Puskista tullut työpöytä

Homevialaura, TON Chair 14, Forme, wieniläistuoli

Sunnuntaitervehdys! (Odotan pitsaa kotiinkuljetuksella ja energiani riittää juuri ja juuri makaamaan ja näppäilemään.) Edellisestä postauksesta ehkä huomasittekin, että TON Chair 14 -tuoli on siirtynyt sohvan kulmasta Ikea Vittsjö -pöydän äärelle. Nurkassa oli jotenkin tukkoisen ahdasta ja taas pöytäkokonaisuus kaipasi jotain. Ihmettelen, etten tätä aikaisemmin keksinyt tai kokeillut. Pidätän toki oikeuden muuttaa mieltäni: puhutaan vielä kohtalaisen maltillisesta sisustushepulista, jos siirränkin istuinta viisi metriä takaisin.

Homevialaura, TON Chair 14, Forme, wieniläistuoli, Ikea Vittsjö

Samalla naureskelin itseäni, miten olen kirjoittanut blogissakin, kuinka nykyiseen kotiimme ei mahdu työpistettä ja näin ollen työskentelen makuuhuoneessa. (No siellä kyllä työskentelen ennen kaikkea mukavuussyistä. Katso kohta pitsa.) Mutta hetkonen, mikäs muu Ikea Vittsjö -tietokonepöytä on jos ei työpiste? Tuolin siirron myötä tajusin, että voin vallan hyvin työskennellä sivupöydän ääressä, jos joskus siltä tuntuu. Ties miten tässä vielä historiaa kirjoitetaan näin terävällä ajatuksenjuoksulla.

Homevialaura, by Lassen, matchbox cover, tulitikkuaskin kotelo

Kuvista voi bongata myös by Lassenin kromisen tulitikkurasiakotelon, jonka hankin Char and the cityn vinkistä (kiitos!). Tosin luulin koteloa tilatessani, että mitoitus sopii tavalliselle markettiaskille – se vasta olisi ollut nerokas arkisen tavaran kaunistaja. Koteloon sopii siis by Lassenin omat tulitikkurasiat, joita ajattelin jatkossa täyttää tavallisilla tulitikuilla. Näinkin ratkaisu tietysti ilahduttaa, sillä poltamme kynttilöitä ihan joka ilta, enkä tiedä, muuttaako sitä tämänpäiväinen kesäaikaan siirtyminenkään.

Homevialaura, by Lassen, matchbox cover, tulitikkuaskin kotelo

Ikkunasta seurailen, kuinka pihamme jäälautta sulaa ja apua, johan se on ensi viikolla huhtikuu! Ajatukset terassin suhteen ovat kutakuinkin tiedossa, mutta mietin vielä, miten avaisin suunnitelmia teille, kun en ole kummoinen kollaasivelho. Huomenna on tulossa tyylipostaus, tiistaina elämäntapa-ajatuksia, johonkin väliin lastenhuonetta ja todennäköisesti loppuviikosta video, jossa olen Sannan vieraana juttelemassa sisustuksesta. Tällä hetkellä blogimaailmassa keskustellaan aitouden katoamisesta ja luulen ottavani kantaa tähän tärkeään, itseänikin paljon mietityttäneeseen aiheeseen, kunhan saan sanani aseteltua oikein. Kivaa tulevaa viikkoa!

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Lundbergs Klara -patterinsuojat mallailussa

Homevialaura, patterinsuoja, Lundbergs Klara, Bauhaus

Lupasin lukijalle kirjoittaa patterinsuojista, kun saamme ne paikoilleen. Rehellisesti sanottuna en tiedä, tapahtuuko tätä ihmettä koskaan, sillä jostain syystä kokonaisuuden hahmottaminen mitoituksineen, kiinnityksineen sekä ylä- ja sivukappaleineen tuottaa meille suuria vaikeuksia, eikä rautakauppojen asiakaspalvelun taso ja huonot ohjelehtiset valitettavasti auta asiaa.

Homevialaura, patterinsuoja, Lundbergs Klara, Bauhaus

No mutta, ensimmäiset osat on joka tapauksessa hankittu, joten aloitetaan niistä. Hankimme patterinsuojiksi Lundbergs Klara -mallin. Vinoristikko on hyvin klassinen ja jouduinkin miettimään hetken, mennäänkö tyylissä jo liian perinteisen, peräti romanttisen puolelle. Olen kuitenkin nähnyt niin monta onnistunutta skandinaavista kotia juuri tämäntyyppisillä patterinsuojilla, että ajattelin ruotsalaisten ja tanskalaisten suosiman tyylin toimivan meilläkin.

Homevialaura, patterinsuoja, Lundbergs Klara, Bauhaus

Ostimme patterinsuojat ja (kenties) oikeat ylä- ja sivukappaleet Bauhausista, vaikka tosiaan mitään kiinnityksiä ei vielä ole tehty, vaan levyt vasta nojaavat kokeeksi paikoillaan. Makuuhuoneeseen ja lastenhuoneeseen sopii standardikoot, mutta olohuoneeseen meidän on teetettävä mittatilauksena matalampi suoja ikkunan eteen. Kuulemma sekin onnistuu Lundbergsilta Bauhausin kautta.

Homevialaura, patterinsuoja, Lundbergs Klara, Bauhaus

Odotan patterinsuojien tuovan kotiin vielä viimeistellymmän tunnelman ja toiveeni onkin, ettei näissä neliöissä pistäisi lopuksi mikään silmään. Erityisesti olohuoneeseen tulee patterinsuojan myötä myös kaivattu ikkunalauta, joka voi toimia kauniina alustana vaikka kynttilöille. Olohuoneen kulmasta puheenollen, mielestäni televisionurkkaus ja ikkunanalus ovat koko ajan kaivanneet jotain – siis jotain muutakin kuin patterinsuojaa. Tällä hetkellä mietinnässä on kodikas rahi ikkunan alle.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Marmoripöytä – kuinka teetimme ruokapöydän

Homevialaura, marmoripöytä, teetetty ruokapöytä, kvartsi, calacatta, marmori

Marmoripöytä on vihdoin saatu koottua paikoilleen ruokailutilaan.  Pidin valtavasti edellisen keittiömme marmoritasosta ja halusin marmoria tähänkin kotiin. Taso tuntui kuitenkin hieman toistolta, ja toisaalta nyt oli aika päivittää Ikean ruokapöytä uuteen. Tällä yhtälöllä vastaus tuntui itsestäänselvältä – ruokapöytänä marmori saisi paraatipaikan keskeltä avokeittiötä.

Homevialaura, marmoripöytä, teetetty ruokapöytä, kvartsi, calacatta, marmori

Aloitin tarjonnan kartoittamisen netistä ja huomasin nopeasti haasteita. Marmorisia sohvapöytiä on paljon, ruokapöytiä huomattavasti vähemmän. Omat haasteensa aiheutti myös koko ja tietysti budjetissakin piti pysyä (rajattomalla lompakolla upea olisi ollut Eero Saarisen marmorinen Tulppaani-pöytä, jota pidän todella kauniina, vaikka yleensä vierastan pyöreitä muotoja).

Homevialaura, marmoripöytä, teetetty ruokapöytä, kvartsi, calacatta, marmori

Koska markkinoilta ei löytynyt sopivaa pöytää, päätimme teettää sen itse – vaivannäön palkintona olisi ainakin täysin uniikki huonekalu. Pitkän googlettamisen jälkeen pääsin jalkojen jäljille ja otin yhteyttä Susanna Ventonkin pöydän tehneelle Mikolle. Takorautaiset jalat tukirakenteella valmisti mittojemme mukaan Vatanen Design, jota voin todella lämpimästi suositella paitsi ammattimaisen työnjäljen myös mielettömän mukavan palvelun takia.

Homevialaura, marmoripöytä, teetetty ruokapöytä, kvartsi, calacatta, marmori

Koska taloudessamme on syömistä harjoitteleva yksivuotias, huokoista marmoria en viitsinyt tällä kertaa valita tasoksi, vaan päädyin marmorikuvioituun kvartsiin. Kvartsissa on 93 % luonnonkiveä ja se on ominaisuuksiltaan erittäin kestävää. Tyypillisen carrara-kuvioinnin sijaan halusin pöytään calacattaa, joka on valkoisempaa ja kuvioinniltaan rohkeampaa ja dramaattisempaa marmoria kuin carrara. Sopiva taso löytyi Virosta ja se on Compac-espanjalaisyrityksen Unique Calacatta -kvartsia.

Homevialaura, marmoripöytä, teetetty ruokapöytä, kvartsi, calacatta, marmori

Olemme todella tyytyväisiä ruokapöytään ja koti tuntuu taas enemmän kodilta suosikkimateriaalin myötä. Nyt mielestäni Eames DSR -tuolitkin pääsevät paremmin edukseen. Toki uudesta ruokapöydästä huolimatta keittiö näyttää vieläkin alastomalta, mutta siihen on tulossa on parannus laskosverhon ja kattovalaisimen myötä. Niiden uskon viimeistelevän kokovalkoisen tilan kodikkuuden.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna