Kinkkutemppu ja astetta lämpimämpi joulumieli

Kaupallinen yhteistyö, Neste ja Asennemedia

Homevialaura, joulu, joulukinkku, Kinkkutemppu 2017

Tunnistaako kukaan teistä sen tunteen, että jouluna on krooninen huono omatunto kaikesta? 

Eniten minua surettaa se, miten juhlan yltäkylläisyys saa valtavan määrän vähäosaisia tuntemaan itsensä tänäkin jouluna vähempipätöiseksi, kun pöytä ei notku niin kuin naapurilla, eikä (kuvitteellisen) kuusen alla ole välttämättä yhtäkään lahjaa – tai mikä pahinta, vieressä yhtäkään läheistä. Tätä tunnetta ei yhtään helpota maapalloamme kuormittava kulutushysteria, jolla en tarkoita muutamia tarkoin harkittuja ja rakkaudella annettuja paketteja, vaan sitä ylenpalttisuutta, jota länsimaisen kauppakeskuksen jouluruuhkassa voi käsin koskettaa.

Homevialaura, joulu, joulukinkku, Kinkkutemppu 2017

Paitsi että suren huonompiosaisten puolesta häpeän omaa käytöstäni. En niinkään lahjojen maltillista ostamista, mutta miksi joulupallopakettini pohjassa lukee Made in China. Olinko todella oikeutettu ostamaan muovista valmistetun kestokuusen vain päästäkseemme lapsiperheenä helpommalla. Olisinko voinut jättää joululehteni ostamatta ja antaa vielä yhden kolehdin lisää hyväntekeväisyyteen.

Joulumieli, se voi olla myös aika painava sydän.

Homevialaura, joulu, joulukinkku, Kinkkutemppu 2017

Se, että maailman tila koskettaa, on minusta pelkästään terveen merkki, mutta eivät kaikki maailman murheet saa yksittäisen joulunviettäjän hartioilla olla. Olenkin harjoitellut armollisuutta sitä kohtaan, että vaikka en ole täydellinen kuluttaja enkä joulukuusenkoristelija, se ei tarkoita, ettenkö voisi tehdä jotain.

Homevialaura, joulu, joulukinkku, Kinkkutemppu 2017

Jokainen meistä voi tehdä pieniä tekoja, joilla on kertaantuessaan suuri merkitys. Joulun hyväntekeväisyyskeräykset listasin postaukseen Miten tehdä hyvää jouluna. Samoin minulle on kunnia-asia osallistua kampanjaan Kinkkutemppu ja kertoa siitä teille eteenpäin.

Homevialaura, joulu, joulukinkku, Kinkkutemppu 2017

Seitsemän miljoonaa kiloa kinkkua. Sen verran me härmäläiset pistämme poskeemme tänäkin jouluna. Paljonko seitsemästä miljoonasta kinkkukilosta irtoaa paistinrasvaa on käsittämätön määrä sekin. Kinkku sentään syödään, mutta mihin päätyy paistinrasva: tukkeeksi viemäreihin, mikä on todellinen ongelma.

Homevialaura, joulu, joulukinkku, Kinkkutemppu 2017

Vaan ei päädy enää. Saamme jälleen olla ylpeitä suomalaisesta erikoisosaamisesta, sillä paistinrasva pystytään nykyään kierrättämään uusiutuvaksi dieseliksi. Erityisen hienoa tässä on se, että kun osallistut paistinrasvojen keräämiseen, et pelkästään kierrätä, vaan myös annat hyväntekeväisyyteen. Kinkkutempun tuotto lahjoitetaan vähävaraisia perheitä auttavalle Hope ry:lle.

Homevialaura, joulu, joulukinkku, Kinkkutemppu 2017

Näin osallistut Kinkkutemppuun

1. Avaa ja huuhtele tyhjä maitopurkki.
2. Kaada kinkun paistinrasva varovasti tölkkiin, varo polttamasta itseäsi.
3. Sulje tölkki korkilla tai teipillä.
4. Anna rasvan hyytyä viileässä ja vie se keräyspisteeseen 20.12.–4.1.
(5. Homevialauran lisävinkki: merkkaa kinkkutemppuun käyttämäsi maitotölkki tussilla, sillä voi olla ikävä yllätys kaataa unenpöpperössä paistinrasvaa aamukahviin.)

Homevialaura, joulu, joulukinkku, Kinkkutemppu 2017

Keräyspisteitä on ympäri Suomen, muun muassa jokaisessa K-Citymarketissa. Tarkemmat kierrätyspisteet näet Kinkkutemppu-nettisivuilta. Viimevuotinen kampanja kerrytti hyväntekeväisyyteen lähes 15 000 euroa ja tuotti niin paljon uusiutuvaa dieseliä, että sillä voisi ajaa neljä kertaa maapallon ympäri. Tänä vuonna kampanjan tavoite on kerätä Hope ry:lle  20 000 euroa. Haastan omalta osaltani kaikki kinkkua nautiskelevat lukijani mukaan kierrättämään paistinrasvan ympäristön ja hyväntekeväisyyden hyväksi. Kinkkutempulla on myös Facebook-tapahtuma.

Homevialaura-joulu-joulukinkku-Kinkkutemppu_1682

Kävipä tässä samalla niin, että tämä kolmekymppinen perheenäiti aikuistui – paistoin nimittäin elämäni ensimmäisen kinkun. Aikaisemmin olemme jakaneet jouluruokien tekemistä niin, että me olemme saaneet siivuja vanhempieni paistamasta kinkusta ja minä taas olen näppärillä nuorilla sormillani pilpponut rosollia heillekin. Elämäni ensimmäisestä kinkusta paistui oikein mehevä – kiitos äidin auttavan linjan, googlen sekä erityisesti skarpin paistovahdin.

Homevialaura, joulu, joulukinkku, Kinkkutemppu 2017

Yhden kinkun kokemuksella en ole oikea henkilö neuvomaan paistamisessa (paitsi sen sanon kuivaa kinkkua vältteleville, että kinkun lämpötila kannattaa jättää jopa alle 75 asteen), mutta ohjaan teidät Asennemedia-kollegani Hannan Sopan puoleen, joka on hitusen ansioituneempi ruokabloggaaja ja -kirjailija kuin minä. Hanna opastaa postauksessaan kinkun paistamiseen sekä neuvoo vielä tosi ihanalta kuulostavan persimon-bourbonglaseerauksenkin.

Homevialaura, joulu, joulukinkku, Kinkkutemppu 2017

Kiirettä on pitänyt myös kodin toisessa köökissä, jossa totta kai paistetaan kinkkua tohinalla sielläkin. Dean & Delittle -delin kantis ei lähde kulumallakaan ennen kuin viimeinenkin keskiyön kinkkuvoikkonen sinapilla on tarjoiltu.

Itsenäisyyspäivän kunniaksi ensiesittelyssä joulukuusi

Homevialaura, joulukuusi, joulu, sisustus, tekokuusi, kestokuusi

Minun ei pitänyt tänään itsenäisyyspäivänä julkaista mitään, mutta hellyin toisiin aatoksiin, kun saimme kerran kuusen esille, ja kun olette odottaneet siitä kuvia. Tässä siis ensimmäinen katsaus joulukuuseemme, joka aikaisemmista vuosista poiketen on iso ja koristelultaan runsas, työnimenä kun enemmän on enemmän.

Homevialaura, joulukuusi, joulu, sisustus, tekokuusi, kestokuusi

Osasin ihmeen hyvin arvioida tarvittavan koristemäärän siihen nähden, että en ole vuosiin koristellut näin isoa kuusta. Laihialaisittain kuusi on aika tyhjä takapuolelta, mutta onneksi se ei näy. Joku tinkelitankeli saattaa vielä eksyä mukaan, mutta yleisesti ottaen kokonaisuus alkaa olla toivotunlainen. Vaihdoin sitten kuitenkin mustat samettiset rusetit valkoisiin ja beigeihin, sillä musta ei erottunut kuusesta tarpeeksi ja näytti vähän synkältä.

Homevialaura, joulukuusi, joulu, sisustus, tekokuusi, kestokuusi

Kuten jo aikasemmin myönsin, kuusi ei ole aito, vaan Stockmannilta ostettu kestokuusi Triumph Tree Forest Frosted. Ainakaan Helsingin keskustassa en enää nähnyt tätä meidän kuusta, mutta muita siellä kyllä oli jäljellä. En tiedä, tekevätkö kuvat kuuselle oikeutta, mutta kuusi on ohuine ja tuuheine neulasineen todella aidonnäköinen verrattuna osaan muovisista serkuista. Minulle joulukuusen on kestoversionakin oltava tummanvihreä. Edes valkoinen ei käy päinsä, muista väreistä puhumattakaan.

Homevialaura, joulukuusi, joulu, sisustus, tekokuusi, kestokuusi

Tekokuusen jalka ei ole mikään kaunokainen, mutta ennen kuin saan aikaiseksi hommata siihen suojan, peittelin kuusen alustan kauniilla laatikoilla ja paperikasseilla. Suomessa en ole juurikaan nähnyt myytävän kuusenjalansuojia, mutta Briteistä tilaamalla saa ainakin kauniita rottinkisia.

Homevialaura, joulukuusi, joulu, sisustus, tekokuusi, kestokuusi, koiran joulukalenteri

Taaperokaan ei ihan joka sekunti muista mennä näpräämään koristeita, eli toistaiseksi yhteiselo on sujunut kohtuullisen mukavasti. Silti oikean kuusen kanssa havuja olisi tippunut jo tässä vaiheessa yksi jos toinenkin. Alaoksien muovisia ja paperisia koristeita tytär saa toki siirrelläkin, kunhan meininki ei ylly sen villimmäksi. On täällä kuudennen päivän joulukalenterikin muistettu avata Sisustuskoiraa myöden totta kai.

Homevialaura, joulukuusi, joulu, sisustus, tekokuusi, kestokuusi, itsenäisyyspäivä

Kuusikuvia tulee myöhemmin vielä lisää, mutta ensimmäisten tunnelmien myötä rauhaisaa itsenäisyyspäivää jokaiselle!

Mitä annan kun paketoin lahjan?

Homevialaura, joulu, lahjat, paketointi

Olen joka vuosi tehnyt postauksen joululahjapaketeista ja niin ajattelin tehdä tänäkin vuonna. Tosin eiväthän nämä pakettini 365 päivässä miksikään muutu. Hopealla, valkoisella ja mustalla mennään vuodesta toiseen ja itse asiassa kalenterin ympäri myös syntymäpäivät. Lahjapaperit pitkissä rullissa vaativat omanlaisensa säilytystilan, jota jouduin hetken aikaa hakemaan uudessa kodissa. Lopulta paikka löytyi eteisen liukuovien takaa, siivouskaapin ylähyllyltä. Rusetti pitää rullat napakasti kasassa, niin ne eivät pyörähdä alas.

Homevialaura, joulu, lahjat, paketointi

En ole ehtinyt (ja pakko myöntää, edes halunnut) hikoilla tänä vuonna yhtään ylimääräistä ostoksilla. Kerran matkalla Punavuoreen poikkesin Nougatiin ja Pinoon. Ensimmäisestä löytyi glitternauhaa (neljän tytön kummitätinä en kauaa aikaillut hankinnan kanssa) ja jälkimmäisestä nappasin ihan tyyliseni joulupakettikortit. Paketointitarpeisiin liittyen ostoslistallani on vielä neutraaleja pakettikortteja ja muutama yleispätevä postikortti – aikuisille ja lapsille omansa. Ajattelin, että tällainen minikokoinen paperikauppa olisi varsin kätevä kotona, sillä asioille lähteminen yhden kortin perässä tuntuu älyttömältä ajatukselta.

Homevialaura, joulu, lahjat, paketointi

Kummilapsiamme haluan ehdottomasti ilahduttaa jouluna, mutta siihen se melkein jääkin. Aikuisten kesken meillä on nykyään maltillinen linja. Ulkopuoliselle moinen voi tuntua kylmältä, mutta meille rakkautta ja välittämistä on se, ettei kenenkään tarvitse stressata yhtään ylimääräistä tavaran takia. Hyvä muistutus tästä tapahtui Stokkalla, jonne piipahdin pari kertaa pakollisella täsmäostoksella. Viime kerralla hapannaamainen naishenkilö kiilasi jonossa konvehteineen sillä lahjakkuudella, että suosittelisin hänelle myöhäistä F1-uraa. Tällä kertaa miesasiakas – tonnin toppatakissa – järjesti äänekkään kohtauksen siitä, kun jouluetuseteli ei käynyt hänen kynttiläostokseensa. Rohkenen epäillä, ettei hänen taloutensa ollut säästöstä kiinni, mutta käytöstapojen puutoksella hän pilasi kassahenkilökunnan ja asiakkaiden joulumielen, sekä teki omasta elämästä hyvin paljon hankalampaa. Ja ajatelkaa saajaa. Minä en ainakaan koskaan haluaisi keneltäkään tuossa mielentilassa ostettua lahjaa.

Homevialaura, joulu, lahjat, paketointi

Olen tietoisesti alkanut yksinkertaistaa omaa elämääni ja tarjousten perässä juokseminen kuuluu siihen. En ole tullut yhtään rikkaammaksi niinä vuosina, jolloin olen hermoillut herran tapaan, mihin etusetelit käyvät tai eivät käy – sitä paitsi, kylkeenhän tulee aina ostettua jotain turhaa rajasumman saavuttamiseksi. Nykyään ostan ne muutamat lahjat hyvissä ajoin mieluiten pienistä putiikeista, tavarataloista loppuillan rauhallisimpina tunteina tai netistä omalla kotisohvalla. Ruuhkiin en lähde enää mistään hinnasta. Tuntuu, että juuri tänä vuonna monelle ystävällenikin on tullut joulunvietossa jonkinlainen käännekohta. Kollegoilta suosittelen lukemaan Eeva Kolun kirjoituksen lahjataakasta vapautumisesta sekä At Maria’s -blogista ajatuksia lasten lahjoista ja yltäkylläisyydestä.

Homevialaura, joulu, lahjat, paketointi

Tämä vuonna Sisustusbebe ei vielä niin juhlasta ymmärrä, mutta mietin jo nyt, miten tarjoan lapselleni joulupukin taian opettaen samalla lempeästi kohtuullisuutta ja myötätuntoa vähempivaraisia kohtaan. Ainakin haluan jatkaa jokajouluista osallistumista Joulupuu-keräykseen ja kertoa, miten annamme lahjoja lapsille, jotka eivät niitä valitettavasti muuten saisi. Tämä vuonna tuntuu myös pelkästään kohtuulliselta nipistää omasta joulubudjetista edes se tekstiviesti Aleppon auttamiseksi.

Homevialaura, joulu, lahjat, paketointi

Oma paras lahjani tulee tänä vuonna yhtenä harkittuna sisustustoiveena, mutta vielä sitäkin enemmän apuna: remontointiapuna ja siivousapuna. Sisustuksen puolesta esimerkiksi television seinään kiinnittämisellä ei ollut kiire, mutta niin vain huomasin, että käytännön elämän puolesta on. Kiitos saamamme remonttiavun, koko joulu ei menekään kymmenkuukautisen sähköaddiktin kieltämiseen, kun laite on nostettu maantasalta seinään, ja toisen arjen avun saimme vihdoin asennetusta mikrosta. Taas kumppanini Freska tulee hoitamaan joulusiivouksemme yhteistyönä blogin kautta. Mikään, ei niin mikään, paketti tunnu nyt arvokkaammalta kuin ajan ja hermojen säästäminen sekä kaikenlaisen tiuskimisen minimoiminen. Leppoisa joulufiilis omassa puhtaassa kodissa perheen kesken. Kuuleeko Korvatunturi – siitä minä olen kiitollinen.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna