Terveisiä työhuoneesta: nyt uudistuu kotitoimistokin

homevialaura_7828

Kuten olen kertonut, samassa osoitteessa asutut vuodet ovat alkaneet purkautua tänä keväänä voimakkaana uudistumisen tarpeena. Kotikriisi etenee nyt lumipalloefektin lailla joka nurkkaan, myös työhuone saa myräkässä osansa.

työhuone kotitoimisto

Kaikista huoneista en voi sanoa samaa, mutta työhuoneen päivityksen motiivi alkoi täysin käytännöllisestä, ei esteettisestä näkökulmasta. Aikaisempi työpöytä oli syvyydeltään liian pieni, koska mieheni tarvitsee läppärin lisäksi tilaa lisänäytölle. Onhan se ihan mukava bonus, että työhuoneessa pystyy noin niin kuin ihan oikeastikin työskentelemään.

työhuone kotitoimisto

Iskun Writex-työpöytä koossa 120×60 cm osoittautui nappivalinnaksi. Aikaisempaa raamikkaampi pöytä ryhditti mielestäni sisustuksellisestikin koko tilan. Annan ison plussan myös koko pöydän levyisestä säilytyslaatikosta, joka imaisee sisäänsä joka kodin kirouksen, kaikenlaisen pikkusälän, ja sitähän työpöydillä pyörii laskuista kyniin.

työhuone kotitoimisto

Koska mielitilani vaatii nyt selkeitä linjoja, eikä useita silmissä viliseviä yksityiskohtia, rauhoitin pöydän päällisen kahdella Fotografiskasta jo aikaisemmin tilaamallani julisteella, jotka vain odottavat porausta seinään. Paikalla aikaisemmin ollut Gauharin muistitaulu löytää paikkansa varmasti muualta, muuten pidän siitä kovasti edelleen.

työhuone kotitoimisto

Omaan makuuni työhuoneessa saa selkeästi olla aika maskuliininen tunnelma. Tässä ei nyt tavoitella strömsöläistä askarteluhuonetta, vaan enemmänkin manhattanilaisen bisnesmiehen kotitoimistoa. Mieheni vaatekaappi on samaisessa työhuoneessa, joten miehekkyys istuu tilaan siksikin.

työhuone kotitoimisto

Eames DSR -tuoli on lainassa ruokapöydän ympäriltä. Kaikista kotimme tuoleista se sopii mielestäni pöydän kanssa parhaiten ulkonäöllisesti ja on mukavampi istua pitkään kuin wieniläistuoli.

työhuone kotitoimisto

Se tietysti tarkoittaa, että ruokapöydän ympärillä on nyt sekalaisia tuoleja. Toisaalta eriparituolit kuvaavat tätä hetkeä hyvin: kaikki hakee paikkaansa ja tilanne elää koko ajan.

Haaste: aivan koukussa

homevialaura_0795
homevialaura_0841
homevialaura_0812
homevialaura_0825
homevialaura_0818
homevialaura_0837
Vastaan nyt yhteen rästissä olevan haasteeseen, jonka sain Inspired by love -blogista. Alun perin haaste on lähtenyt Pastellimaja-blogista ja siinä on tarkoitus kertoa kolme asiaa, johon on sisustuksellisesti koukussa.

Oletko koskaan miettinyt, mihin asioihin kiinnität aina ensimmäisenä huomion sisustuskaupoissa, blogeissa, lehdissä tai muiden kodeissa vieraillessasi? Millaisia asioita kiikutat omaan kotiisi kerta toisensa jälkeen, kun et vaan voinut vastustaa kiusausta? Mitä keräilet kaappeihisi sillä verukkeella, että vaihtelu silloin tällöin virkistää? Millaisissa sisustusjutuissa “pakko saada” sivuuttaa järjen?

Tuolit

En voi sanoin kuvailla rakkauttani näitä nelijalkaisia kohtaan. Olen onneksi saanut toteuttaa kaksi pitkäaikaista tuolihaavetta, Eames DSR ja Kartell Louis Ghost, mutta listalla on vielä lukuisia, kuten Bertoia Side Chair, Valanti Ystävä ja wieniläistuolit. Voisin muuttaa isompaan asuntoon mahduttaakseni kotiin enemmän tuoleja. Itse asiassa, pitäisikö?

Coffee table -kirjat

Paksut kauniit kirjat miellyttävät silmääni sohvapöydällä tai vaikka lipaston päällä huomattavasti tavallisia koriste-esineitä enemmän. Romaanit lähtevät meillä kiertoon heti lukemisen jälkeen, mutta järkäleitä keräilen hartaudella. Mites se Andy Warhol sanoikaan: I never read, I just look at pictures.

Sisustustyynynpäälliset

Vanha vitsi mutta niin totta: tyynynpäällisillä on helppoa ja edullista vaihtaa kodin ilmettä, eivätkä viikatut tyynynpäälliset vie kaapissa tilaa. Siksi tyynynpäällisiä tulee hankittua ja vaihdettua useammin kuin mitään muuta kodissa. Suosikkikoko on 50×50 cm.

Bubbling under: printit

Olen erityisesti viime aikoina ihastellut ja tilaillut kauniita mustavalkoisia printtejä tauluseinä mielessä. On mahtava fiilis löytää kiinnostavan kuvittajan tai graafikon töitä interwebin syövereistä.

Oman elämäni luova johtaja

homevialaura_0281
homevialaura_0257homevialaura_0250homevialaura_0276
homevialaura_0279homevialaura_0255homevialaura_0252On perjantai-ilta, istun olohuoneen matolla, juon viime vuotista mausta päätellen vanhentunutta Loimua ja tuijotan tuoksukynttilän lepattavaa liekkiä. Takki on tyhjä.

Joskus sitä pysähtyy miettimään asioita tarkemmin. Mitä osaa, mihin pystyy, mistä haaveilee. Onko siellä missä pitäisi, olisiko muualla enemmän annettavaa.

Jatkuvasti ympäröivä negatiivinen energia ajaa helposti luovuttamaan, tyytymättömyydestä tulee normi. Toinen ääni sanoo, että jos ei itse usko itseensä, niin ei usko kukaan mukaan.

Päätin uskoa vaikka väkisin, olla oman elämäni luova johtaja. Haaveilla yhä enemmän ja ehkä tehdäkin asialle jotain.

On meillä uusi coffee table -kirjakin (en suostu käyttämään pölhöä käännöstä kahvipöytäkirja). Maailman hienoin Luikkarin tiiliskivi, The Birth of Modern Luxury, rakkaalta ihmiseltä häälahjaksi.