Lontoon matkamuistoja ja moi vuosi 2013

homevialaura_2933

homevialaura_3001

homevialaura_2922

homevialaura_2992

homevialaura_3008

Olen aika jämpti ja siisti useimmissa asioissa, mutta kun aletaan puhua matkalaukkujen purkamisesta, muutun henkisen kotimaani Espanjan kansalaiseksi: miksi purkaa tänään kun huomennakin voi, tai ylihuomenna, tai ensi viikolla. Mañana mañana! Lopulta annan periksi, kun mies (huom) hermostuu kompuroidessaan lattialla majaileviin pyykkipinoihin tai suoristusraudan johtoon.

Tätä laskuhumalaksi rinnastettavaa matkalaukkujen purkamista lukuun ottamatta nautin taas reissaamisesta tosi paljon. Lontoo on ihana ja jouluna se näyttäytyi uudessa tunnelmallisessa valossa. Jokaisessa kadunkulmassa oli perinteinen pubi valoineen ja joululaulut kaikuivat Westminster Abbeystä.

Koti kasvoi vanhalla afganistanilaisella puukulholla, joka löytyi Portobellon markkinoilta Notting Hillistä. Harrodsilta tarttui pari rasiaa ja lisäksi toteutin pitkäaikaisen haaveeni: nyt kylppäriä koristaa jumalaisen kauniilla etiketillä varustettu diptyquen room spray.

Uudenvuodenaatto ei helli auringonvalolla ja digijärkkärin takana heiluu vielä kokematon kuvaaja, siksi kuvista tuli hassun sävyisiä. Yksi toiveistani vuodelle 2013 onkin oppia enemmän kuvaamisen saloista. Toivon, että uusi vuosi tuo tullessaan paljon muutakin hyvää – itselle ja kaikille muille.

Joulua joulua!

Jamie-Oliver-Christmas-Special

office

Se on joulu ny, tai ainakin ihan just.

Me pakataan kapsäkit ja lähdetään Lontooseen joulun viettoon ja juhlimaan miehen pyöreitä vuosia. Vaikka olen koti-ihminen, veri vetää myös maailmalle, ja vietän joulun mielelläni välillä muissa maisemissa.

Olen muutaman kerran sattunut katsomaan Jamie Oliverin jouluohjelmaa ja tullut kertakaikkisen hyvälle tuulelle. Toinen brittisuosikki, Netflixin valikoimaan kuuluva The Office, on pelastanut kuivalla huumorillaan jälleen monet illat.

Siksi tuntuu erityisen kivalta lähteä juuri Lontooseen, charmanttiin kaupunkiin, jossa herrasmiestaksikuskit opettelevat kaupungin karttaa ulkoa yli kolme vuotta, ja jossa Harrodsin kreisi joulumaailma aukeaa samaan aikaan, kun keskieurooppalaiset viettävät kesälomiaan.

Pakko muuten paasata lopuksi Suomen raideliikenteestä – tai ylistää halpalentoyhtiöitä, miten vain. Lennämme Yhdistyneeseen kuningaskuntaan suorilla lennoilla ja loistavaan kellonaikaan samaan hintaan kuin VR puksuttaa Keski-Suomeen. Tämän reissaajan mielestä siinä on suhteet vähän vinksallaan.

Rauhaa ja rakkautta jouluunne!

(Kuvat lainasin täältä ja täältä.)

Väri- ja aurinkoterapiaa

homevialaura_bann_makok_1

homevialaura_bann_makok_2homevialaura_bann_makok_3

homevialaura_bann_makok_4

homevialaura_bann_makok_9

homevialaura_bann_makok_10

homevialaura_bann_makok_7

homevialaura_bann_makok_6

homevialaura_bann_makok_11

Huh heijaa tätä loppuvuoden pimeyttä. Ei auta pitkät ja sikeät yöunet: aikaiset herätykset tuntuvat joka arkiaamu yhtä ylitsepääsemättömiltä. En pääse liikkeelle ennen kuin nuokun pitkään ja tuijotan aamu-tv:tä silmät ristissä ja juon ämpärillisen kahvia. Että Huomenta Suomi vaan!

Auttaisikohan kirkasvalolamppu?

Pimeimpään vuodenaikaan auttaisi ainakin reissu auringon alle, mutta valitettavasti ihan sellaista ei ole tähän hätään tiedossa. Kaksi vuotta sitten oli ja silloin maisemat näyttivät aika kivoilta.

Thaimaan saarihyppelyltä jäi erityisesti mieleen eräs pieni majapaikka pienen joen päässä – hyvin varjeltu salaisuus nimeltä Bann Makok. Maailman symppiksin, hiljaisin ja rentouttavin kolkka, jossa ei myyty yksiäkään feikkiaurinkolaseja ja jonka melonimohitot ansaitsisivat neljätoista Michelin-tähteä.

Vaikka kotona suosin neutraaleja sävyjä, kaukomatkoilla viihdyn värikkäässä, jopa boheemissa ympäristössä kontrastina arkielämälle. Unelmissa on reissu Karibialle, siinä olisi aurinko- ja väriterapiaa kerrakseen.