Tiloissa: Vauhdikas sisustussyksy

Homevialaura, Habitare 2017

Nyt se ei ole talvi, joka yllätti sisustajan, vaan syksy ja arki. Kalenteriin on yhtäkkiä kasaantunut sellainen suma, että illalla nukkumaan mennessä päässä vain pyörii ja enkä pysty ylikerroksiltani rauhoittumaan. Samanlainen tunne on tätä postausta kirjoittaessa. Kokoa nyt tässä sitten johdonmukaista yhteenvetoa, mutta annetaan ajatuksen lentää.

Terveisiä Habitaresta, jonne minulle tarjottiin liput blogin kautta. Tämän vuoden Habitare-kokemus poikkesi monella tapaa aikaisemmista. Odotukseni olivat korkeammalla, mistä kunnia kuuluu messujen ohjelmajohtajalle, Laura Sarvilinnalle. Hän on todellakin nostanut Habitaren kuivasta huonekalunäyttelystä asumisen trendejä ja ilmiöitä käsitteleväksi puheenaiheeksi.

Ilahduttavinta oli, kun odotukset konkretisoituivat heti sisääntulossa. Siinä, missä aikaisemmin ensimmäisenä törmäsi messutarjouksia huutaviin design-kopiokauppiaisiin, oli paraatipaikalle nyt nostettu sinne kuuluvat osastot, kiinnostavimmat edelläkävijät ja arvostetut suunnannäyttäjät.

Homevialaura, Habitare 2017, Timberwise

Toiseksi en tänä vuonna ollut Habitaressa lauantairuuhkassa, vaan ammattilaispäivänä. Tällä kertaa kiertäisin keskittyneesti koko messut, ajattelin, mutta todellisuudessa emme yhtä ständiä pidemmälle päässeet, kun joku seurueesta huomasi tuttuja kasvoja. Loppujen lopuksi taisinkin keskittyä paljon enemmän ihmisiin kuin osastoihin, mutta toisaalta se jos mikä jätti Habitaresta jäljen: vahvan tunteen, että olen alani löytänyt ja sinne kotiutunut.

Messuosastojen kuvaamiset jätin suosiolla kollegoille, mutta mainittakoon niistä muuten muutama sana. Yksi hienoimpia osastoja oli paluun tehnyt Anno. Oli upeaa huomata, miten minulle Kodin Ykkösen ajoista tuttu suunnittelutiimi oli herättänyt rakastetun merkin uudestaan eloon ja ehkä terävöittänyt brändiä entisestään. Ennustan, että Annon myötä uudistuneelta vaikuttanut Hobby Hall alkaa tuntua sisustajien keskuudessa vakavammin otettavalta muutenkin.

Homevialaura, Habitare 2017, Timberwise, Wall UP, Havi's, Anno

Timberwisen upean kuvaston ja Havi’s-osastolta saamani kynttilän vieressä näette jotain, joka uusista tuttavuuksista vei minulta eniten jalat alta. Rakastan mustakehikollisia väliseinäratkaisuja siinä määrin, että olen omistanut niille oman Pinterest-taulun. Habitaressa opin, että Suomessa tällaisia väliseinäratkaisuja saa Wall UP -yrityksen kautta.

No entäs se kohutuin Muji sitten? Laskin, että olen fanittanut Mujia ainakin puolet elämästäni ja nyt japanilaisen arkiestetiikan taitaja saatiin vihdoin Suomeen – ainakin pop up -messukauppana ja huhujen mukaan ehkä pysyvämminkin. Ihailen tuotteita aivan yhtä paljon kuin aina ennenkin, mutta koska en varsinaisesti ollut mitään vailla, enkä messutungoksessa päässyt lähellekään sitä harmonista ostokokemusta, jota Muji minulle edustaa, jätin suosiolla hamstraamisen muille. Mujin pääjohtaja Masaaki Kanai sanoikin osuvasti Helsingin Sanomissa (14.9.2017): ”Brändiriippuvuus olisi pelottava asia, että ostetaan siksi, että se on Mujia.” Ehkä filosofiamme kohtaavat vielä enemmän kuin osasin ajatellakaan.

Sisustussyksyn osalta taas Helsinki Design Weekin Design Market jäi kohdallani väliin – samaisen ruuhkaisuuden vuoksi. Niin kiva kuin tapahtuma onkin, ei oikein mikään kyynärpäätaktiikkaa vaativa tunnu nykyään viikonlopun uhraamisen arvoiselta. Paremmin maittavat kotiolot, joihin olen virittänyt seuraksi seuraksi ensimmäisen suomenkielisen sisustus-podcastin, Modernisti kodikkaan Kertun Designtarinoita. Sarjasta on nyt julkaistu kolme jaksoa ja odotan kovasti seuraaviakin. Kerttu, yksi ihailemistani tehonaisista, on esiintymislahjakkuudellaan juuri oikea valinta podcastia emännöimään.

Homevialaura, Stockmann Magazine

Stockmann taas lanseerasi samaan aikaan uuden lehden, Stockmann Magazinen. En ehtinyt lanseeraustilaisuuteen, mutta sain lehden käsiini Habitaressa. Painettuja lehtiä rakastavana ilahduin valtavasti, että joku vielä nykypäivänä uskoo printtiin. Lehden päätoimittajana ei toimi kuka tahansa, vaan Trendiä pitkään luotsannut Jenni Lieto. Olen kuitenkin tiedotteen kanssa täysin eri mieltä siitä, etteikö Stockmann Magazine olisi katalogi tai mainoslehti, kyllä se nimenomaan sitä on. Artikkelien määrässä, laajuudessa ja syvyydessä ollaan kaukana esimerkiksi Net-a-Porterin esikuvasta, Porter-lehdestä, eivätkä mattapintainen paperi ja pienempi kokokaan viesti ihan oikeasta aikakauslehdestä. Kaupallisena katalogina Stockmann Magazine on kuitenkin kivasti toteutettu kotiosiota myöden.

Homevialaura, Glorian koti

Kun nyt julkaisujen makuun päästiin, sivutaan vielä hetki sisustuslehtiäkin. Kirjoitin jo Instagramissani, kuinka Glorian kodin ihanien kesänumeroiden jälkeen päätin pitkästä aikaa tilata sisustuslehden. Uudistetun lehden ensimmäinen numero sanoi pääkirjoituksessa olevansa entistä ylellisempi. Kuinka lupaavaa, riemastuin, tekisivätkö töölömummojen hienostokodit vihdoin odotetun paluun!

Vaan ei, kuvan poikkeusta lukuun ottamatta oli Glorian kodissakin pelkkää mid century modern -estetiikkaa ja 70-luvun seinäpaneeleita jatkona kaikille kilpaileville lehdille. Keskustelua palaute herätti Coffee table diary -blogia ja lehden päätoimittajaa myöden, kiitos myös Tytti Kontula vastauksestasi! Haaste varmasti on, että ylellisten asuntojen asukkaat eivät koe kotinsa esittelyä samanlailla luontevaksi, ja toiseksi runsaampi klassinen tyyli rantautuu Suomeen muiden trendien tapaan hyvin hitaasti. Jos nyt jotain, niin ehkä sitä kaipasin Habitaressakin: jotain ylellistä, eleganttia ja perinteistä vastapainoksi kuitenkin vähän itseään toistavalle ja karulle skandinaavis-japanilaiselle estetiikalle.

Tiloissa on juttusarja, johon kokoan ajankohtaisia nostoja sieltä täältä oman elämäntavan ja kiinnostuksen ympäriltä. Palsta on mielentiloja, paikkoja, kuulumisia ja havaintoja – kaikenlaisia pieniä poimintoja.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Ikea Duktig -leikkikeittiö goes Dean & DeLittle

Homevialaura, Ikea, Duktig, DIY, hack, leikkikeittiö, lastenhuone, sisustus

Tervetuloa kuulemaan elämäni keittiöremontista! Enkä nyt puhu uuden kodin ruokailutilan räjäyttämisestä 80-luvulta tähän päivään, enkä edes edellisen kodin keittiömuodonmuutoksesta, vaan projektista nimeltä kun äidiltä karkaa leikkikeittiön kanssa mopo käsistä.

Homevialaura, Ikea, Duktig, DIY, hack, leikkikeittiö, lastenhuone, sisustus

Saatatte muistaa rakkauteni Dean & DeLucaa kohtaan. Newyorkilaisen ruokakaupan, kahvilan ja delin yhdistelmä edustaa minulle täydellistä konseptia ja elämäntapaa. Marmoritiskin takaa voi tilata take away -kahvin ja liitutaululta jonkun päivän herkullisista lounaista. Samalla mukaan voi napata leikkokukkia ja kaikkea ihanaa käyttötavaraa keittiöön: kahvimukien lisäksi tiskirätitkin on mustavalkoiseen visuaaliseen ilmeeseen sovitettu.

Homevialaura, Ikea, Duktig, DIY, hack, leikkikeittiö, lastenhuone, sisustus

Kun lähdin ideoimaan Ikea Duktig -leikkikeittiön tuunausta, törmäsin Pinterestissä ja Googlessa toinen toistaan hauskempiin toteutuksiin. Ideoita löytyy esimerkiksi Ikea Duktig DIY ja Ikea Duktig hack. Aikani muiden toteutuksia ihailtuani ja omaani ideoituani sen keksin: jos emme me voi mennä New Yorkiin, tuodaan New York meille. Niin syntyi Dean & DeLittle -kahvila lastenhuoneeseen.

Homevialaura, Ikea, Duktig, DIY, hack, leikkikeittiö, lastenhuone, sisustus

On sanomattakin selvää, ettei puolitoistavuotias välitä, kolisteleeko hän kattiloita markiisin alla vai ei, mutta minusta äitinä oli ihana rakentaa tyttäreille jotain erityistä sen kerran, kun elämässäni saan tee se itse -kipinän. Tietysti samalla toivon, että hänellekin kasvaa erityinen suhde ruokakulttuuriin ja matkustamiseen, ja että voimme joku päivä viedä hänet pullalle ja mehulle esikuvapaikkaan.

Homevialaura, Ikea, Duktig, DIY, hack, leikkikeittiö, lastenhuone, sisustus

Kaikki keittössä on tehty mahdollisimman tarkasti alkuperäisen mukaan, tietenkin. Marmoritason toteutin Etolan D-C-Fix -sisustusmuovilla, jonka liimaaminen onnistui yllättävän hyvin ensikertalaiselta. Välitilassa on subway-tiililadonta, johon löytyi mainio ratkaisu Bauhausin mosaiikista.

Homevialaura, Ikea, Duktig, DIY, hack, leikkikeittiö, lastenhuone, sisustus

Ikea Duktig -leikkikeittiö myydään ilman taustaa, mutta halutessa välitilan pystyy kyllä lisäämään esimerkiksi vanerista tai meidän käyttämästämme, varastossa jo valmiina olleesta, kapalevystä.

Homevialaura, Ikea, Duktig, DIY, hack, leikkikeittiö

Jos leikkikeittiön haluaa maalata, suosittelen maalaamaan osat ennen keittiön kokoamista. Parhaiten työ sujuu, kun maalaamisessa käyttää pientä telaa, sutia tarkempiin kohtiin ja aloittaa pohjamaalista. Muoviset hanaosat ja vetimet me jätimme harmaiksi, mutta niitäkin näkee spray-maalattavan esimerkiksi messinkisiksi. Kuulemma maali ei vain kauhean hyvin pysy, minkä uskon, sillä muoviosat ovat hyvin liukaspintaiset.

Homevialaura, Ikea, Duktig, DIY, hack, leikkikeittiö, lastenhuone, sisustus

Markiisille kehikon mieheni rakensi rimasta ja hupun teetimme paikallisella ompelijalla. Puukirjaimet markiisin reunaan liimasin Erikeeperillä.

Homevialaura, Ikea, Duktig, DIY, hack, leikkikeittiö, lastenhuone, sisustus

Enkä turhaan varoittanut yli-innostumisesta: olihan kahvilaan lopulta tilattava vielä alkuperäisennäköinen kahvimuki ja kauppakassikin.

Homevialaura, Ikea, Duktig, DIY, hack, leikkikeittiö, lastenhuone, sisustus

Kattilat ja keittiövälineet ovat samaa Ikea Duktig -sarjaa, mustaharmaa astiasto Plaston Aamiaishetki-setti ja take away -mukit ylimääräiset oikean keittiömme puolelta. Liitutaulu on Clas Ohlsonilta ja kukat Ikea Smycka -tekoneilikoita (ovat muuten todella edullisia, 49 senttiä kappale!).

Homevialaura, Ikea, Duktig, DIY, hack, leikkikeittiö, lastenhuone, sisustus
Homevialaura, Ikea, Duktig, DIY, hack, leikkikeittiö, lastenhuone, sisustus

Lisäksi tilasin lastenverkkokaupoista muutamia puisia ruokia, joilla pieni kokki pärjää mainiosti jonkun aikaa ja myöhemmin iän, synttärien ja joulujen myötä voivat keittiöleikit täydentyä muun muassa leikkirahalla ja kassakoneella.

Homevialaura, Ikea, Duktig, DIY, hack, leikkikeittiö, lastenhuone, sisustus

Siihen asti toisinaan epämääräisiäkin annoksia tarjoileva deliyrittäjä lupaa kuulemma kahvin ja lounaan olevan on the house. Tervetuloa!

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Miksi kompaktilla asumisella ei ole tilaa suomalaisessa unelmassa?

Kaupallinen yhteistyö, Freska

Homevialaura, koti, sisustus, makuuhuone

Pidän asumisen ja elämisen ilmiöitä erityisen kiinnostavina ja luen ne aamukahvillani aina, vaikka en kaikkia muita uutisia ehtisikään koluta. Karsiminen ja järjestäminen ovat olleet KonMarin myötä pinnalla jo vuosia. Nyt puheenaiheeksi on noussut palvelut ja se, millainen rooli arjen avulla on ihmisten onnellisuuteen.

Helsingin Sanomien (31.7.2017) jutussa sosiologian professori Terhi-Anna Wilska kertoi, että kolmi-nelikymppisten ikäluokka on tottunut käyttämään palveluja ja arvostaa vapaa-aikaa. Enää ei oleteta, että kaikki pitäisi osata itse, vaan on hyväksyttävää ostaa itseltä puuttuvat taidot ammattilaiselta. Kuulun itse tyypilliseen käyttäjäryhmään, rivi- tai omakotitalossa asuviin lapsiperheisiin.

Homevialaura, koti, sisustus, makuuhuone

Viikkoa myöhemmin Helsingin Sanomat (7.8.2017) jatkoi kansainvälisestä tutkimuksesta, jonka mukaan siivoojan palkkaaminen ja noutoruoka tekevät onnelliseksi, ne kun vapauttavat aikaa ja vähentävät stressiä.

Itse pidän erittäin positiivisena kehityksenä sitä, että olemme vapautumassa vanhanaikaisesta luterilaisesta perinteestä, jonka mukaan kaikki, mikä on vähänkään mahdollista tehdä itse, täytyy tehdä itse – on ulkoistamiseen taloudellinen mahdollisuus tai ei. Minusta palveluiden käyttö ei ole pullamössösukupolven viimeinen repsahdus, vaan osoitus positiivista arvoista ja kierteestä: toisen työllistämisestä ja oman vapaa-ajan arvostamisesta materian sijaan.

Homevialaura, kotisiivous, siivouspalvelu, Freska

Meillä on yhteistyön myötä käynyt Freska-siivooja kerran kuussa neljän tunnin ajan. Tämän huolellisen kuukausisiivouksen jälkeen minun on huomattavasti helpompi ylläpitää siisteyttä käyntien välissä, mikä on parantanut elämänlaatua tuntuvasti ja vapauttanut viikonloput kaakelien jynssäämisestä vapaa-aikaan. Tosin huvitun heti jos joku erehtyy minun vierautuneen kotitöistä: imuroin ja pesen lattiat edelleen vähintään joka toinen päivä ja siihen tietysti pyykit, tiskit ja kokkaaminen päälle (asuinalueellamme ei juuri noutoruokaa tunneta, mutta yhdyn muuten väittämään, että onni tosiaan mahtuu sushirasiaan tai pitsalaatikkoon).

Homevialaura, koti, sisustus, olohuone

Nyt kun suurin osa remonttipölystämme on pöllynnyt, uskalsin ajatella myös ikkunoiden pesua. Omissa käsissäni tämä homma ei olisi valmistunut koskaan, se ei olisi onnistunut kerralla, eikä homma olisi ollut aiheuttamatta jonkin sortin perheriitaa tai hepulia. Sen takia koin järkeväksi ulkoistaa ikkunoiden pesun Freskan ammattilaisille. Syksy on muuten yhtä hyvä aika ikkunanpesulle kuin kevätkin, onhan siitepölykausi päättynyt mutta pakkaset eivät vielä alkaneet.

Mikään itsestäänselvyys siivouspalvelu ei tietenkään ole. Totta kai se on etuoikeus ja kustannus, mutta keskituloisille, joista tässä yhteydessä puhun, se yleensä on vaihtoehto jostain muusta luopumalla. Mikäli siis siivouksen kokee elämänlaatua laskevaksi taakaksi.

Homevialaura, koti, sisustus, makuuhuone

Minusta ylipäätään oman elämän äärelle kannattaa oikeasti pysähtyä ja valinnat tiedostaa. Me keskustelemme mieheni kanssa jatkuvasti siitä, mihin käytämme rahaa ja aikaa, ja mihin taas emme. Mikä on meidän perheellemme oikeasti tärkeää ja mikä taas ulkopuolelta saneltuja olettamuksia. Suomalaisen unelman mukaan meidän pitäisi asua isossa, mielellään itse rakennetussa omakotitalossa, ja ajaa perhefarmarilla, mahdollisimman uudella tietenkin. Sen sijaan asumme 70 neliössä ja ajamme samalla kolmiovisella pikkuautolla kuin ennen lastakin. Näin resursseja on jäänyt asumismukavuutta lisäävään remonttiin, viihtyisyyttä kasvattavaan kalustamiseen ja kodista huolehtimiseen.

Helsingin Sanomien (30.7.2017) kolmannen jutun, suuren kotikyselyn, mukaan Suomessa jopa yksinasuvat sinkut haaveilevat meidän perheasuntoamme suuremmasta kodista, keskimäärin 72 neliön kolmiosta. Kyselyn mukaan pienessä asunnossa ei haluaisi asua kukaan.

Homevialaura, koti, sisustus, makuuhuone

Mutta ainakin yksi sisustusbloggaaja tässä elämäntilanteessa haluaa. Minusta kompakti asuminen on ihmeellisen aliarvostettua – erityisesti Helsingin neliöhinnoilla se todella vapauttaa resursseja muuhun.

Samainen Helsingin Sanomien kyselytutkimus osoitti, että yleisin kamaluus kotona on sotku. Sosiologi Jenni Berlin huomauttaa, miten vastausten perusteella Suomessa on ihan järjetön tarve kotisiivouspalveluille.

Haluamme siis elää isossa kodissa, siististi.

Homevialaura, koti, sisustus, olohuone

Ei mikään ihme, että monella tämä unelma jää arjen realismin jalkoihin, kun parhaassa tapauksessa huolta pitäisi pitää vielä kesämökistäkin. Tavoittelemmeko me nykyihmiset liikoja? Itse myönnän rehellisesti, etteivät ruuhkavuosien resurssini riittäisi hirvittävästi enempään tai ainakin silloin onnellisen rento ilmapiiri vaihtuisi kotonamme paineeseen ja kireyteen.

Mitä asialle voisi sitten tehdä? Varteenotettavia vaihtoehtoja ovat ainakin tavaramäärän karsiminen, jolloin kaaos pysyy helpommin hallinnassa, palveluiden hyödyntäminen ja ainakin osan siivouksesta ulkoistaminen sekä tarvittavan neliömäärän kyseenalaistaminen, jolloin siivoamiseen menee vähemmän aikaa ja käyttöön jää enemmän rahaa.

Mitä maailman metropolit edellä, sitä me ehkä perässä: luopuuko Suomi koskaan ison kodin unelmastaan?

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna