Haaste: vuoden 2013 haaveet ja hankinnat

homevialaura_2013Sain IMAGE black and whiteltä haasteen, blogin ensimmäisen (kiitos), joten tokihan haasteeseen täytyy vastata. Tässä lista vuoden 2013 hankinnoista tai haaveista kotiin.

1. Bertoian tuoli kromisena. Haaveiden haave, joka sopisi mainiosti tämänhetkiseen eteiseen, joka kulkisi kodista toiseen ja jota rakastaisin niin myötä- kuin vastoinkäymisissä. En tiedä toteutuuko ensi vuonna vai ensi elämässä, mutta haaveilla (ja säästää) voi aina.

2. Jotain vanhaa, kulunutta, persoonallista. Ehkä puuta tai nahkaa. Sitä moderni ja vaalea kotimme kaipaisi, kuten viimeksi kirjoitin.

3. Kodikas matto olohuoneeseen, luonnonmateriaalia. Lurauttelija on parantanut hieman tapojaan, joten nyt mattoa voisi oikeasti harkita. Yksi ikisuosikeista on vaalea itämainen matto.

4. Tauluja. Osa seinistä ammottaa vielä tyhjyyttään, joten taulu tai pari olisi tervetullut.

5. Alessin kromiset keittiöjutskat ovat houkutelleet jo jonkun aikaa.

6. Sohvatyynyt ovat suosikkeja, eikä niitä voi olla liikaa (tai voi, mutta vielä en koe kolkuttelevani rajoja). Nyt huomaan katselevani sillä silmällä – pilkkuja.

7. Torkkupeitto. Sohvan käsinojalla killuu yksi torkkupeitto, toinen olisi tervetullut. Laitoin kuvaan ihan realistisen ja vaatimattoman esimerkin: Hermèsin tonnin maksavan Avalon-torkkupeiton.

Moni tuntuu jo olevan haastettu, joten haastan yleisesti kaikki, jotka haluavat vielä toteuttaa haasteen.

Lopuksi tärkein: Kuplivaa vuodenvaihdetta ja onnellisia päiviä jokaisen vuoteen 2013!

(Bertoia-kuva lainattu täältä, Hermès-kuva täältä, Alessi-kuva täältä, loput Pure Home.)

Hiljaa hyvä tulee

ad_1

ad_6

ad_3

ad_5

ad_4

ad_2

ad_7

Sanon usein, että kotimme ei ole valmis. Aloin miettimään asiaa tarkemmin. Oikeastaan se, että meidän, noin kolmekymppisten ensimmäinen oma koti olisi tässä kohtaa valmis, on aika hullu ajatus ylipäätään.

Ihanien kotien yhteydessä puhutaan paljon kerroksellisuudesta. Siitä, että huonekaluja ja esineitä kerääntyy pikkuhiljaa, matkoilta, lahjaksi, perinnöksi, löytöinä vintiltä. Näissä kodeissa kaikkea ei osteta kerralla kehäteiden sisustusjäteistä. Näissä kodeissa on persoonallisuutta, sielu. Ja sellaisen kodin minä haluan.

Olemme reilun vuoden aikana hankkineet klassikkotuolit ruokapöydän ympärille ja muut välttämättömyydet sohvasta sänkyyn. Silti tilaa on vielä viimeisille silauksille. Niille, joita ei etsitä hampaat irvessä, vaan jotka vain sattuvat kävelemään vastaan.

Näkisin meillä vaikka kuluneen nahka-arkun, vanhan puujakkaran, parhaat päivänsä nähneen itämaisen maton tai antiikkimarkkinoilta löytyneet kehykset. Mutta kaikki aikanaan, katsotaan mitä tielle osuu. Jotain pientä löytyi jo Lontoosta, palaan siihen myöhemmin.

(Sekalaisen kuvakavalkadin kaikki kuvat: Architectural Digest.)

Joulua joulua!

Jamie-Oliver-Christmas-Special

office

Se on joulu ny, tai ainakin ihan just.

Me pakataan kapsäkit ja lähdetään Lontooseen joulun viettoon ja juhlimaan miehen pyöreitä vuosia. Vaikka olen koti-ihminen, veri vetää myös maailmalle, ja vietän joulun mielelläni välillä muissa maisemissa.

Olen muutaman kerran sattunut katsomaan Jamie Oliverin jouluohjelmaa ja tullut kertakaikkisen hyvälle tuulelle. Toinen brittisuosikki, Netflixin valikoimaan kuuluva The Office, on pelastanut kuivalla huumorillaan jälleen monet illat.

Siksi tuntuu erityisen kivalta lähteä juuri Lontooseen, charmanttiin kaupunkiin, jossa herrasmiestaksikuskit opettelevat kaupungin karttaa ulkoa yli kolme vuotta, ja jossa Harrodsin kreisi joulumaailma aukeaa samaan aikaan, kun keskieurooppalaiset viettävät kesälomiaan.

Pakko muuten paasata lopuksi Suomen raideliikenteestä – tai ylistää halpalentoyhtiöitä, miten vain. Lennämme Yhdistyneeseen kuningaskuntaan suorilla lennoilla ja loistavaan kellonaikaan samaan hintaan kuin VR puksuttaa Keski-Suomeen. Tämän reissaajan mielestä siinä on suhteet vähän vinksallaan.

Rauhaa ja rakkautta jouluunne!

(Kuvat lainasin täältä ja täältä.)