Keittiökuulumisia – ja sanoiko joku uusi tuoli!

Homevialaura, valkoinen moderni keittiö, marmoritaso, Eames DSR, TON Chair 14, Kartell Gé

Otetaan aurinkoisten päivien kunniaksi tähän väliin keittiökuulumisia. Kotimme ruokapöytä, IKEAn pöytälevy pukkijaloilla, on pysynyt koko täällä asumisen ajan samana, mutta ensimmäiset vuodet pöytä oli toisin päin, ikkunalaudansuuntaisesti. Keittiörempan yhteydessä käänsimme pöydän näin päin, mutta vielä hetki sitten pöytä oli kiinni ikkunalaudassa. Keskemmälle pöytä siirrettiin vieraiden takia, mutta vahingossa se miellyttikin silmää niin paljon, että sai jäädä aloilleen.

Homevialaura, valkoinen moderni keittiö, marmoritaso

Näin pöytä tulee jäämään nyt siksikin, että syöttötuoli tulee pöydän päähän ikkunalaudan puolelle, jotta tuolin jalat eivät ole tiellä kulkureitillä. Syöttötuolia olenkin pyöritellyt mielessäni paljon – sehän nimittäin tarkoittaa uutta design-istuinta kotiin, eikä tuoleihin koskaan sovi suhtautua muuta kuin äärimmäisellä vakavuudella.

Homevialaura, valkoinen moderni keittiö, marmoritaso, Eames DSR, TON Chair 14

Vielä vähän aika sitten pidin itsestään selvänä, että meille tulee Micuna Ovo -syöttötuoli. Tuolin muotokieli muistuttaa paljon Eamesia ja on muutenkin kaikin puolin kaunista muotoilua arvostavan mieleen. Vaan synnyttämisen jälkeen ajatuksia on sekoittanut sellainen typerä asia kuin käytännöllisyys. Micuna Ovoon saisi vasta noin puolivuotiaan, enkä arvosteluja lukiessani ole vakuuttunut, kuinka toimiva tuoli olisi silloinkaan.

Homevialaura, valkoinen moderni keittiö, marmoritaso

Näin ollen olen päätymässä klassikkoon, Stokkeen. En kuitenkaan Tripp Trappiin, joka tuntuu jo vähän liian itsestään selvältä valinnalta, vaan Stokke Steps -malliin. Siinäkin on skandinaavinen muotokieli ja yksi lyömätön ominaisuus: tuoliin saa jo vastasyntyneen sitterilisäosan ansiosta. Pidän siitä ajatuksesta, että voisimme koko perhe olla pöydän ääressä ihan pienestä pitäen, koska yhdessä syömisen perinteestä olemme pitäneet miehenkin kanssa tiukasti kiinni koko yhdessä olon ajan. (Ja ihan vähintään yhtä paljon pidän siitä ajatuksesta, että saisin itse syötyä paremmin, vaikkei tässä nytkään varsinaisesti riuduta.)

Homevialaura, valkoinen moderni keittiö, marmoritaso, Eames DSR, TON Chair 14, Kartell Gé

Kaiken kaikkiaan olen nyt tosi tyytyväinen avokeittiöön, kun syöttötuoli vielä hankitaan. Vaikka ehdin jo välissä haaveilla uudesta pöydästä (kuluneen puupöydän ja modernien tuolien liitto jaksaa ihastuttaa), tuntuu musta pukkijalkainen pöytä taas juuri siltä oikealta tähän hetkeen. Työpöydän ääreen siirretyn Eames DSR -tuolin aukkoa paikkaa musta wieniläistuoli TON Chair 14. Vaikka olen harmonianhakuinen, tämänhenkisestä kokonaisuuden rikkomisesta pidän. Vasta kuvia katsellessa huomasin tosin yhden kehityskohteen: Kartell Gé -kattovalaisimen paikkaa täytyy siirtää keskemmälle pöytää.

Homevialaura, valkoinen moderni keittiö, marmoritaso, Eames DSR, TON Chair 14, Kartell Gé

Keittiökuulumisten yhteydessä voisin sanoa vielä muutaman sanan tasosta. Onko marmori reilun puolen vuoden käyttökokemuksen jälkeen niin haastava, kun annetaan ymmärtää? On ja ei ole. Kyllä siihen jälkiä jää ahkeralla pyyhkimiselläkin, sitä en kaunistele yhtään. Mutta edes punkusta tai tomaatista jälki ei onneksikaan jää värillisenä, vaan ainoastaan tietyssä kuvakulmassa heijastuvana vaaleana laikkuna. Eli oleellisempi kysymys on, haittaavatko jäljet kuin jääkö niitä. Itseäni tämäntyyppinen elämän näkyminen ei häiritse. Tai ainakin marmorin kokonaisvaltainen viehätys pesee pienet kauneusvirheet kuusi-nolla.

Keittiössä tapahtuu

homevialaura_6453 2

Kuulkaa, nyt tapahtuu keittiörintamalla. Kun muutimme asuntoon syksyllä 2011, olin riemuissani, että edelliset asukkaat jättivät meille vuonna 2008 remontoidun neutraalinvärisen laadukkaan keittiön, jonka kanssa tulisimme toimeen, ja johon ei heti tarvitsisi hassata remonttibudjettia. Kuitenkin pikkuhiljaa, kun asetuimme taloksi, toisten valitsemat materiaalit alkoivat yhä enemmän pistää silmään, vaikka järki yritti kuinka harata vastaan. (Jokainen tietää, kumpi esteetikon maailmassa lopulta voittaa, järki vai tunteet. Niinpä tarina jatkuu.)

homevialaura_keittiö_4

Erityisesti meitä molempia häiritsee keittiön punertavan kirjava laminaattitaso. Tasossa itsessään ei ole mitään vikaa, se ei vain yksinkertaisesti tunnu meidän tyyliimme ja kotiimme omalta. Olemme puineet keittiön kohtaloa nyt 3,5 vuotta ja käyneet läpi kaikki vaihtoehdot jokaisesta näkökulmasta koko keittiön uusimisesta keittiön osittaiseen remontoimiseen ja jopa asunnon vaihtamiseen remonttikuumeen kourissa.

homevialaura_6409

Todennäköisesti missä vain äänestetään paremmin kuin eilisissä vaaleissa, mutta ainakin perheemme hallitusta voin onnitella tuoreesta, hyvästä ja yksimielisestä päätöksestä: olemme päättäneet päivittää keittiön pienellä pintaremontilla. Kustannukset pysyvät kurissa, kun keittiön edelleen hyväkuntoiset rungot, välitila ja kodinkoneet säilyvät samoina, vain liesi vaihdetaan monestakin syystä induktioon. Tason vaihdon lisäksi selvitämme mahdollisuutta vaihtaa ovet valkoisiin vetimettömiin ja piilottaa vetolaatikot yhden oven taakse ilmeen rauhoittamiseksi.

homevialaura_6457

Taso, josta koko ajatus lähti, on valittu ja valintamme on valkoinen Carrara-marmori. Kuulen piuhoja pitkin huolestuneet huokauksenne marmorin vaikeahoitoisuudesta, mutta pelottelusta huolimatta olemme päätymässä aitoon, samaan aikaan trendikkääseen ja klassiseen italialaismateriaaliin. Jos eteläeurooppalaiset voivat elää marmorin kanssa punkkuineen, tomaatteineen ja sitrushedelmineen, niin voimme mekin. Saimme kotiin testipalan, enkä saanut siihen koekeittiössäni jäämään yhtään tahraa. Toki sitrukset ja muu hapan voi jättää pintaan vaaleita laikkuja ja kyllä, nämä laikut huomaa, kun aurinko osuu oikein akselilleen ja kun itse on millilleen oikeassa kyyryasennossa suurennuslasin kanssa, mutta ainakaan tässä huushollissa ei eletä niin.

homevialaura_6469

Olen muutenkin sitä mieltä, että elämä saa näkyä ja marmorin kirjava pinta antaa mahdollista pientä laikukkuutta hyvin anteeksi. Kesämökin marmorinen pikkupöytä ei ole mennyt vuosissa (vai vuosikymmenissä?) miksikään ja saman rohkaisun sain arvostamaltani sisustajalta, myös marmoria keittiöönsä valinneelta Alexalta. Carrara-marmorin puolesta puhuu myös yhteensopivuus harmaan välitilan kanssa. Tällaisilla suunnitelmilla tervetuloa seuraamaan tätäkin prokkista!

Avokeittiön sisustus

homevialaura_keittiö_1
homevialaura_keittiö_2
homevialaura_keittiö_3
homevialaura_keittiö_4
homevialaura_keittiö_5
homevialaura_keittiö_6
homevialaura_keittiö_7
homevialaura_keittiö_8
homevialaura_keittiö_9Muiden huone-esittelyjen jatkeeksi on korkea aika kurkistaa köökkiin.

Tarina ja kattopalkit kertovat, että asunnossa oli ennen ahdas erilliskeittiö. Onneksi meitä edeltävät asukkaat tekivät likaisen työn puolestamme ja remontoivat tilasta avokeittiön. Ehkä tärkein kriteeri pientä kolmiota etsiessämme olikin avara avokeittiö-olohuoneyhdistelmä.

Kiitän edellisiä asukkaita myös keittiövalinnoista. Domuksen valkoiset mattaovet, kromiset vetimet, tammen värinen laminaattitaso ja harmaat välitilan laatat sopivat meille mainiosti.

Olisinko valinnut tismalleen samat? En. Unelmoinko nipoina päivinä keittiörempasta? Kyllä. Ilme on kuitenkin oikein ok, ja olisihan se ollut täysin turhamaista ja järjetöntä remontoida näin siisti keittiö vuodelta 2008.

Täällä on kitattu kahvia, pyöritelty sushia, haudutettu patoja, availtu viinipulloja, kestitty vieraita ja juostu jääkaapilla kohta kahden vuoden ajan – aika totisesti rientää. Ruokailuryhmästä voi lukea täältä.