Helmikuun neljästoista

homevialaura_3396
homevialaura_3372
homevialaura_3044
homevialaura_3412
homevialaura_3375
On helmikuun neljästoista. Ei löydy meiltä vaaleanpunaisia sydämiä, mutta katsellaan ystävän antamaa liljapuskaa toisten ystävien antamassa Balmuirin lyhdyssä sekä Harri Koskisen Block-valaisinta (ja näemmä myös maalista lohkeilevaa seinänkulmaa – onko tuo normaalia?).

Päivän teemaa sivuten olen todella kiitollinen jokaisesta ystävästäni yksilönä. Lisäksi olen erityisen kiitollinen ystäväpiirini heterogeenisyydestä. Osa reissaa yksin rinkka selässä maailmalla, toiset perustavat perhettä. Osa tekee asuntokauppoja, toiset luopuvat omaisuudestaan. Joidenkin kanssa olen samalla alla, toisten työtehtävistä en ymmärrä mitään. Osa haikailee uudestaan kouluun, toiset eivät ole valmistuneet edellisestäkään. Jotkut huitelevat helmikorvakoruissaan, toiset tatuoinneissaan.

Kirjo antaa valtavasti näkökulmia elämään. Tulee katsottua maailmaa muidenkin kuin omien linssien takaa.

Sama sisustuksessa. Miten ankeaa olisi, jos jokainen asunto olisi toisinto meidän tyylistä. Paljon virkistävämpää on mennä välillä kahville värikkäästi tapetoituun kotiin ja uppoutua toisten retronojatuoliin.

Hyvää ystävänpäivää sinnekin jokaiselle, lukijalle ja bloggaajakamulle! Myös Onnilla on asiaa.

Joulu tuli aikaisin

homevialaura_0035
Olemme eläneet aikamoisen joulun naimisiinmenon jälkeen. Koti pursuaa lahjoista, jotka saimme ystäviltä heille pidetyissä juhlissa sekä muilta rakkailta.

Koska meillä (lue rouvalla) on tunnetusti tarkka maku, halusimme helpottaa vieraiden elämää lahjalistalla. Joku saattaa ajatella, että lahjalista on kylmä tapa esittää vaatimuksia, mutta omasta mielestäni se on pelkästään nykyaikainen ja ekologinen ratkaisu toivoa sitä, mitä oikeasti haluaa. Kirppiksillä ja Huuto.netissä on jo aivan tarpeeksi materiaa, joka ei ehdi juhlapaikalta kotiin ennen kuin se jo laitetaan kiertoon.

Kaikkien lahjojen kuvaamiseen olisin tarvinnut laajakuvalinssin, mutta näistä vilkaisuista saa käsityksen. Kartellin Take-valaisin tuli pariksi Gé-kattovalaisimelle – Suomen syksyssä valoa ei koskaan voi olla liikaa. Amfitheatrof-kulho on ensimmäinen aarteemme italialaiselta Alessi-merkiltä.

homevialaura_0053

homevialaura_0039
homevialaura_0046
Iittala-perhe kasvoi Essence-laseilla, Artik-lusikoilla, Sarpaneva Steel -vadilla ja Lantern-kynttilälyhdyllä. Villeroy & Boch New Wave -lautasilta tarjotaan jatkossa sushit ja viikonloppusafkat.

homevialaura_0080
homevialaura_0089
homevialaura_0086Balmuirin Kensington-lyhdyssä kelpaa polttaa kynttilää ja Hay Loop Stand -naulakossa roikottaa asuja.

homevialaura_0097
homevialaura_0063
homevialaura_0100
Tarpeellisimman lahjan tittelin myönnän Tivoli Audio -radiolle, joka korvasi kotimme häpeäpilkun, Clas Ohlsonin vanhan rätisevän halpismankan. Radiolla saa soitettua myös Spotifya puhelimen kautta.

homevialaura_0095Lisäksi meitä ilahdutettiin muilla keittiötarpeilla, lahjakortein, elämyksin, huippuviinein, ravintolaillallisin ja -aamiaisin, valokuvakirjoin ja New York Magazine -tilauksella. Kaikki lahjat, niin listalta poimitut kuin itse keksityt, olivat meille äärimmäisen mieluisia ja täynnä mittaamatonta tunnearvoa. Kiitos!

homevialaura_0070

Lumen ja kelvin ovat uusi watti

Viisastuin, tai siis valaistuin, taas sisustuskurssilla. Opin, että lampuissa watteja ei kannata tuijottaa ensinkään. Watit kertovat sähkönkulutuksesta, ei valon tehosta. Insinöörit nauravat nyt varmaan partaansa.

Se, mitä lamppupaketissa kannattaa tihrustaa, on lumen (lm) ja kelvin (K). Lumen-arvo kertoo valon määrästä ja kelvin värilämpötilasta. Kun vaikka hehkulamppu vaihdetaan lediin, vertaillaan siis lumen-arvoja, ei watteja. Kelvineissä homma taas menee niin, että mitä isompi luku, sitä kylmempi ja sinisempi valo.

Monille kylmä valo on kirosana, mutta itse pelkään vähintään yhtä paljon liian lämmintä ja keltaista valoa, joka luo tunkkaisen ja väsyttävän fiiliksen.

Olen viime aikoina miettinyt paitsi oman kodin valaistusta myös kaverini, jolle teen kurssilla sisustussuunnitelman. Löysin hänelle, kaamospelkoiselle paluumuuttajalle, aika kivan vaihtoehdon.

Eero Aarnion suunnittelema Innosol Kubo toimii himmentimen ansiosta sekä kirkasvalolamppuna että tunnelmavalaisimena – nerokasta. Kubon värilämpötila on 4000 kelviniä, eli puhtaan valkoinen, ja tykkään siitä juuri noin, rennosti lattialla.

Puolueetonta ja hyödyllistä lisätietoa löytyy osoitteesta lampputieto.fi. Kuva on lainattu Innojokin sivuilta.