Vähemmän tavaraa, enemmän tyyliä

homevialaura_7738
homevialaura_7748
homevialaura_7819
homevialaura_7763
homevialaura_7799
homevialaura_7795
homevialaura_7831
homevialaura_7784
homevialaura_7760
Toissaviikonloppuna iski taas kova siivousvimma: koti tyhjeni lukuisalla roska-, UFF- ja kirppissäkillä. Päätin luopua kaikesta turhasta tavarasta, jota en enää käytä tai joka ahdistaa enemmän kuin tuottaa iloa.

Sisustamisessa olen lukenut läksyni, sillä en muista, koska olisin sortunut kotitavaroihin, jotka eivät ole tarpeellisia tai joita en palavasti rakasta. Sen sijaan vaatekaappiin olen tehnyt edelleen ihan kivoja, siis täysin turhanpäiväisiä hankintoja, jotka vievät tilaa ja ärsyttävät. Mieluummin vähemmän ja parempaa.

Matkalla elegantiksi wannabe-pariisittareksi sain kimmokkeen lukea tyylikirjoja: Nina Garcian The One Hundred, Lauren Conradin Style ja Rachel Zoen Style A to Z. Seuraavaksi on ehkä hommattava Ines de la Fressangen Parisian Chic. Onko muita suosituksia klassisen pukeutujan kirjastoon?

Tästä lähtien noudatan harkittua ostoslistaa, vaikka täysin en tietenkään voi sulkea pois henkeäsalpaavia heräteostoksia. Olen myös edelleen vannoutunut alennusmyyntien kannattaja. Se ei ole alejen vika, vaan shoppailijan, jos niissä karkeloissa sortuu huonoihin päätöksiin. Alennukset, koodit ja edut taitavat muutenkin olla päivän sana. Bongasin taas yhden etuja tarjoavan sivuston osoitteesta Alennussankari.fi.

Shoppailu, niin kuin sisustaminen, on taitolaji, jossa kehittyy koko ajan. Pikkuhiljaa sitä oppii, mihin kannattaa panostaa ja missä pihistää, ja milloin kyseessä on oikeasti loistava alelöytö, milloin typerä alehairahdus.

Erinomainen esimerkki alelöydöstä on uusi, naulakossa roikkuva COS-merkin ajaton musta mekko, materiaaliltaan täyttä puuvillaa ja hintalapussa merkintä -70 %. Se näyttää hyvältä toivottavasti myös päälläni, mutta ainakin juuri siivotussa, puhtaassa, värijärjestyksessä olevassa vaatekaapissa.

Iittalaa, Arabiaa ja herkullinen keitto

homevialaura_7287
homevialaura_7313
homevialaura_7289
homevialaura_7293Asioita, joista saan kiksejä: hyvän ruoan tekeminen jämistä.

Herkullisessa keitossa reseptinä on vihanneslaatikon perälle unohtuneet perunat, yksinäinen bataatti, syömättä jääneet porkkanat, viimeinen sipuli, kesäkurpitsanrippeet, vanhentuva kerma, avatun valkkarin pohjat, viimeisiään vetelevän sitruunan mehu, yrttejä pakasteesta, runsaasti valkosipulia ja töräys mausteita.

Tämä ekologis-taloudellinen kodinhengetär voisi samalla sanoa pari sanaa astioistaan. Meillä on astiastona Arabian valkoinen 24h. Aterimet ovat Artik-, lasit Kartio- ja aluset Sarpaneva Steel -sarjaa, kaikki Iittalaa.

Päätin osan sarjoista kymmenen vuotta sitten, ja valitsisin edelleen tismalleen samat. Talk about Lasting everyday design against throwawayism. Mikä tekee astioista erityisen tärkeät on se, että olin opiskeluaikoina töissä Iittalan myymälässä, ja halusin ehdottomasti uhrata joka palkasta osan aarteiden keräämiseen – huolimatta opiskeluajan muista intresseistä. Toki olemme saaneet paljon lahjaksikin.

Kartio-lasit ovat ainoat, jotka ovat menneet hieman huonoon kuntoon ja niitä en muutenkaan rakasta niin intohimoisesti, ovat sellaiset ei-tunteita herättävät peruslasit. Muuten olen vannoutunut Iittala- ja Arabia-tyttö. Tässä pikakatsaus meidän keittiön kaappeihin, lisää astia-asiaa luvassa myöhemmin.

Briggs Edward Solomon

Briggs_Edward_Solomon_03
Briggs_Edward_Solomon_9
Briggs_Edward_Solomon_16
Briggs_Edward_Solomon_5
Briggs_Edward_Solomon_2
Briggs_Edward_Solomon_17
Briggs_Edward_Solomon_12
Briggs_Edward_Solomon_1
Briggs_Edward_Solomon_15
Briggs_Edward_Solomon_10
Briggs_Edward_Solomon_14
Briggs_Edward_Solomon_4
Ladies and gentlemen, saanko esitellä, Briggs Edward Solomon. Olen diipisti lovena näihin kuviin ja näihin tunnelmiin.

Miehen sisustustyylissä on juuri sitä henkeä, mitä tarkoitan, kun puhun modernin klassisen sisustustyylini klassisesta puoliskosta. Kokonaisuudessaan tyyli on liian raskas, mutta siinä on elementtejä, joita saavat sydämeni pakahtumaan.

Valkoista pellavaa, mustia yksityiskohtia, hiekan, ruskean ja harmaan sävyjä. Coffee table -kirjoja, veistoksia, aitoja materiaaleja, puuta, kontrasteja, harmoniaa, isoja sohvapöytiä, kookkaita valaisimia, selkeitä linjoja. Luulette varmaan, että sairastan dementiaa, sillä luettelin taas saman suosikkilitanian sadatta kertaa.

Postaus on omistettu Form follows function -blogin Tuijalle, joka ymmärsi sielunelämääni edellisessä aiheeseen liittyvässä postauksessa just eikä melkein. Innostuuko joku muu?