Korujen säilyttäminen kauniisti

Homevialaura, korujen säilyttäminen, Michael Kors, Reiss, Marc by Marc Jacobs, Tiffany & Co.

Taustani korujen kanssa on kaikkea muuta kuin minimalistinen. Harakalta tai joulukuuselta en toivottavasti ole näyttänyt koskaan, mutta nuoruudessa kaappini oli kuin pieni korukauppa. Edullisia ja pieniä asusteita kun oli helppo tuoda mukanaan matkoilta ja mistä milloinkin ja lisäksi tein paljon koruja itse. Metsästin kirppiksiltä helmiä ja kokosin ja yhdistelin niitä uusiksi koruksi.

Homevialaura, korujen säilyttäminen, Villa Stockmann, korurasia, Marc by Marc Jacobs, Tiffany & Co.

Vuosia sitten passitin korukokoelman kirppikselle. Olin kasvanut tyylistä ulos, enkä ole ihmistyyppi, joka valokuvia lukuun ottamatta säästää materiaa vain muistojen vuoksi. Nykyään korukokoelmani on pieni, mutta sitäkin mieluisampi. Tärkeimpiä koruja on erityisesti Tiffanyt: yksi Roomasta, toinen Barcelonasta ja kaksi Fifth Avenuelta, joista toinen on huomenlahja. Hopeakoruissa myös Efva Attling tekee kauniita, hinta-laatusuhteeltaan hyviä koruja.

Homevialaura, korujen säilyttäminen, Muji, Tiffany & Co., Efva Attling, Fossil

Kello on ranteessani aina, joko Fossil hopeanvärisenä tai Michael Kors kultaisenvärisenä. Välillä käyn varkaissa miehen kellokaapilla. Suosin siis maskuliinisia kelloja, siroissa naisellisissa en osaisi olla ollenkaan. Rakastan myös kaikenlaisia rentoja käsikoruja ja -naruja. Kaikki omistamani korvikset ovat nappimallisia, joskin nyt olen alkanut tuumia, että yhdet juhlavat roikkuvat olisi hyvä tämänkin naisen omistaa. Koruissa en käytä yhtään sen enempää väriä kuin muutenkaan. Vain hopeaa, kultaa, mustaa, valkoista ja ruskeaa nahkaa. Liikaa ei myöskään saa olla yhdellä kerralla. Jos on kultaa ja timanttia, kaulakorua ja korvista, tulee ainakin itselleni välittömästi tätimäinen fiilis. Sormissa käytän ainoastaan vihkisormusta, muita en edes omista.

Homevialaura, korujen säilyttäminen, Muji, Michael Kors, Reiss, Marc by Marc Jacobs

Parhaat mahdolliset läpinäkyvät rasiat korujen säilyttämiseen tekee järjestelmällisen minimalistin taivas, japanilainen Muji, jolla on liikkeitä ympäri maailman. Oman kokoelmani vanhin on jo lähes kymmenen vuoden takaa Lontoosta. Mujin verkkokauppa toimittaa nykyään myös Suomeen, mutta joku taisi varoittaa postikulujen arvokkuudesta. Erilaisia akryylisiä rasioita löytyy myös Nomess Copenhagenilta, Ikean Godmorgon-sarjasta sekä Palaset-merkiltä. Läpinäkyvä lasinen ratkaisu taas on Iittalan Vitriini-sarja. Lisäksi käytössä erinomaiseksi on osoittautunut Villa Stockmannin metallinen korurasia. Kauniisti säilytettynä koruja ei tarvitse kätkeä kaappiin, vaan ne tuovat kivan lisän lipaston päälle, kylppäriin tai vaatehuoneeseen.

Kellot ranteessa ja pöydällä

pöytäkello2
pöytäkello1
En ole koskaan omistanut tai haaveillut seinäkellosta. Ehkä ne muistuttavat liikaa julkitiloista, kuten koulusta.

Rannekelloihminen sen sijaan olen ollut aina, enkä koskaan lähde ovesta tyhjin rantein. Vuosien varrelle vaaleansinen Baby G on vain vaihtunut Michael Korsiin. Joskus lainaan kelloa mieheni vaatekaapista, mikä kertoo maskuliinisesta kellomaustani. Käytämme molemmat myös Fossil-rannekelloja.

Koska kello on tärkein asusteeni, haluan, että kaapissani on muutama erilainen. Siksi voi maksaa maltaita yhdestä kellosta, mutten myöskään huoli halpista. Satasesta kolmeen saa jo mielestäni hyviä vaihtoehtoja. Esimerkiksi Fossilin kellot ovat osoittautuneet hinta-laatusuhteeltaan erinomaisiksi. Edellistä merkin rannekelloa käytin 10 vuotta, kunnes myin sen pois maun muututtua – se oli priimakunnossa edelleen.

Nyt olen ihastunut simppeleihin neliskanttisiin pöytäkelloihin, joissa materiaalina on klassisesti nahka tai metalli ja kellotaulussa roomalaiset numerot. Ensimmäisen kuvan kello taitaa olla Cartierin, joten tätä haaveitta ei ihan heti toteutetakaan. Näen sieluni silmin tuollaisen kellon herättämässä italialaisen herrasmiehen ennen kuin hän pukeutuu räätälöityyn pukuunsa, nauttii espresson ja hyppää Vespan selkään.

Ensimmäinen kuva on lainattu täältä ja toinen täältä.