Tiloissa: Vauhdikas sisustussyksy

Homevialaura, Habitare 2017

Nyt se ei ole talvi, joka yllätti sisustajan, vaan syksy ja arki. Kalenteriin on yhtäkkiä kasaantunut sellainen suma, että illalla nukkumaan mennessä päässä vain pyörii ja enkä pysty ylikerroksiltani rauhoittumaan. Samanlainen tunne on tätä postausta kirjoittaessa. Kokoa nyt tässä sitten johdonmukaista yhteenvetoa, mutta annetaan ajatuksen lentää.

Terveisiä Habitaresta, jonne minulle tarjottiin liput blogin kautta. Tämän vuoden Habitare-kokemus poikkesi monella tapaa aikaisemmista. Odotukseni olivat korkeammalla, mistä kunnia kuuluu messujen ohjelmajohtajalle, Laura Sarvilinnalle. Hän on todellakin nostanut Habitaren kuivasta huonekalunäyttelystä asumisen trendejä ja ilmiöitä käsitteleväksi puheenaiheeksi.

Ilahduttavinta oli, kun odotukset konkretisoituivat heti sisääntulossa. Siinä, missä aikaisemmin ensimmäisenä törmäsi messutarjouksia huutaviin design-kopiokauppiaisiin, oli paraatipaikalle nyt nostettu sinne kuuluvat osastot, kiinnostavimmat edelläkävijät ja arvostetut suunnannäyttäjät.

Homevialaura, Habitare 2017, Timberwise

Toiseksi en tänä vuonna ollut Habitaressa lauantairuuhkassa, vaan ammattilaispäivänä. Tällä kertaa kiertäisin keskittyneesti koko messut, ajattelin, mutta todellisuudessa emme yhtä ständiä pidemmälle päässeet, kun joku seurueesta huomasi tuttuja kasvoja. Loppujen lopuksi taisinkin keskittyä paljon enemmän ihmisiin kuin osastoihin, mutta toisaalta se jos mikä jätti Habitaresta jäljen: vahvan tunteen, että olen alani löytänyt ja sinne kotiutunut.

Messuosastojen kuvaamiset jätin suosiolla kollegoille, mutta mainittakoon niistä muuten muutama sana. Yksi hienoimpia osastoja oli paluun tehnyt Anno. Oli upeaa huomata, miten minulle Kodin Ykkösen ajoista tuttu suunnittelutiimi oli herättänyt rakastetun merkin uudestaan eloon ja ehkä terävöittänyt brändiä entisestään. Ennustan, että Annon myötä uudistuneelta vaikuttanut Hobby Hall alkaa tuntua sisustajien keskuudessa vakavammin otettavalta muutenkin.

Homevialaura, Habitare 2017, Timberwise, Wall UP, Havi's, Anno

Timberwisen upean kuvaston ja Havi’s-osastolta saamani kynttilän vieressä näette jotain, joka uusista tuttavuuksista vei minulta eniten jalat alta. Rakastan mustakehikollisia väliseinäratkaisuja siinä määrin, että olen omistanut niille oman Pinterest-taulun. Habitaressa opin, että Suomessa tällaisia väliseinäratkaisuja saa Wall UP -yrityksen kautta.

No entäs se kohutuin Muji sitten? Laskin, että olen fanittanut Mujia ainakin puolet elämästäni ja nyt japanilaisen arkiestetiikan taitaja saatiin vihdoin Suomeen – ainakin pop up -messukauppana ja huhujen mukaan ehkä pysyvämminkin. Ihailen tuotteita aivan yhtä paljon kuin aina ennenkin, mutta koska en varsinaisesti ollut mitään vailla, enkä messutungoksessa päässyt lähellekään sitä harmonista ostokokemusta, jota Muji minulle edustaa, jätin suosiolla hamstraamisen muille. Mujin pääjohtaja Masaaki Kanai sanoikin osuvasti Helsingin Sanomissa (14.9.2017): ”Brändiriippuvuus olisi pelottava asia, että ostetaan siksi, että se on Mujia.” Ehkä filosofiamme kohtaavat vielä enemmän kuin osasin ajatellakaan.

Sisustussyksyn osalta taas Helsinki Design Weekin Design Market jäi kohdallani väliin – samaisen ruuhkaisuuden vuoksi. Niin kiva kuin tapahtuma onkin, ei oikein mikään kyynärpäätaktiikkaa vaativa tunnu nykyään viikonlopun uhraamisen arvoiselta. Paremmin maittavat kotiolot, joihin olen virittänyt seuraksi seuraksi ensimmäisen suomenkielisen sisustus-podcastin, Modernisti kodikkaan Kertun Designtarinoita. Sarjasta on nyt julkaistu kolme jaksoa ja odotan kovasti seuraaviakin. Kerttu, yksi ihailemistani tehonaisista, on esiintymislahjakkuudellaan juuri oikea valinta podcastia emännöimään.

Homevialaura, Stockmann Magazine

Stockmann taas lanseerasi samaan aikaan uuden lehden, Stockmann Magazinen. En ehtinyt lanseeraustilaisuuteen, mutta sain lehden käsiini Habitaressa. Painettuja lehtiä rakastavana ilahduin valtavasti, että joku vielä nykypäivänä uskoo printtiin. Lehden päätoimittajana ei toimi kuka tahansa, vaan Trendiä pitkään luotsannut Jenni Lieto. Olen kuitenkin tiedotteen kanssa täysin eri mieltä siitä, etteikö Stockmann Magazine olisi katalogi tai mainoslehti, kyllä se nimenomaan sitä on. Artikkelien määrässä, laajuudessa ja syvyydessä ollaan kaukana esimerkiksi Net-a-Porterin esikuvasta, Porter-lehdestä, eivätkä mattapintainen paperi ja pienempi kokokaan viesti ihan oikeasta aikakauslehdestä. Kaupallisena katalogina Stockmann Magazine on kuitenkin kivasti toteutettu kotiosiota myöden.

Homevialaura, Glorian koti

Kun nyt julkaisujen makuun päästiin, sivutaan vielä hetki sisustuslehtiäkin. Kirjoitin jo Instagramissani, kuinka Glorian kodin ihanien kesänumeroiden jälkeen päätin pitkästä aikaa tilata sisustuslehden. Uudistetun lehden ensimmäinen numero sanoi pääkirjoituksessa olevansa entistä ylellisempi. Kuinka lupaavaa, riemastuin, tekisivätkö töölömummojen hienostokodit vihdoin odotetun paluun!

Vaan ei, kuvan poikkeusta lukuun ottamatta oli Glorian kodissakin pelkkää mid century modern -estetiikkaa ja 70-luvun seinäpaneeleita jatkona kaikille kilpaileville lehdille. Keskustelua palaute herätti Coffee table diary -blogia ja lehden päätoimittajaa myöden, kiitos myös Tytti Kontula vastauksestasi! Haaste varmasti on, että ylellisten asuntojen asukkaat eivät koe kotinsa esittelyä samanlailla luontevaksi, ja toiseksi runsaampi klassinen tyyli rantautuu Suomeen muiden trendien tapaan hyvin hitaasti. Jos nyt jotain, niin ehkä sitä kaipasin Habitaressakin: jotain ylellistä, eleganttia ja perinteistä vastapainoksi kuitenkin vähän itseään toistavalle ja karulle skandinaavis-japanilaiselle estetiikalle.

Tiloissa on juttusarja, johon kokoan ajankohtaisia nostoja sieltä täältä oman elämäntavan ja kiinnostuksen ympäriltä. Palsta on mielentiloja, paikkoja, kuulumisia ja havaintoja – kaikenlaisia pieniä poimintoja.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Mixrack-lehtiteline vuosikertojen varastoimiseen

homevialaura_2459homevialaura_3517
homevialaura_5336
Ostin syyskuun Design Market -myyjäisistä Showroom Finlandin pisteeltä Tapio Anttilan suunnitteleman Mixrack-telineen. Olin pohtinut hankintaa pidempään, joten puolet alhaisempi tapahtumahinta sai nopeasti kaivamaan kuvetta. Vaan kotona huomasin, että boksista paljastui väärä väri, mustan sijaan valkoinen. Musta on hienon ryhdikäs, mutta itse hain tässä hengetöntä ilmettä: kuin lehtien ympärillä ei kehikkoa olisikaan. Kuvista näette eron. Nyt on musta myyty ja tilalla on valkoinen paikallaan työhuoneessa. Toisin kuin lähes kaikissa muissa lehtitelineissä, tässä ei esitellä muutamaa tarkoin valittua aviisia sisustuselementin tavoin, vaan Mixrack oikeasti ratkaisee lehtien säilytysongelman. Varsinkin L-kokoinen nielee vuosikerran jos toisenkin (samaa telinettä löytyy myös koossa M). Kiiltävän paperin suurkuluttaja kiittää hyvästä suunnittelusta.