Hyggestä viininpäiväntasaukseen – kuinka viihdyn kotona

Kaupallinen yhteistyö, Hardys ja Asennemedia

Homevialaura, Hardys Crest, viini

Kuten olen kertonut, olen viime aikoina miettinyt erityisen paljon hyvää asumista ja nautinnollista elämää kotona. Sujuva arki on siitä yksi osa, peruspalikka, jonka päälle kaikki rakentuu. Kodinhoidon on siinä mielessä oltava kunnossa, että ilman (edes kohtalaisen) siistiä kotia en pysty rentoutumaan. Kun koti on harmoninen, päästään itse asiaan, kotona olosta nauttimiseen ja vapaa-aikaan.

Homevialaura, Hardys Crest, viini

Kun mietin minulle rakkaimpia hetkiä kotona, moneen niistä liittyy tietysti lapsi. Aamun ensimmäinen hymy, hänen nauruhepulinsa ja halauksensa. Omanlaisensa rentoutuminen kuitenkin alkaa – kuten me kaikki vanhemmat tiedämme – siitä, kun pienin perheenjäsen käy nukkumaan ja muutamatuntinen aikuisten omaa aikaa alkaa. Meidän suhteemme koossapitävä voima on illalliskeskustelut beben mentyä nukkumaan seitsemän jälkeen. Arkena pöydässä voi hyvinkin olla valmismakaronilaatikkoa, mutta silloinkin pidämme kiinni muutamasta periaatteesta: yhdessäolosta, tunnelmavalaistuksesta, kynttilöistä, lautasliinoista sekä kännykkä- ja televisiokiellosta (tarkoittaen taustalla turhaan huutavaa ohjelmaa – varsinaiset leffa- tai Netflix-illat ovat asia erikseen.)

Homevialaura, Hardys Crest, viini

Viikonloppuisin kaava on sama, mutta perjantaista eteenpäin katan pöytään viikonloppuruokaa ja lasit hyvää viiniä. Usein perjantaisena viikonlopunaloitusaperitiivina on lasi kuohuvaa. Australialaisen Hardys-viinitalon lähettiläänä voin todeta, että Hardys Crest Sparkling Chardonnay Pinot Noir Brut (hinta 12,49) toimii kerta toisensa jälkeen ja sesonkiin katsomatta. Ensiluokkaisista, usein samppanjaan liitetyistä rypäleistä tehty kuohuviini on tyylikkään kuiva ja maukkaan moniuloitteinen. Komean vaakunaetiketillisen pullon antaa mielellään myös tuliaisiksi.

Homevialaura, työpiste, olohuone

Kokkaamisen suhteen minulla on selvät kirjoittamattomat säännöt, mitkä ateriat ovat arki- ja mitkä viikonloppuruokaa, enkä osaa joustaa asian suhteen omassa kodissa ollenkaan. Jako on ennen kaikkea pääni sisäinen fiiliskysymys, jota mieheni joutuu joskus edelleen yli kymmenen vuoden jälkeen tarkentamaan (”Voiko perjantaina syödä kanankoipia?”). Viikonloppuruoan arvonimeen ei niinkään tarvita ylenpalttista hienostelua, sillä en juuri koskaan käytä ruoan valmistamiseen puolta tuntia enempää ja teen myös paljon edullista ruokaa, vaan kyse on aterian tunnelmasta. Siskonmakkarakeitto ja kasvissosekeitto ovat arkiruokaa, sipulikeitto ja maa-artisokkakeitto viikonloppuruokaa. Kuten sanoin, muuta logiikkaa tästä ei löydy kuin päänsisäinen fiilis. Ja jos jäitte miettimään, niin kanankoipia syödään maanantaista torstaihin.

Homevialaura, Hardys Crest, viini

Viininystävänä olen rento ja ennakkoluuloton. Olen sekä tastingien että oman kokemuksen kautta huomannut, että viineissä ei kannata kangistua kaavoihin. Huhtikuisen viininpäiväntasauksen lähestyessä on luonnollista, että punaviinista painotus siirtyy valkoviiniin, mutta sesonkiajatteluun ei kannata jumiutua liikaa. Kesän grillikautena tulen ihan varmasti nauttimaan molempia ja myös epätyypillisiä makupareja kokeillen: punaviiniä savustetun kalan ja valkoviiniä aasialaisittain maustetun pihvin kanssa.

Homevialaura, Hardys Crest, viini

Hardys Crest -tuoteperhe on loistava esimerkki tyylikkäästä viikonloppuviinistä, johon voi aina luottaa, ja joka taipuu moneen. Hardys Crest Cabernet Shiraz Merlot (hinta 9,99) on tasapainoinen ja hienovaraisen mausteinen punaviini pehmeällä hilloisuudella. Kevään odotettu uutuus taas on Hardys Crest Chardonnay Sauvignon Blanc (hinta 10,90), jonka mehevän hedelmäinen ja hennon paahteinen maku miellytti todella paljon merenelävien, meillä tällä kertaa ravunpyrstöistä tehdyn sushikulhon kanssa.

Homevialaura, Hardys Crest, viini

Kotiviikonlopun reseptiin hyvän ruoan, juoman ja tunnelmavalaistuksen lisäksi kuuluu mukava mutta siisti (ja ehdottomasti varpaita myöten lämmin) kotiasu sekä musiikki: esimerkiksi jazz tai jokin Hotel Costes -kokoelmista (olisitteko muuten kiinnostuneita At home with Homevialaura -Spotify-soittolistasta?). Tämä elämäntapa on tärkein aseeni taistella läpi marraskuusta maaliskuuhun. Itse asiassa olen oppinut kääntämään perinteisesti ankeana pidetyn syystalven voitoksi ja nauttimaan aidosti kauden kodikkuudesta – hyggestä sanoisin, jos se ei trenditermi tulisi jo kaikkien korvista ulos, ja joskus jopa hurraamaan koti-iltoihin kannustaville lumimyrskyille. Kesällä viinillä on oma tärkeä roolinsa yhdessäolon juhlistajana ja kevyen olon symbolina. Mikäpä malja ei maistuisi hyvältä, kun grilli käy kuumana, kiirettä ei ole mihinkään ja aurinko jaksaa vielä illallakin porottaa aidanraoista. Ensimmäinen oman pihan kesä, kuinka odotammekaan sinua.

Valviran ohjeistuksen mukaan alkoholia koskeva kommentointi on kielletty, mutta muu keskustelu on tavalliseen tapaan tervetullutta.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Vaatekaapissa: Pikkumusta kellohihoin

Homevialaura, Zara, pikkumusta, kellohihat

Pukeutumispostauksia on toivottu ja aihe tuntuu itsellekin mieluisalta täydennykseltä kokonaisvaltaiseen tyyliin ja elämäntapaan. Tarkoitukseni oli aloittaa Vaatekaapissa-juttusarja esittelemällä pukeutumistyylini yleisesti, mutta työläämpänä postauksena se saa vielä hetken odottaa. Sanottakoon jo nyt, että tyylini noudattaa täysin samaa linjaa sisustuksen kanssa olemalla modernin klassinen ja neutraalinvärinen. Siksi sen niin hyvin koen sopivan täydennykseksi blogiin.

Homevialaura, Zara, pikkumusta, kellohihat

Vaikka muuten lämpenen hitaasti trendeille, kellohihat tuntuvat täysin omalta, koska ne tuovat muuten simppeliin leikkaukseen pientä jujua ja tyttömäisyyttä. Tämän mekon bongasin lennossa rattaiden kanssa Zarasta ja nappasin sen epäröimättä mukaani. Kangas ompeleineen vaikuttaa napakan hyvältä (mitä ei aina voi sanoa kaikista ketjun vaatteista), pituus on juuri nappi polven yläpuolelle ja leikkaus kivasti hieman a-linjainen.

Homevialaura, Dean & Deluca, muki

Puin mekon Avec Sofien brunssille ja asustettuna se kävisi myös juhlavimpiin iltatilaisuuksiin. Juuri tällaisista monikäyttöisistä vaatteista pidän, mikä pikkumusta rennon siistinä parhaimmillaan on. Sain pariisittarelta New Yorkista tiedätte kyllä kuinka tärkeän tuliaisen. Kaksi ystävää on tuonut minulle Dean & Deluca -mukin, ensin Noora K. ja nyt Sohvi. Molemmilla huomaavaisilla ihanilla tulee aina olemaan erityinen paikka kofeiinilla sykkivässä sydämessäni.

Homevialaura, Zara, pikkumusta, kellohihat, Dean & Deluca, muki

Tyyliini kuuluu aina rannekello ja sen parina ainakin nauhoja, ehkä jokin metallinen koru, ei kuitenkaan mitään säihkyvää ja hienoa, vaan mieluummin rentoa. Yhdistelmä on yksiä pitkäaikaisimpia tunnusmerkkejäni, enkä näytä kyllästyvän tällaiseen asustamiseen koskaan. Koska makuni tässä asiassa on niin vakiintunut, haluaisin jossain vaiheessa panostaa yhteen kunnolliseen aikuiskelloon, sillä enää en koe tarvitsevani vaihtelua senkään suhteen. Korujen osalta haaveeni ylitse muiden on Cartier Love Bracelet -rannekoru, jota en varmasti riisuisi kädestäni ryppyisenä mummonakaan.

Vaatekaapissa on juttusarja, joka valottaa modernin klassista ja neutraalinväristä tyyliäni sisustuksesta vaatteiden ja asusteiden puolelle. Pukeutumistani ohjaavat trendien sijaan ajattomuus ja yhdisteltävyys.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Puskista tullut työpöytä

Homevialaura, TON Chair 14, Forme, wieniläistuoli

Sunnuntaitervehdys! (Odotan pitsaa kotiinkuljetuksella ja energiani riittää juuri ja juuri makaamaan ja näppäilemään.) Edellisestä postauksesta ehkä huomasittekin, että TON Chair 14 -tuoli on siirtynyt sohvan kulmasta Ikea Vittsjö -pöydän äärelle. Nurkassa oli jotenkin tukkoisen ahdasta ja taas pöytäkokonaisuus kaipasi jotain. Ihmettelen, etten tätä aikaisemmin keksinyt tai kokeillut. Pidätän toki oikeuden muuttaa mieltäni: puhutaan vielä kohtalaisen maltillisesta sisustushepulista, jos siirränkin istuinta viisi metriä takaisin.

Homevialaura, TON Chair 14, Forme, wieniläistuoli, Ikea Vittsjö

Samalla naureskelin itseäni, miten olen kirjoittanut blogissakin, kuinka nykyiseen kotiimme ei mahdu työpistettä ja näin ollen työskentelen makuuhuoneessa. (No siellä kyllä työskentelen ennen kaikkea mukavuussyistä. Katso kohta pitsa.) Mutta hetkonen, mikäs muu Ikea Vittsjö -tietokonepöytä on jos ei työpiste? Tuolin siirron myötä tajusin, että voin vallan hyvin työskennellä sivupöydän ääressä, jos joskus siltä tuntuu. Ties miten tässä vielä historiaa kirjoitetaan näin terävällä ajatuksenjuoksulla.

Homevialaura, by Lassen, matchbox cover, tulitikkuaskin kotelo

Kuvista voi bongata myös by Lassenin kromisen tulitikkurasiakotelon, jonka hankin Char and the cityn vinkistä (kiitos!). Tosin luulin koteloa tilatessani, että mitoitus sopii tavalliselle markettiaskille – se vasta olisi ollut nerokas arkisen tavaran kaunistaja. Koteloon sopii siis by Lassenin omat tulitikkurasiat, joita ajattelin jatkossa täyttää tavallisilla tulitikuilla. Näinkin ratkaisu tietysti ilahduttaa, sillä poltamme kynttilöitä ihan joka ilta, enkä tiedä, muuttaako sitä tämänpäiväinen kesäaikaan siirtyminenkään.

Homevialaura, by Lassen, matchbox cover, tulitikkuaskin kotelo

Ikkunasta seurailen, kuinka pihamme jäälautta sulaa ja apua, johan se on ensi viikolla huhtikuu! Ajatukset terassin suhteen ovat kutakuinkin tiedossa, mutta mietin vielä, miten avaisin suunnitelmia teille, kun en ole kummoinen kollaasivelho. Huomenna on tulossa tyylipostaus, tiistaina elämäntapa-ajatuksia, johonkin väliin lastenhuonetta ja todennäköisesti loppuviikosta video, jossa olen Sannan vieraana juttelemassa sisustuksesta. Tällä hetkellä blogimaailmassa keskustellaan aitouden katoamisesta ja luulen ottavani kantaa tähän tärkeään, itseänikin paljon mietityttäneeseen aiheeseen, kunhan saan sanani aseteltua oikein. Kivaa tulevaa viikkoa!

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna