Mielessä juuri nyt

homevialaura_christmas_wishes1
Kokosin kollaasiin materiaa, joka pyörii mielessäni juuri nyt: joululahjatoiveina, ostoslistalla tai haaveissa. Svenskt Tennin Vänskapsknuten messinkisenä olisi unelmien kynttelikkö. Stokiksessa täytyy käydä myös Byredon liikkeessä nuuhkimassa tuoksukynttilöitä. By Lassen Frame-laatikossa viehättää kantatut reunat. Joka joulu pintaan nousee sisustushaave Mulberryn klassikkokuosista (syypää on Valkoinen Harmaja). Valkoinen amaryllis on joulukukista suosikki.

Pukautumispuolella puhuttelevat messinkiset sirot korut, lukulistalla oleva How to be Parisian wherever you are -kirja sekä musta tikkilaukku, jonka aion lähiaikoina päivittää tekonahkaisesta halpisversiosta kunnolliseen. Rebecca Minkoff on vahva ehdokas.

Sitten tulee pahimmanluokan elämää häiritsevä first world problem: mistä löytää paljettihame? Kaikki toistaiseksi kohtaamani yksilöt ovat olleet liian kynähamemaisia tai lyhyitä (ja siis todella tarkoitan lyhyitä). En muutenkaan hae tyylillä mitään Anita Hirvonen -lookia, vaan yhdistäisin hameeseen rentoutta ja yksinkertaisuutta: t-paidan tai kasmirneuleen ja paksut mustat sukkikset.

Pariisilainen tyyli

homevialaura_pariisi01
homevialaura_pariisi02
homevialaura_pariisi03
homevialaura_pariisi04
homevialaura_pariisi05
homevialaura_pariisi06
Täällä on ajatukset patonkien, ballerinojen ja baskerien kaupungissa. Olen käynyt Pariisissa kerran vuonna 2006. Talvi oli juuri taittumassa kevääksi. Ensimmäisenä iltana kevyt lumipeite satoi Montmartreen, seuraavana aamuna aurinko porotti kuiville kaduille. Olen siitä asti tiennyt, että palaan.

Juhannuksena minä ja Pariisi kohtaamme uudestaan – ja mies kolmantena pyöränä. Pöydällä on kaksi kirjaa, aina pakollinen ostos Mondon opas, sekä Parisian Chic: A Style Guide by Ines de la Fressange. Siinä, missä Lauren Conradin oppaat tuntuvat itselle liian amerikkalaisilta ja nuorisolle suunnatuilta (ai kamala, olen todella kolmekymppinen), Ineksen kanssa puhumme jokaisesta asiasta samaa kieltä trenssin yhdistämisestä miestenkellojen lainaamiseen ja legginssien kieltämiseen.

Tyylin lisäksi kirja käsittelee pariisittaren, joka on yhtälailla mielentila kuin merkintä syntymätodistuksessa, kauneusrutiineja sekä kotia. Sisustamisessa Ines suosii tavaroiden järjestelmällistä organisoimista Mujin laatikoihin ja kannustaa kehystämään kauniita mainoksia. Oui! I told you so.

Kyseessä on tyylikirja, mutta myös matkaopas: iso osa on omistettu Pariisi-tärpeille. Täydelliset 240 sivua kahvikupin tai viinilasin kylkeen. Itselleni fiilistely on niin iso osa matkaa, etten tiedä, osaisinko koskaan valita äkkilähtöä. Tulisi kiire pinnata taulu täyteen kolmen tunnin lentomatkalla.

Oman elämäni luova johtaja

homevialaura_0281
homevialaura_0257homevialaura_0250homevialaura_0276
homevialaura_0279homevialaura_0255homevialaura_0252On perjantai-ilta, istun olohuoneen matolla, juon viime vuotista mausta päätellen vanhentunutta Loimua ja tuijotan tuoksukynttilän lepattavaa liekkiä. Takki on tyhjä.

Joskus sitä pysähtyy miettimään asioita tarkemmin. Mitä osaa, mihin pystyy, mistä haaveilee. Onko siellä missä pitäisi, olisiko muualla enemmän annettavaa.

Jatkuvasti ympäröivä negatiivinen energia ajaa helposti luovuttamaan, tyytymättömyydestä tulee normi. Toinen ääni sanoo, että jos ei itse usko itseensä, niin ei usko kukaan mukaan.

Päätin uskoa vaikka väkisin, olla oman elämäni luova johtaja. Haaveilla yhä enemmän ja ehkä tehdäkin asialle jotain.

On meillä uusi coffee table -kirjakin (en suostu käyttämään pölhöä käännöstä kahvipöytäkirja). Maailman hienoin Luikkarin tiiliskivi, The Birth of Modern Luxury, rakkaalta ihmiseltä häälahjaksi.