Hannu Hanhen lipastolöytö

lipasto_kuva
lipasto_Huutonet
Olen kaivannut meille jotain vanhaa modernin rinnalle, sellaista töölöläiskotien charmia. Erityisesti olen toivonut löytäväni vanhan puulipaston, joka olisi sekä kaunis että käytännöllinen säilytystilansa puolesta.

Ylimpänä oleva kuva puulipastosta on pyörinyt koneellani pienen ikuisuuden (siksi en valitettavasti tiedä lähdettä). Siinä on sopiva keskiruskea puunsävy ja oikea muotokieli. Se ei ole liian krumeluuri, rokokoo, maalaisromanttinen tai funkkis, vaan rehti (talonpoikaistyyliä edustava?) mattapintainen puukaluste.

En voinut uskoa silmiäni kun pitkästä aikaa satuin kurkistamaan Huuto.netiin. Siellä tätä Hannu Hanhea odotti samanlainen, käytävään mitoiltaan mahtuva lipasto.

Vaikka me vältämme nyt ylimääräisiä menoja, tällaisia löytöjä ei päästetä käsistä, kun hintakin oli kohtuullinen. Antiikkivanhuksen pitäisi matkata meille kevään aikana Pohjanmaalta. Pintaa täytyy käsitellä ja vetimet ehkä vaihtaa, mutta katsellaan niitä jahka kaluste kotiutuu. Inspistä olen kerännyt tänne.

Säilytyskassivinkki

homevialaura_5157
homevialaura_5160
homevialaura_5183
homevialaura_5198
homevialaura_5190
Tiukkaa kuria kaapeissaan pitävä järjestelynatsi on tehnyt löydön.

Bongasin Akateemisen Ordning & Reda -osastolta mustan muovipintaisen säilytyskassin. Vetoketjullinen kassi on kätevän neliskanttinen, joten se sopii hyvin kaappeihin ja miksei vaikka lappeeltaan sängyn alle. Meillä sisällä on varatyynyjä, mutta yhtä hyvin näkisin kassin vaikka pyykkikorina.

Ikean klassikkokassit ovat korvaamattomia muutoissa ja kirppisreissuilla, mutta ei-ryhdikkään muotonsa takia ne soveltuvat vain tavaroiden kuskaamiseen, ei säilyttämiseen. Ja sinikeltainen väriyhdistelmä, anteeksi vain ruotsalaiset ja ukrainalaiset, on kyllä sellainen, jota en halua nähdä kaapeissani edes ovien takana.

Toinen ilonaihe on saman lafkan paperikassi, täydellisen kaunis “kylkiäinen”.

Kirppisten epälöytöjä ja muuta vanhaa

homevialaura_0088_3

Löysin hulvattoman blogin nimeltä Paskat kirppislöydöt, suosittelen tutustumaan. Helsingin kirppiksiä jonkun verran kolunneena voin todeta, että ne tosiaan ovat usein täynnä sitä itseään. Oma suosikkini myynnissä olleista tuotteista on tyhjä Pringles-purkki. Jäi ostamatta.

Kirppisten usein epäsiisti, epämääräinen ja ylihinnoiteltu tarjonta on sääli. Tekisin mielelläni uniikkeja löytöjä ja suosisin kierrätystä, mutta uskoni tarjontaan alkaa loppua. Ehkä retrotyylin ystävillä käy parempi flaksi, ehkä landella on paremmat apajat tai ehkä etsinnöissä olisi parempi suosia vanhojen tavaroiden liikkeitä.

Paras kirppislöytöni kautta aikain on vanha valkoinen Singer-pöytä kahdellakympillä. Olin tanskalaistyyliin viehättynyt opiskelija ja lähes itkin onnesta, kun tiemme kohtasivat. Sittemmin makuni on muuttunut modernimmaksi, mutta muistelen pöytää ja ensimmäistä vuokrayksiötäni suurella lämmöllä. Pöytä on kellarissa tallessa edelleen, sillä en ole osannut luopua siitä edes pahimmissa siivousvimmoissa.

Löysin kuvankin, utuinen aikamatka seitsemän vuoden taakse.