Voiko himosisustaja saada kotiaan valmiiksi?

Homevialaura, makuuhuone, Kartell Jolly, Artemide Tolomeo, Hermes Avalon, pellavalakanat

Usein sanotaan, ettei koti voi tulla valmiiksi – himosisustajan koti nyt ainakaan. Se, ettei kotia voi saada valmiiksi, kertoo paljon ajastamme. Mallistot vaihtuvat paljon puolen vuoden sykliä nopeammin, trendit jättävät toisiaan jälkeensä kilpajuoksun lailla ja kaikki on aina saatavillamme heti – niin matalaksi massatuotanto on hinnat polkenut ja netin myötä kauppapaikkana on koko maailma. Hetken mielijohteesta saa kaiken kotiovelle.

Homevialaura, makuuhuone, Hermes Avalon, pellavalakanat, pariovet

Muuton myötä olen miettinyt paljon suhdettani kotiin. Olen alkanut kyseenalaistaa monia asioita. Ihmetellä sitä, missä vaiheessa jatkuvasta muutoksesta tuli meilläkin vallitseva tila. Pohtia sitä, kuinka paljon aikaa elämästäni haluan käyttää ihmetellen, löytyisikö taululle toisesta seinästä vielä parempi paikka.

Homevialaura, makuuhuone, Hay Loop Stand, vaaterekki

Älkää käsittäkö väärin: koti on minulle tärkeämpi paikka ja mielentila kuin koskaan. Se on elämäni suurin voimavara. Siellä asuu perheeni, siellä saan työskennellä ja luoda, palautua ja rentoutua. Ei ole aivan yhdentekevää, millaisena tällaisen tilan kokee. Esteetikkona minulle taulun paikalla on väliä, ja niin on jalkalistoilla ja ovenkahvoilla ja sohvatyynyillä ja jopa niillä hiton pakasterasioilla. Tämän ajatusmaailman kanssa olen tullut sinuksi jo ajat sitten.

Homevialaura, makuuhuone, Kartell Jolly, Artemide Tolomeo, Hermes Avalon, pellavalakanat, pellavaverhot

Koti ei kuitenkaan ole voimavara siinä vaiheessa, kun sisustuslevottomuus ottaa niskalenkin. Palataanpa hetkeksi edelliseen kotiimme: olohuoneeseen en onnistunut saamaan viidessä vuodessa sellaista tasapainoa ja tunnelmaa, etteikö jokin olisi ahdistanut. Taas makuuhuoneemme säilyi kaikki vuodet tismalleen samanlaisena – ja mikä huvittavinta, sama sänky, yöpöydät, valaisimet, jakkarat ja vaaterekki ovat asettuneet paikoilleen uuden kotimme makuuhuoneeseen, enkä ole kyllästynyt niistä yhteenkään. Viimeistelynkin toteutan todennäköisesti samanhenkisellä kuuden kollaasin taululla.

Homevialaura, makuuhuone, Kartell Jolly, Artemide Tolomeo

Makuuhuoneen ajattomuus valoi minuun uskoa: mitä jos kodin todella voikin saada valmiiksi? Eikö se silloin tarkoita sitä, että asuminen on harmonista ja onnellista ilman, että se on muusta pois? Rehellisesti sanottuna olen väsynyt laiminlyömään muuta elämää, ennen kaikkea läheisiä ihmisiä, sen kustannuksella, että kotona on jatkuva muutoksen kierre. Varsinkin oman tyylinsä löytäneelle kolmekymppiselle pysyvä sisustus ei pitäisi olla mahdoton tehtävä.

Homevialaura, makuuhuone, Hay Loop Stand, vaaterekki

Puhun luonnollisesti nyt isoista linjoista, en siitä, etteikö yksi tuikkukippo siirtyisi sinne ja toinen tänne, tai ettenkö vaihtaisi sohvatyynyissä villasta pellavaan lumien sulaessa. En myöskään voi luvata, ettenkö koskaan tee virhehankintoja. Matoista sitä lupaan kaikista vähiten. Mutta tavoitteeni on kunnioittaa tätä kotia aikaisempaa enemmän sisustamalla se lähtökohtaisesti kerralla kuntoon. Se saattaa tarkoittaa astetta pidempiä harkinta-aikoja ja arvokkaampia kertapanostuksia, mutta uskon, että valittu linja maksaa itsensä takaisin tyytyväisempinä asukkaina, levollisempana mielenä ja lisääntyneenä vapaa-aikana.

Homevialaura, makuuhuone, Kartell Jolly, Artemide Tolomeo, Hermes Avalon, pellavalakanat

Voiko sisustamista tai sisustusbloggaamista enää tällaisen ajatusmallin myötä harrastaa? Olisi kamala ajatus, että ei voisi. Että kaikki perustuisi vain jatkuvaan uuden ostamiseen ja muutoskierteeseen. Sisustus harrastuksena tarkoittaa ainakin minulle ihan valtavan paljon muutakin. Sitä, että käyn nukkumaan sisustuslehteä selaillen. Sitä, että pohdin sohvan paikkaa ja maalinsävyjä lämminhenkisissä Facebook-ryhmässämme. Sitä, että inspiroidun alan messuilla ja tapahtumissa. Sitä, että haaveilen. Sillä vaikka saisin kuin saisinkin tämän kodin valmiiksi, ajatusleikki saa jatkua aina. Miten kalustaisin jugend-huoneiston? Miten pehmentäisin modernin kivitalon tunnelmaa? Pilvilinnoista on vain helpompi palautua arkeen kuin taas yhdestä sisustushurrikaanin viemästä viikonlopusta.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Baby’s first Christmas

Homevialaura, joulu, joulukuusi, tekokuusi, pöytäkuusi, Ikea Fejka

Olen luovuttanut. Baby’s first Christmas ja kaikkea, mutta tänä jouluna on pakko tyytyä pieneen, vieläpä muoviseen kuuseen. Jos olen helisemässä uteliaan kymmenkuukautisen kanssa jopa tämän, ei-varisevan ja pöydälle tarpeen vaatiessa nostettavan puun kanssa, mikä olisi tilanne ison aidon kanssa. Mutta pääasia ei olekaan kattoon ulottuva latva – kuusi kuin kuusi, kyllä sillä tunnelma saadaan.

Homevialaura, joulu, joulukuusi, tekokuusi, pöytäkuusi, Ikea Fejka

Kuusi on Ikean Fejka ja täytyy sanoa, että tekokuuseksi ulkomuoto on yllättävän tyylikäs ja aito, samoin havujen vihreä juuri oikea. Tästä monivuotisesta lajikkeesta tulee varmasti tulevienkin vuosien pitkäaikainen ja vaivaton kausisomiste, jonka voi nostaa ilahduttamaan aina marraskuun alusta loppiaiseen.

Homevialaura, joulu, joulukuusi, tekokuusi, pöytäkuusi, Ikea Fejka

Pyhiksi haetaan sitten totta kai oikea kuusi, mutta kuten sanottu, ei vielä tänä vuonna. Aitojen havujen tuoksua ei kuitenkaan voita mikään, joten edes maljakkoon niitä on saatava yhdessä valkoisten joulukukkien kanssa. Tarkoituksemme on myös valaista pihan omenapuu, joten sekin paikkaa tilannetta mukavasti.

Homevialaura, joulu, joulukuusi, tekokuusi, pöytäkuusi, Ikea Fejka

Pikkukuusi asettaa omat haasteensa koristelulle: mitään kovin isoa ja painavaa oksat eivät kanna, mutta jotenkin minipuukin on kiva viimeistellä. Char jakoi kauniin vinkin paperisista tähdistä. Meidän kuuseen kiepsautin Airamin paristokäyttöisen Valolangan. Rusetit tein valkoisesta pellavasta revitystä nauhasta, jolla olen koristellut myös lahjapaketteja.

Homevialaura, joulu, joulukuusi, tekokuusi, pöytäkuusi, Ikea Fejka

Olin kuvaamassa pelkkää kuusta, kunnes hetken mielijohteesta päätin koota koko porukan kasaan kotistudiolle. Onnistuneimmassa otoksessa kaikki katsovat kameraan, mitä nyt yksi näyttää kieltä. Kaiken kaikkiaan uudessa kodissa alkaa olla joulumieli kasassa, sillä koristelumme on aina suhteellisen hillittyä ja lahjoihinkin suhtaudumme maltillisesti. Rauhaa, rakkautta ja lunta, kirjoitan toiveeni Korvatunturille. Ja pino sisustuslehtiä sohvankulmaan.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Perillä uudessa osoitteessa

Homevialaura, makuuhuone, pariovet, Hermes Avalon, Artemide Tolomeo, Kartell Jolly

Tulin nopeasti huikkaamaan muuttoviikonlopun jälkeiset terveiset, että täällä ollaan, uudessa osoitteessa! Tämän näkymän ei tosin kannata antaa huijata: loput 300 astetta on tietenkin vielä yhtä muuttokaaosta ja laatikkomerta. Tavallaan tekisi mieli askarrella silmälaput ja unohtaa purkamista odottavat nyssykät, mutta ihme kyllä, sekasotku täällä päässä ei stressaa yhtään niin paljoa kuin lähtiessä muuton kynnyksellä. Olo on ennen kaikkea huojentunut, että työläin osuus on nyt ohi, ja että remontti pysyi kuin pysyikin aikataulussa. Pääasia näin parin yön jälkeen on, että nukkumiselle on levollinen ympäristö, sauna lämpiää, netti pelittää ja reitti jääkaapille on selvä. Ja ennen kaikkea, että uusi koti tuntuu kodilta.

Homevialaura, Ton Chair 14, pöytäkuusi

Sunnuntain ensimmäinen adventti tuli muuttajille ihan puskista, enkä siihen hätään löytänyt sen enempää kruunukynttilöitä kuin niille sopivaa tasoakaan, mutta jotain jouluista onnistuin saamaan nurkkaan. Lisää kuvia uudesta kodista tulee pikkuhiljaa lisää. Keskeneräistä täällä on vielä pitkään, se kuuluu asiaan, mutta isoimmat laatikot puran ensin pois, koska muuten tarvitsisitte kuvien katselemiseen röntgenkatseen. Ensi kerralla kirjoitan tarkemmin muutosta ja siitä, mitä siinä mielestäni kannattaa huomioida.

PS. Kiitos kaikille eri kanavia pitkin tulleista onnea uuteen kotiin -toivotuksista!

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna