Esprit Home -tunnelmia

Esprit_Home_01
Esprit_Home_05
Esprit_Home_6
Esprit_Home_02Omistan yhden Esprit Homen tuotteen, valkoisen tuikkukupin mustilla tikkauksilla, jonka ehdin jo kerran pelastaa sohvapöydältä steariinilillusta. Aloin kuitenkin katsoa merkin sisustuskamaa uusilla silmillä, kun sain heiltä yhteydenoton.

Kansainvälisiltä brändeiltä syntyy sisustusmallistoja kuin sieniä sateella. On Armani Casat ja Henkkamaukka Homet. Monista brändien laajentuminen sukkahousuista sohvatyynyihin tuntuu varmasti väkinäiseltä, mutta itse näen sen positiivisena asiana. Mitä enemmän markkinoilla on valinnan varaa, sitä parempi sisustajalle. Eikä yhdenkään brändin sisustusmallisto ole mielestäni ollut täysi floppi suhteessa muihin tuotteisiin.

Aloin kuumeisesti miettiä, onko mikään brändi laajentunut toisin päin: sisustustuotteista vaatteisiin tai asusteisiin. En heti keksinyt yhtäkään, mutta se ei tietenkään tarkoita, etteikö niitäkin olisi.

Esprit Homen miellän ennen kaikkea tekstiilitaloksi, jonka vahvuus on kuviolliset koristetyynyt, liukuvärjätyt matot, simppelit perusverhot, klassiset kylpytakit, veikeät torkkupeitot, kirjavat keittiöpyyhkeet ja muut.

Jutun kuvat ovat tämän kevään Amsterdam-mallistosta. Aikaisemmin teemana on ollut muun muassa Berliini, Lontoo, Pariisi ja Barcelona. Olisi mielenkiintoista nähdä, miltä näyttäisi Helsinki.

Jos meillä olisi kakkoskoti landella – tai jossakin edellä mainitussa kaupungissa – tsekkaisin valikoiman erityisesti. Ainakin kuvissa on rento tunnelma. Sellainen, johon haluaisin teleportata itseni kesäpäiviksi.

Inspiraatio: Ylva Skarp

YlvaSkarp_1
YlvaSkarp_3
YlvaSkarp_7
YlvaSkarp_2
YlvaSkarp_5
YlvaSkarp_9
YlvaSkarp_8
Jos voin sanoa olevani jossakin hyvä, ilman että kuulostan omahyväiseltä, niin käsin kirjoittamisessa. Olen pakotettu kirjoittamaan suvun onnittelukortit ja työpaikan joulukortit, ja silloinkin, kun palautin koulussa opettajalle koevastaukset, sain aina kehuja käsialastani, vaikka omasta mielestäni olin oksentanut paperille neljä arkkia suttua eri uskontojen jumalakäsityksistä.

En ole koskaan erityisesti harjoitellut käsialaa, saati ylläpitänyt taitoa – nykyään kun näppäimistö on lähes täysin korvannut paperin ja kynän. Olen kuitenkin viime aikoina tajunnut, miten paljon oikeasti pidän käsin kirjoittamisesta. Miten terapeuttista on antaa tussin lipua paperilla ja seurata koukeroiden syntymistä.

Olen joskus aikaisemminkin pohtinut, voisinko alkaa harrastaa tekstausta. Ajatus tuli uudestaan ja voimakkaammin mieleeni, kun tutustuin inspiroivaan suunnittelijaan Ylva Skarpiin, joka on erikoistunut kalligrafiaan, ja jonka kaunis koti esiteltiin Divaanin numerossa 1/2013.

En ole pyrkimässä uudeksi Ylva Skarpiksi, enkä tiedä, pääsisinkö ollenkaan kiinni vaativaan taiteenlajiin, mutta jos jotakin haluaisin kokeilla niin tätä. Jos jollakin on kokemuksia kalligrafiakursseista, tai muuten tekstaamistaitojen opettelemisesta, kuulisin niistä mielelläni.

Kaikki kuvat on lainattu täältä.

Kotikokin skeida blenderi

homevialaura_6054_2
homevialaura_6065_2
homevialaura_6057_2

Kokeilin vähän aika sitten Eeva Kolun vinkkaamaa yhden raaka-aineen kohupehmistä. Reseptissä pakastetut banaaninpalat pitäisi hurauttaa pehmikseksi tehosekoittimessa.

Kun lykkäsin mollukat blenderiin ja painoin nappia, banaanin palat eivät liikkuneet mihinkään ilman litraa nestettä. Senkus nainen yrität soseuttaa, buaahhhhaa, nauroi monta vuotta vanha neljän kympin Severin räkäisesti. Myös smoothieiden kanssa joudun aina tappelemaan.

Tavallisesta kahvinkeittimestä tai leivänpaahtimesta en maksaisi maltaita, mutta blenderin kohdalla juttu taitaa olla vähän toinen – Kitchen Aidissa, Vitamixissä ja kumppaneissa laatu varmasti tuntuu.

Tosin Vitamix on niin hirveän hintainen, että johan sen täytyisi jauhaa porkkanoista kultaa. Jutun mukaan Eeva sekoittaa pehmiksensä KitchenAidillä.

Millaisia kokemuksia teillä on? Oletteko panostaneet kunnon vehkeisiin? Mitä suosittelette Severinin tilalle?

PS. Vaikka kaunis viinipullo (myönnän, etiketin perusteella valittu) hengaa sivupöydällä, meillä ei silti laiteta punkkua blenderiin. Toisaalta, miksi ei. Sangria-smoothie, mmm…