin, ellette jätä kommenttiboksiin lisää kysymyksiä. Ensimmäisen ja toisen osan vastaukset voi lukea aikaisemmista postauksista.

Neutraalinväriset välikausi- ja talvivaatteet taaperolle, olisiko vinkkejä?

Olen yllättävän hyvin löytänyt neutraalivärisiä välikausi- ja talvivaatteita. Suosin etenkin unisex-värejä harmaata ja tummansinistä koska ne ovat kurassa käytännöllisiä ja menevät sekä tytölle että pojalle. Olen etenkin arvokkaammat ulkovaatteet halunnut ostaa sillä ajatuksella, että ne voi joka tapauksessa kierrättää, tulee perheeseen sitten pikkusisko tai -veli. Suurin osa ulkovaatteistamme on Reimalta, mutta myös esimerkiksi Ticket to Heaven kannattaa katsoa. Kaupunkitakkeja vaaleanpunaisina ja vaaleina olen löytänyt monelta merkiltä, kuten Benetton ja Zara. Myös ulkokenkiä ja kumisaappaita olen löytänyt hyvin mustina, harmaina, hopeina ja tummansinisinä.

Onko seuraava reissukohde tiedossa?

On, lähdemme tammikuussa viikoksi Madeiralle viikon talvilomalle. Matka on viimeinen tällä kokoonpanolla ja tekee varmasti hyvää työntäyteisen syksyn jälkeen ennen viimeistä kolmannesta. Hellettä Portugaliin kuuluvalla saarella ei välttämättä ole, mutta lämpöä, auringonvaloa, kaunista luontoa ja vanhoja kaupunkeja kyllä.

Miten ja milloin löysit oman tyyliisi? Miten pääsit eroon ei-tyyliin sopivista tavaroista?

Minulla on tavallaan ollut aina sama maku, mutta vaihteleva tyyli, missä ei oikein ole mitään logiikkaa. Muistan jo nuorena keränneeni sellaisia sisustuskuvia ja nauttineeni sellaisista sisustuskirjoista, joista pidän yhä tänä päivänä. Silti jostain syystä olen, aivan kuten muutkin, tehnyt kaikenlaisia tyylikokeiluja – ehkä se vain kuuluu asiaan. Aloin pikkuhiljaa löytää omaa tyyliäni ehkä seitsemän vuotta sitten, kun muutimme ensimmäiseen omaan kotiin, mutta lopullisesti tyylillisesti kotiin olen alkanut tulla vasta nyt kolmekymppisenä. Oman tyylin löytäminen on vaatinut paljon tietoista asian äärelle pysähtymistä. Tärkein apuväline minulle on Pinterest. Kolmenkymmenenkahdentuhannen (kyllä) pinnauksen jälkeen on tyyli alkanut väkisinkin selkiytyä. Ei-tyyliini sopivat tavarat olen myynyt ja antanut eteenpäin pikkuhiljaa. Vaatekaappi ja sisustus ei luonnollisesti ole mennyt kerralla uusiksi vaan asteittain.

Voitko esitellä blogissa vaatehuoneen ja eteisen kaappien sisällön?

Tätä on toivottu todella paljon, joten ilman muuta voin! Palaan asiaan ensi vuoden puolella.

Miten bloggaajanurasi sai alkunsa?

Olin jo pitkään lukenut blogeja, kun aloin kypsytellä ajatusta omasta blogista. Lopulta kypsyttelyyn meni monta monta vuotta. Lopullisen sysäyksen sain, kun osallistuin sisustussuunnittelukurssille. Taisin tarvita jonkun muka järkiperusteen blogin aloittamiselle ja sellaisen tarjosi sisustuskurssin muistiinpanojen kirjoittaminen. Blogin aloittamisesta alkoi bloggaamisharrastus, mutta varsinaisen bloggaajanuran sanoisin alkaneen silloin, kun liityin Asennemediaan.

Mikä on ollut äityidessä yllättävintä, entä mikä vaikeinta?

Yllättävintä on varmasti ollut luontevuus positiivisessa mielessä. Vaikka en ole se perinteinen pullantuoksuinen äitityyppi, ja vaikka en ainoana lapsena ole koskaan hoivannut sisaria ja vaikka googlaan usein yhtä sun toista, koen äitiyden ihmeen luontevaksi. Yllättävää positiivisessa mielessä on sekin, miten elämä todella voi jatkua vanhemmuuden jälkeen samanhenkisenä, ja miten vanhemmuuden ei automaattisesti tarvitse tarkoittaa hirveää painetta ja uhriutumista. Jos kokisin vanhempana jatkuvaa miellyttämisen tarvetta enkä osaisi sanoa ei, olisi vanhemmuus itselleni varmasti paljon raskaampaa. Osaan olla aika armollinen itselleni ja koen, että niin kauan kuin kasvatan lastani rakastavassa, turvallisessa, kuuntelevassa ja tunteita sallivassa ilmapiirissä, se riittää. Vaikeinta vanhemmuudessa taitaa olla pelko. Koskaan ikinä mikään ei ole pelottanut niin paljoa kuin nyt se, että lapsille tapahtuisi jotain pahaa.

Helsingin ihanimmat ravintolat?

Apua, niitä on niin paljon. Kaikkiruokaisena minun on mahdoton sanoa yhtä lempiravintolaa. Vaikka rakastan klassikoita, kaikista mieluiten testaan aina uteliaana jotain uutta. Jos vastaan kysymykseen kertomalla, mitkä ravintolat ovat tällä hetkellä to eat -listallani. Ylläpidän listaa Trellossa ja se on suorastaan masentavan pitkä, koska Helsinkiin tulee koko ajan niin hyviä ravintoloita, eikä tässä ole edes kaikki: Bas Bas, Grön, Inari, Natura, Jura, Maannos, Nude, Ora, Penelope, Ultima, Ventuno, Werner, Wino ja niin edelleen ja niin edelleen.

Instagram

Copyright © 2019 · Theme by 17th Avenue