Joulu tuli aikaisin

homevialaura_0035
Olemme eläneet aikamoisen joulun naimisiinmenon jälkeen. Koti pursuaa lahjoista, jotka saimme ystäviltä heille pidetyissä juhlissa sekä muilta rakkailta.

Koska meillä (lue rouvalla) on tunnetusti tarkka maku, halusimme helpottaa vieraiden elämää lahjalistalla. Joku saattaa ajatella, että lahjalista on kylmä tapa esittää vaatimuksia, mutta omasta mielestäni se on pelkästään nykyaikainen ja ekologinen ratkaisu toivoa sitä, mitä oikeasti haluaa. Kirppiksillä ja Huuto.netissä on jo aivan tarpeeksi materiaa, joka ei ehdi juhlapaikalta kotiin ennen kuin se jo laitetaan kiertoon.

Kaikkien lahjojen kuvaamiseen olisin tarvinnut laajakuvalinssin, mutta näistä vilkaisuista saa käsityksen. Kartellin Take-valaisin tuli pariksi Gé-kattovalaisimelle – Suomen syksyssä valoa ei koskaan voi olla liikaa. Amfitheatrof-kulho on ensimmäinen aarteemme italialaiselta Alessi-merkiltä.

homevialaura_0053

homevialaura_0039
homevialaura_0046
Iittala-perhe kasvoi Essence-laseilla, Artik-lusikoilla, Sarpaneva Steel -vadilla ja Lantern-kynttilälyhdyllä. Villeroy & Boch New Wave -lautasilta tarjotaan jatkossa sushit ja viikonloppusafkat.

homevialaura_0080
homevialaura_0089
homevialaura_0086Balmuirin Kensington-lyhdyssä kelpaa polttaa kynttilää ja Hay Loop Stand -naulakossa roikottaa asuja.

homevialaura_0097
homevialaura_0063
homevialaura_0100
Tarpeellisimman lahjan tittelin myönnän Tivoli Audio -radiolle, joka korvasi kotimme häpeäpilkun, Clas Ohlsonin vanhan rätisevän halpismankan. Radiolla saa soitettua myös Spotifya puhelimen kautta.

homevialaura_0095Lisäksi meitä ilahdutettiin muilla keittiötarpeilla, lahjakortein, elämyksin, huippuviinein, ravintolaillallisin ja -aamiaisin, valokuvakirjoin ja New York Magazine -tilauksella. Kaikki lahjat, niin listalta poimitut kuin itse keksityt, olivat meille äärimmäisen mieluisia ja täynnä mittaamatonta tunnearvoa. Kiitos!

homevialaura_0070

Sisustusinspiraatiota ravintoloista: Tartinery Nolita

Kuva 6
Kuva 2
Kuva 3
Kuva 8
Kuva 1
Kuva 4
Kuva 7
Kuva 5
Kerroin aikaisemmin, että toin New Yorkista kotiin sisustustuliaisina vain vähän Dean & DeLuca -kamaa. Sisustusanti jäi siis putiikkien osalta vaisuksi, jos nyt maailman mielenkiintoisimmasta kaupungista voi missään yhteydessä kyseistä adjektiivia käyttää.

Putiikkien sijaan parhaan sisustusinspiraation tarjosi ravintolat. Asuimme Nolitassa, joka yhdessä kävelymatkan päässä sijaitsevien lähialueiden kanssa tarjosi korttelitolkulla kiinnostavia ravintoloita.

Yksi vaikuttavimmista oli Tartinery, jossa rouheat materiaalit, teollisuustyyli ja jylhä loftmainen tila yhdistyivät kodikkaaseen bistrohenkeen. Liitutaululle sutattu menu ja betoninen baaritiski hivelivät silmää, tuore leipä ja välimerelliset viinit makuaisteja.

Koska olen toivoton kulinaristi-esteetikko, en tiedä mitään parempaa kuin hyvässä, tunnelmallisesti sisustetussa raflassa illallistaminen. Pinnailen inspiraatiota Wining & Dining -boardille, haaveilen ruokakriitikon ammatista ja olisin siitä ilosta valmis vaihtamaan farkkukokoni isompaan. Viime lauantaina liikutuin kyyneliin, kun katsoin dokumenttia maailman parhaan ravintolan, elBullin, viimeisestä illallisesta.

Kuvat lainattu: Tartinery.

Kahvia Dean & DeLuca -mukista

homevialaura_7983
homevialaura_8005
homevialaura_7994
homevialaura_7985
homevialaura_8002Lauantaiaamun aiheena on suosikkilitkuni kahvi. Meillä valmistetaan sumppia viidellä eri tapaa.

Aamuisin keitän ämpärillisen Presidentti Tumma Paahto -suodatinkahvia valkoisella Kenwood kMix -kahvinkeittimellä. Joskus dinnerin jälkeen maistuu espressot roomalaiselta torilta (hyvin tärkeä yksityiskohta) ostetusta mutteripannusta. Erinomaiset viikonloppukaffet tulee myös Aeropress-vekottimella (ei kuvassa). Lisäksi kehtaan myöntää ääneen, että välillä mieleni tekee pikakahvia.

Tuorein tapaus on Paulig Cupsolo -kahvikone, jonka voitin heidän massiivisessa Facebook-kilpailussaan – taisivat jakaa satakunta laitetta ja tuomaristossa istui muuan hurmaava Char. Täytyy myöntää, että ainakin espressokapselit käynnistävät aamun erinomaisen hyvin.

Hommassa ei kuitenkaan ole oleellista pelkkä laite ja kahvi, vaan myös muki. Ehdin tehdä lähes viisi vuotta töitä suuren katumuksen kanssa: Miksi oi miksi en tuonut Dean & DeLuca -mukia New Yorkin matkalta 2008!

Kunnes yksi ihana, joka tiesi tämän elämäni virheen ja joka ymmärtää näitä juttuja, toi sellaisen tänä kesänä tuliaisena. Kiitos vielä! Miten onnellinen kahvinhörppijä olenkaan ollut siitä lähtien.