kierrätys

Vastuullisia valintoja lapsiperheen ruokapöydässä

Kaupallinen yhteistyö, Arla ja Asennemedia

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Pöpperöistä sunnuntaihuomenta aamupalapöydästä! Olemme aamiaisen osalta todella kaavoihin kangistunut perhe. Tarjolla on aina kahvin ja mehun lisäksi leipää ja jugurttia kahdesta syystä: ensinnäkin ne maistuvat meille päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen, ja toiseksi ne tulevat nopeasti pöytään.

Haluaisin olla äiti, joka rauhassa valmistelee perheelleen pitkän ja vaihtelevan viikonloppubrunssin, mutta se ei yksinkertaisesti ole tällä ihmistyypillä mahdollista. Olen nimittäin se, joka tarvitsee todella nopeasti herättyään kahvia ja ruokaa (miehelle: anteeksi siitä, mitä olen sanonut kaikkina niinä kertoina, kun olemme etsineet matkalla aamiaista).

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Onneksi tosin aina voi syödä kaksi aamiaista, ja niin usein viikonloppuisin teemmekin, onhan aamiainen muutenkin päivän paras ruoka. Myöhemmin päivällä jaksaa jo sitten lounaan korvikkeeksi paistella croissantteja ja munakkaita.

Syömme usein luonnonjugurttia marjoilla tai hedelmillä, mutta myös yksittäispakatut makujugurtit ovat meille eväänä ja välipaloina erittäin tuttuja. Arkisin, kun lapsi syö aamiaisen päiväkodissa, teen hänelle usein jugurtista iltapalasmoothien tai tarjoan päivällisen ”jälkiruoaksi” jugurttia höysteillä tai sellaisenaan.

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Omakin iltapäivän välipalani on useimmiten jugurtista surautettu smoothie. Kesällä ajattelin alkaa tehdä jugurtista, marjoista ja hedelmistä simppeliä ”jäätelöä” mehujäämuoteilla pakkaseen. Kun tähän laskee vielä ruoanlaiton, kuluu meillä jugurttia ja paljon. Jugurtti on meille sekä nautinto itsessään että luonteva tapa nauttia kyljessä suositus marjoja ja hedelmiä.

Kun minulta juuri yhdessä pienessä videohaastattelussa kysyttiin, vältänkö arjessani muovia, vastasin sen enempää ajattelematta, että en oikeastaan omien kankaisten hedelmäpussien käyttämistä lukuunottamatta. (Lisäksi olen vaihtanut kelmun kestokääreeseen, vanupuikot pahvivartisiin ja kertakäyttöiset muovipillit lasisiin, minkä unohdin mainita.)

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Joka tapauksessa noin muuten en käy ruokakaupassa omien astioiden kanssa tai jätä ajateltua raaka-ainetta ostamatta siksi, että se on pakattu muoviin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö ruokaa pakkausnäkökulmastakin miettisi tai turhasta muovinkäytöstä ahdistuisi.

Ihan yksinkertainen asia ei ole: joskus muovi on ruoan säilymisen kannalta välttämätön, ja hävikki on aina ympäristönäkukulmasta pakkauksen materiaalia pahempi. Mutta aina silloin, jos muovin voi korvata paremmalla materiaalilla, niin totta ihmeessä niin kannattaa tehdä.

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Siksi minusta on äärettömän hienoa, millaista kehitystä Arla on tällä saralla tehnyt: vuoden 2019 aikana Suomessa on 40 miljoonaa parempaa pakkausta. Uudistuksen myötä Arla Luonto+ -jugurttipurkeista on tullut ensimmäistä kertaa kartonkisia ja kartonkikeräykseen kuitukansineen kierrätettäviä. Näin ollen Sipoossa suomalaisesta maidosta valmistetun jugurtin hiilijalanjälki on purkin osalta nyt 43 % aikaisempaa pienempi.

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Myös kaikki kilon harjakattoiset Arla Luonto+ -jugurtit Arla on vuoden alusta muuttanut 100-prosenttisen uusiutuviksi. Kartonkipakkauksen sisällä aikaisemmin ollut ohut pinnoite on vaihdettu puupohjaiseen, uusiutuvista raaka-aineista valmistettuun biomuoviin. Sama koskee Arlan kaikkia tämän vuoden alusta lähtien myytyjä nestekartonkipakkauksia. Nykyään molemmat uudet pakkaukset, harjakattoiset sekä purkit kansineen, kierrätetään siis huuhdeltuina kartonkikeräykseen.

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Vaikka tässä maailmanajassa on ennen kaikkea vaadittava päättäjiltä isoja linjauksia ja merkittäviä muutoksia, olen yksilötasolla arjen pienten tekojen puolestapuhuja. Ajattelen, että ainakin kaiken sen, minkä voin helposti tehdä, saan luvan tehdä. Listasin tavat, joilla olen pyrkinyt muuttamaan meidän perheen ruokailua vastuullisemmaksi.

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Sopivat annoskoot. Syön itse varmasti enemmän kuin tarpeen olisi, mutta osaan sentään aikuisena arvioida ruokahaluni, eikä minulta siksi koskaan jää ruokaa kotona lautaselle. Nirsohko kolmevuotias onkin sitten toinen juttu. Yritän aina tehdä lapselle maltillisenkokoisen annoksen ja mieluummin tarjota lisää. Kävelevä bioroskis Onni on toki tähteissä avuksi, mutta silti annoskoot auttavat hillitsemään hävikkiä.

Lapselta tarvittaessa yhden aterian pois tiputtaminen. Edellistä teemaa jatkaen olen yrittänyt karsia hävikkiä myös sillä, että en väkisin tarjoaisi pieniruokaiselle sirolle tytölle kahta ruokaa kahteen tuntiin, ensin päivällistä viideltä päiväkodin jälkeen ja taas seitsemältä iltapalaa. Juuri tästä ruokarytmistä, kiitos teidän, on todella hyvää keskustelua Kuinka ruokkia bebe -postauksen kommenttiboksissa. Aterioiden määrään ei tietenkään ole yhtä oikeaa ja monet kasvuikäiset ja parempiruokahaluiset lapset (kuten minä itse aikoinaan) tarvitsevat molemmat. Joka tapauksessa meille oli oivallus yhdistää kaksi arkiruokaa yhdeksi kello kuuden illalliseksi, jonka saa halutessaan päättää juuri jugurtti-, smoothie- tai hedelmätyyppiseen ”jälkiruokaan”. Näin myös ehdimme paremmin syödä yhdessä perheenä ilman kiireen tuntua ja paremman ruokahalun takia roskiin ei enää mene joka ilta puolta puuroa.

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Ruoantähteistä kokkaaminen. Edelleenkin samaa hävikkiteemaa jatkaen yritän aina hyödyntää jokaikisen nahistuneen porkkanan ja juustonjämän. Itse asiassa jos voin jossain sanoa olevani hyvä, niin ei-mistään kokkaamisesta. Välillä tuntuu, että saan pastan aikaiseksi pelkästä sinapista ja sähkövalosta. Tähteitä hyödynnän paitsi omina kotitoimistolounaina myös iltaisin perheen kanssa. Vaikka jotain ruokaa ei jäisi yksinään tarpeeksi, voi tähteiden kanssa tarjoilla jotain muuta. Minun tärkeä oivallukseni on, ettei ruoalla tarvitse aina olla nimeä. Lautanen sitä sun tätä voi sekin olla todella maistuva ja ruokaisa annos.

Kasvisten suosiminen. Me olemme kasvismyönteisiä ja -painotteisia sekasyöjiä. Arjessa kuluu mainittujen maitotuotteiden lisäksi kalaa, kanaa ja toisinaan punaista lihaa, mutta yhä enenevässä määrin kikhernettä, linssiä, kidneypapua, tofua ja kaura- ja härkäpapuvalmistetta. Tällä yhdistelmällä olemme löytäneet meidän perheelle sopivan ja monipuolisen tasapainon, jossa tietenkin myös sesonkeja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan (kevään ensimmäisiä parsoja odotellessa!).

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Pakkasen ja hätävarojen hyödyntäminen. Yritän aina pitää jotain varalla pakkasessa ja kuivakaapissa ainakin autolla tehtyjen turhien kauppareissujen karsimiseksi. Esimerkiksi paketti pastaa ja purkki pestoa voi jo riittää ratkaisemaan illallishaasteen. Viimeksi lomalle lähtiessämme leikkasin loput jääkaapissa pyörineet hedelmät palasiksi pakkaseen, ja niistä tulikin matkan jälkeen monta smoothieta sen sijaan, että olisin heittänyt hedelmät pois.

Kaikkien pakkausten kierrättäminen. Me lajittelemme roskat yhteensä kahdeksaan osaan: sekajätteeseen, muoviin, biojätteeseen, kartonkiin, lasiin, pienmetalliin, paperiin ja panttipulloihin. En kiellä, etteikö järjestelmä olisi vaatinut kompaktissa kodissa vähän sumplimista, mutta kun paikat on kerran järjestänyt, ja tapaan tottunut, niin lajittelu tapahtuu kuin itsestään. Kiertotalouden näkökulmasta kierrättäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta kaikki materiaali saadaan uudelleen hyöty- ja jatkokäyttöön.

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Teemaan liittyen olin Tiedekulmassa kuuntelemassa Helsingin Yliopiston pakkausteknologian yliopistonlehtoria, Hanna Koivulaa. Hanna sanoi, että 25 % tuotetusta ruoasta menee hukkaan, mikä kuulostaa minusta aivan kauhealta. Siksi nyt, mutta vielä enemmän tulevaisuudessa, kaikki tuotettu ruoka on saatava syötäväksi ihmisille. Samoin Hannan mukaan laki kehittyy niin, että tulevaisuudessa lähes kaikkien pakkausten tulee olla kierrätettäviä.

Pakkausteknologian yliopistonlehtori totesi myös, miten tärkeää on tehdä vastuullisuus kuluttajille helpoksi, ja tästä olen realistina tismalleen samaa mieltä. Vaikka vastuullisuudella minulle onkin merkitystä, en suoraan sanottuna näe itseäni menemässä ruokakauppaan venkoileva lapsi mukana omien astioiden kanssa, eikä tavallisessa kaupassa niin voisi asioidakaan. Sen sijaan kahdesta jugurttipurkista voin samalla vaivalla valita paremman.

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Lisäksi esimerkiksi kierrätyspisteitä voisi minusta olla nykyistä enemmän – ja myös keskustassa! Ulkomailla näkee muun muassa metroasemilla lajittelupisteitä, ja siksi olisi hienoa pystyä Suomessakin tiputtamaan se välipalapatukan kääre tai take away -smoothie edes isoimpien kaupunkien käytetyimmillä kulkureiteillä sekajätteen sijaan suoraan oikeaan jäteastiaan.

Positiivinen huomio oli sekin, että pakkausteknologiassa Suomi on materiaali-innovaatioiden kärkisijoilla. Kehityksen avainasemassa on tutkimus ja yritysten välinen yhteistyö, ja tämänkin projektin Arla toteutti yhdessä UPM:n ja Elopakin kanssa.

Homevialaura, Arla Luonto+, vastuullisuus lapsiperheen ruokapöydässä

Ennen uuden arkiviikon alkamista nautitaan vielä sunnuntaista, koska paitsi puheenaihe on ruoka minulle ennen kaikkea suurin mahdollinen elämänilo ja nautinto. Josko sitä laittaisi ensimmäisen aamupalan jälkeen croissantit uuniin. Nimittäin minulla on, reseptikokeilun toimiessa, tulossa mahdollisesti myöhemmin maailman herkullisin brunssi-idea.

Trendit ja ilmiöt: Mistä asumisessa, kodissa ja elämäntavassa puhutaan nyt?

Homevialaura, koti, sisustus, asuminen, elämäntapa, IKEA, Life at home -tutkimus

Sain keväällä kunnian osallistua IKEA Life at home -tutkimuksen julkistustilaisuuteen yhdessä toimittajien kanssa. Tilaisuus oli mielenkiintoisempia pitkään aikaan ja osui juuri siihen hermoon, mikä minua kodissa ja asumisessa eniten kiinnostaa: ilmiöihin ja trendeihin.

Paikalla tilaisuudessa keskustelemassa olivat Sitran Anu Mänty, yhteiskunnallinen keskustelija Tuomas Embuske, Marttojen Aino Posti, kuluttajakäyttäytymisen muutokseen erikoistunut professori Saara Taalas, Väestöntutkimuslaitoksen Anna Rotkirch ja IKEAn tutkimuspäällikkö Heidi Toivonen.

Tein tutkimuksen ja paneelikeskustelun pohjalta yhteenvedon siitä, mikä asumisessa, kodissa ja elämäntavassa juuri nyt puhututtaa. Kuvituskuvat ovat mitä sattuu: niissä muun muassa Sisustuskoira ihastelee uutta kuontaloaan ja Sisustustaapero uudelleen sisustaa – mitäpä muuta siis kuin elämää kotona.

Homevialaura, koti, sisustus, asuminen, elämäntapa, IKEA, Life at home -tutkimus

60 % riidoista loppuu siivousavun palkkaamiseen

Vielä 90-luvulla Suomessa ihanteellisella kodilla oli hyvin tiukat raamit artekeineen ja lokkivalaisimineen. Sekin oli absurdi ajatus, että lapset sisustelisivat omia huoneitaan. Tänä päivänä sisustamiseen suhtaudutaan rennommin: se on kaikkien harrastus, oikeaa kansanhuvia. Toisaalta koska jokaisella on mahdollisuus ostaa ja sisustaa, tavara on menettänyt statuksen puolesta merkityksen.

Se, mitä sisustuksessa tällä hetkellä haetaan, on pintojen puhtaus: tavarat halutaan kaappeihin piiloon. Kansainvälisenä trendinä läpi onkin lyönyt moderni ja pelkistetty pohjoismaalainen tyyli. Nordic modern on Yhdysvaltoja myöden keskiluokan halutuin tyylisuuntaus.

Tavaran määrää ja järjestystä ei sovi vähätellä myöskään perhesovun näkökulmasta: puolet kotitalouksien riidoista liittyy epäsiisteyteen. Erityisesti lapsiperheissä erilaiset näkemykset siisteydestä törmäävät ja Saara Taalas sanookin, että 60 % riidoista loppuu siivousavun palkkaamiseen. (Mieleeni jäi keskustelusta erityisesti lausahdus ”Sisustamisen extreme-muoto on avioero”.)

Homevialaura, koti, sisustus, asuminen, elämäntapa, IKEA, Life at home -tutkimus

Kiertotaloudelle hitaasti lämpenevät suomalaiset: miksi haluamme itse omistaa asunnon, mökin ja auton?

Kun neliö maksaa Helsingissä niin paljon kuin maksaa, kannattaako aikansa eläneitä VHS-nauhoja todella säilyttää? Yksi kasvavista bisneksistä tuleekin olemaan säilytysratkaisut ja varastointipalvelut.

Sitran Anu Männyn mukaan meillä on tässä ajassa iso mahdollisuus alkaa ajatella asioita uusiksi kiertotalouden kautta. Kaikkea ei tarvitse omistaa itse, vaan siirrymme yhä enemmän lainaamiseen, kierrättämiseen ja vuokraamiseen. Tosin me suomalaiset lämpenemme ajatukselle hitaasti. Kolmea asiaa emme halua lainata toisilta ja ne ovat asunto, kesämökki ja auto. Autoista seisoo 90 % ajasta käyttämättömänä.

Toisaalta edellinen väite on rajussa ristiriidassa sen kanssa, että moni on alkanut avata kotinsa ovia Airbnb-toiminnan kautta. Omistamista onkin ajankohtaista pohtia jakamistalouden näkökulmasta. Vielä Airbnb on kaupunkilainen ilmiö, vaikka nimenomaan luontoturismi ja maaseutu kaipaisivat mallin käyttöönottoa. Tämän puutteen olen huomannut itsekin ja palaan siihen seuraavassa kirjoituksessa. IKEAlle Airbnb on tullut täydelliseen saumaan. Yhtäkkiä yritys, joka ei valmista julkisen tilan kalusteita, kalustaakin maailman suurinta hotellia. Onhan se totta: oletko koskaan nähnyt yhtäkään Airbnb-majoitusta ilman IKEA-kalustetta?

Homevialaura, koti, sisustus, asuminen, elämäntapa, IKEA, Life at home -tutkimus

Yli puolet suomalaisvanhemmista sallii puhelimet illallispöydässä

Siitä, millainen vaikutus on älylaitteiden ja digitalisuuden tulemisella kotiin, on vielä vähän tutkimustuloksia. Keskusteluissa vaihtelevat niin kauhukuvat kuin tekno-optimismikin. Tekniikka säästää meiltä aikaa ja voimia, mutta heikentää toisaalta läsnäolon kokemusta kotona.

Saara Talas pitää kehitystä positiivisena: ainakin teini on kotona, vaikka sitten räpläisikin laitettaan. Siinä mielessä teknologia voi tuoda ihmisiä yhteen ja mahdollistaa uusia läsnä olemisen muotoja: voihan perhe olla koossa, vaikka ei intensiivisesti yhdessä olisikaan.

Homevialaura, koti, sisustus, asuminen, elämäntapa, IKEA, Life at home -tutkimus

Tästä tutkimustuloksesta olin itse todella järkyttynyt: yli puolet (52 %) suomalaisvanhemmista sallii puhelimet illallispöydässä. Sen ymmärrän, että muuten surffaillaan, mutta jos laitteilta ei pidetä edes ruokataukoa yhdessä olon ajan, eihän se voi tietää hyvää. Digitalisaatio mahdollistaa paljon asioita, mutta jättää suuren vastuun käyttäjälle. Tuomas Embuske jättää oman kontrollin takia puhelimen usein eteiseen.

Kysymys kuuluukin, miten otamme teknologian haltuun kotona, jotta se tukee eikä tuhoa hyvinvointiamme. Älykäs pesukone nyt on vain älykäs pesukone – tervetullut arjen apuri – mutta miten saamme yhteiselon toimimaan kännykän kaltaisten laitteiden kanssa, jotka saavat meidät jatkuvasti kilpailemaan huomiosta paikalla olevien ihmisten kanssa?

Homevialaura, koti, sisustus, asuminen, elämäntapa, IKEA, Life at home -tutkimus

Mikä on ilmastonmuutoksessa yksilön vastuu?

Kestävyyskriisin ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta hyvä uutinen on se, että meillä suomalaisilla on hyvä luontosuhde ja siksi monelle on selvää, että jotain pitäisi tehdä. Toisaalta, koska kaikki näyttää olevan näennäisesti kunnossa, ei meillä ole kiirettä puuttua asioihin. Kuitenkin Pariisin ilmastosopimuksen mukaan meidän pitäisi vuoteen 2030 mennessä tiputtaa kulutus kymmenesosaan. Martat muistuttavat, että meidän ei pelkästään pidä oppia kierrättämään, vaan myös muuttaa ajatustapaa kohti sitä, että kierrätettävää ylipäätään syntyy vähemmän zero waste -ajattelun mukaisesti.

Kaikessa kestävyyskeskustelussa avainasemassa on koti. Keskustelussa todettiin, että tarvitsisimme poliittista ohjausta, veropolitiikkaa ja kotitalousvähennyksen kaltaisia kannustimia esimerkiksi tavaran kierrättämiseksi. Suomessa kukaan ei aseta yksilölle tavoitteita, vaikka niitäkin tarvittaisiin, sillä yksilön vastuuta ei pidä ilmastonmuutoksen torjumisessa vähätellä.

Homevialaura, koti, sisustus, asuminen, elämäntapa, IKEA, Life at home -tutkimus

Uusi sukupolvi uudelleen määrittää onnellisuuden

Kaiken kaikkiaan elämme murrosta paitsi digitalisaation takia myös asenteiden muuttumisen suhteen. Uusi sukupolvi purkaa onnellisuuden käsitettä ja uudelleen määrittelee 50-luvulta alkunsa saaneen idyllin ihanteen. Muuttuneet ovat paitsi käytössä olevat varat myös arvot. Sukupolvierot näkyvät erityisesti omistamisessa. Ihminen ei luonnostaan ole omistamista suosiva ja siksi uusi sukupolvi on taas alkanut suhtautua tavoitteisiin höllemmin. Ruotsissa omistamiseen suhtaudutaan paljon rennommin jo siksi, koska maassa on pidempi vuokralla asumisen perinne. Jotain omistamisen roolista kertoo myös se, että tällä hetkellä matkustaminen ulkomaille kasvaa jopa taloudellisesti huonoina aikoina.

Homevialaura, koti, sisustus, asuminen, elämäntapa, IKEA, Life at home -tutkimus

Tässäkin keskustelussa pysähdyttiin lopulta onnen peruskäsitteiden äärelle. Mitä onni on, niin merkityksellisiä hetkiä yhdessä muiden kanssa – ja 40 000–50 000 euron vuosituloja. Suomalaisen onni rakentuu siis noin 3300–4100 euron kuukausipalkalle. Kaikki, mikä tämän tulotason jälkeen tulee, ei enää tutkimusten mukaan kasvata onnea, vaan tuo stressiä.

Olen todella iloinen, että pääsin mukaan näin kiinnostavaan tilaisuuteen, jossa käsiteltiin oikeastaan kaikki tämän hetken asumisen, kodin ja elämäntavan trendit, vaikka en ihan joka kohtaa referoinutkaan. Yhteenvetona tämän hetken keskeisimmiksi teemoiksi voidaan sanoa kiertotalous, jakamistalous, kaupungistuminen, kierrätys, zero waste, kasvisruoka, tavaran omistaminen ja säilytys, digitalisaatio ja älykoti, ekosähkö ja uusiutuvat energiamuodot, onnellisuuden käsite, hyvinvointi kotona sekä liikkuminen palveluna (MaaS, Mobility as a Service).

Suburban-rouvan kotikahvilassa

Kaupallinen yhteistyö, Nespresso

Nespresso, kahvi, vastuullisuus, kierrätys, äitienpäivä

Helatorstain huomenta! Kuinka monella kahvilla se teillä käynnistyy?

Itse juon yleensä aamiaisen kanssa yhden lungon, aamiaisen jälkeen espresson, lounaan jälkeen taas espresson tai lungon, joskus viikonloppuisin illallisen jälkeen kofeiinittoman espresson… Tiedän, tämä on aika paljon kahvia päivässä. Ja taisin unohtaa mainita, että välillä espressot ovat tuplia.

Nespresso, kahvi, vastuullisuus, kierrätys, äitienpäivä

Kun meille tuli Nespresso Creatista Plus -kahvikone, siirryin oikeastaan kokonaan kotiloissa Nespressoon, kun sitä ennen keitin ristiin kapseli- ja suodatinkahvia, välillä pikakahviakin. Uusi kahvikone saapui meille juuri kokopäiväiseksi yrittäjäksi jäätyäni. Tästä taitaakin löytyä syy-seuraussuhde.

Nespresso, kahvi, vastuullisuus, kierrätys, äitienpäivä

Olen monta kertaa miettinyt, voinko sallia itselleni näin monta kahvihetkeä kotona päivässä, mutta todennut, että voin – pihistän mieluummin monesta muusta. Kahvi on suurin nautintoni ja pieni satsaus sen eteen, että jaksan ahertaa töiden parissa tai verrattuna siihen, että joisin samat juomat kahvilassa tai vuokratulla työhuoneella. Paljon kapseleita se tosin kerryyttää, todella paljon.

Nespresso, kahvi, vastuullisuus, kierrätys, äitienpäivä

Tihentynyt Nesprosso-kahvin juominen olikin itse asiassa ensimmäinen positiivinen sysäys sille, että päätin alkaa lajittelemaan jätteet huolellisemmin. Mikä saattaa tulla yllätyksenä on se, että Nespresso-kapselit ovat sataprosenttisesti kierrätettäviä kahvinpuruineen, ja että kapselien materiaali alumiini on loputtomiin kierrätettävä materiaali. Ilman tätä tietoa en pystyisi nauttimaan tällaista määrää kahvia ilman huonon omatunnon sivumakua, mutta nyt pystyn, kun vien jokaikisen käytetyn kapselin pienmetallin keräyspisteeseen yhdessä säilyketölkkien kanssa, enkä heitä sekajätteeseen.

Nespresso, kahvi, vastuullisuus, kierrätys, äitienpäivä

Arvostan Nespresson vastuullisuutta muutenkin, sillä Nespresso huomioi kestävän kestävän kehityksen koko arvoketjussa kahviviljelyksiltä tuotantoon, logistiikkaan ja lopulta kahvikapseleiden kierrätykseen. Tästä olen erityisen otettu: Nespresson tavoitteena on tulla lähivuosien aikana 100 % hiilidioksidineutraaliksi yhtiöksi. Nespresso on esimerkiksi istuttanut kahvinviljelysten ympärille miljoonia puita tuottamaan happea.

Nespresso, kahvi, vastuullisuus, kierrätys, äitienpäivä

Toinen minulle tärkeä arvo on paikallisten kahvinviljelijöiden huomioiminen. Nespresso ostaa kahvipavut suoraan pienviljelijöiltä eikä kahvipörssistä, ja maksaa kahvinviljelijöille noin kolmekymmentä prosenttia markkinahintaa paremman hinnan kahvipavuista. Hienointa on, että Nespresson kestävän kehityksen ohjelmassa työskentelee huomattavasti enemmän naisagronomeja kuin alalla keskimäärin. Naisagronomit parantavat sukupuolten välistä tasa-arvoa perinteisesti miesvaltaisella alalla, mikä antaa naisille mahdollisuuden tukea perheitään taloudellisesti ja olla roolimallina yhteisössä ja tyttärilleen. Tällaiset oikeasti rakenteita muuttavat toimet ovat minusta tasa-arvon edistämisessä kaikista tärkeimpiä, ja tuntuvat vielä erityisen merkityksellisiltä äitienpäivän alla.

Nespresso, kahvi, vastuullisuus, kierrätys, äitienpäivä

Palatakseni lajittelemiseen, viimeksi kirjoitin eteisen uudesta kierrätyskalusteesta, joka on tuonut meille hurjasti apua lajitteluun. Tällä hetkellä järjestely on seuraava: kolmeen osioon jaettuun kierrätyskalusteeseen kerään pienmetallit, pahvit ja lasit, eteisen kaappiin paperit ja tyhjät pullot. Harvemmin vietävät tekstiilit kerään lastenhuoneen vaatehuoneeseen, joka toimii meillä yleiskaappina – tai mitä sitä kaunistelemaan, Monica-kaappina (tämä on aihe, johon on palattava myöhemmin). Keittiönkaapin jätevaunuun kerään muovin, biojätteen ja sekäjätteen, vaan muovin ja biojätteen kanssa meillä on ongelma.

Nimittäin mikä ei tullut mieleenikään muuttaessa on se, ettei pientaloalueella ole samanlaisia olosuhteita lajitella kuin kerrostalossa. Ikäni kerrostalossa asuneena etsin hoomoilasena biojäteastiaa (todennäköisesti juuri näin suburban-kotirouvana kylpytakki päällä) rivitalomme pihasta vain todetakseni, ettei sellaista yksinkertaisesti ole.

Nespresso, kahvi, vastuullisuus, kierrätys, äitienpäivä

Ehdotamme tämän kevään yhtiökokouksessa biojätteen hankkimista ja toivon kovasti, että aloite menee läpi. Yritän perustella hankintaa sillä, että kun jätteet lajittelee, tulee sekajätettä enää niin vähän, että sekajätteen noudotiheyden voi puolittaa, mikä kompensoi biojätteen noudosta koituvia kustannuksia. Muuten en tiedä, mihin biojätteen vien, kun ei sille ole astiaa kaupungin lajittelupisteissä. Eikä ole muovillekaan, mikä on minulle tuoreempi sokki. Osaatteko te auttaa tässä: minne voi viedä biojätteen ja muovin, jos ei omassa taloyhtiössä lajittelua ole?

Nespresso, kahvi, vastuullisuus, kierrätys, äitienpäivä

Oma kahvimakuni on jo pitkään ollut tummapaahtoinen, ja tämän vahvisti myös Nespresson sokkotesti. Mikä puolestaan on muuttunut, on maidon rooli. Kuten kaikki muutkin nuoret naiset, aloitin kahvinjuomisen juomalla maitoa kahvilla. Vuosien myötä maidon määrä on vähentynyt ja vähentynyt ja nykyään juon kahvini vähintään yhtä usein mustana kuin maidolla. (Tämä johtuu paitsi muuttuneesta makuaististani ja älyttömän hyvästä kahvista myös siitä, etten tiedä mitään coolimpaa kuin roomalaismies, joka hyppää Vespansa selästä juomaan yhden espresson marmoritiskillä.) Silloin kun käytän kahvissa kotona maitoa, käytän kauramaitoa.

Nespresso, kahvi, vastuullisuus, kierrätys, äitienpäivä

Kahvikapselit säilytän sikin sokin madridlaisen delikaupan kannellisessa pussissa, missä kyllä piilee riski: elämäni suurin pelko ottaa vahingossa aamulla kofeiiniton versio. Iltaisin juon kofeiinittoman Nespresson hyvin mielelläni ja itse asiassa haluankin suositella sitä herkkäunisille ja raskaana oleville: maku on niin hyvä, että siitä eroa ei huomaa, muusta aamun käynnistymisestä vain.

Toivottavasti sunnuntaina saan ja tekin äidit saatte puolisoiden ja lasten keittämät kahvit. Meillä kahveja ei tarjoilla sänkyyn, vaan äitienpäivänäkin aamiainen nautitaan pöydän ääressä. Vielä en tiedä, mitä kotikahvilan menulta tilaan, ehkä Roma-espresson tuplana. Aamiaistoiveeni olen jo päättänyt: se on pitkästä aikaa French toast.

Niimaar Ecosmol -kierrätyskaluste ja terapiaa ilmastoahdistukseen

Homevialaura, Niimaar Ecosmol, kierrätysjärjestelmä, jätteiden lajittelu, Harri Koskinen

Kuvassa näette kaksi kierrätysjärjestelmää: kävelevän biojäteastian ja Niimaar Ecosmol -kierrätyskalusteen.

Niimaar on uusi kotimainen kestävän kehityksen design-brändi ja start-up, ja sen Ecosmol-tuote minusta parhaimpia löytöjä pitkään aikaan. Ennen kuin kerron tarkemmin kalusteesta, puran vähän ilmastoahdistusta. Klimatångest on nimittäin rantautunut Ruotsista ainakin tähän osoitteeseen.

Olen ahdistunut ympäristöstä varmasti eniten tyttäreni takia. Mietin, saavatko hän ja hänen lapsensa jatkaa tällä maapallolla elämistä ja millaisissa olosuhteissa.

Homevialaura, Niimaar Ecosmol, kierrätysjärjestelmä, jätteiden lajittelu, Harri Koskinen

Kävin tällä viikolla Helsingin Yliopiston Tiedekulman järjestämässä Ympäristöahdistuksen terapiaillassa. Yliopisto-lehden toimittajan Mikko Pelttarin vetämässä tilaisuudessa keskustelemassa oli neljä tutkijaa: ympäristökasvatuksen asiantuntija Essi Aarnio-Linnanvuori, ilmakehätieteiden professori Timo Vesala, historian tutkija Tero Toivanen ja geologi Maija Heikkilä.

Homevialaura, Niimaar Ecosmol, kierrätysjärjestelmä, jätteiden lajittelu, Harri Koskinen

Terapiaillassa kun oltiin, tutkijat ensinnäkin antoivat huojentavan synninpäästön: täydellisyyteen ei tarvitse pyrkiä, vaan oleellista on, että kaikki saataisiin tekemään jotain. Toiseksi yhdenkään yksilön ei tule kantaa kohtuuttoman huonoa omaatuntoa, sillä suurin synti ilmastonmuutoksessa on poliittinen haluttomuus reagoida.

Homevialaura, Niimaar Ecosmol, kierrätysjärjestelmä, jätteiden lajittelu, Harri Koskinen

Niimaar Ecosmol on minun yksi edes jotain. Juuri Helsingin Sanomissa 16.4. kirjoitettiin, kuinka Suomalaisen roskapussissa jopa 80 prosenttia on tavaraa, jonka voisi kierrättää. Suomi ei saavuta EU:n kierrätystavoitteita ja häpeän myöntää, että olen ollut asiaan osasyyllinen. Niimaar Ecosmol on mainio kierrätysjärjestelmä, jonka sain blogin kautta näkyvyyttä vastaan. Koska ainakaan meidän roskamme eivät eriteltyinä mahdu allaskaapin jätevaunuun, osa on saatava muualle. Nimittäin onhan siinä lajiteltavaa, kun mukaan laskee muovin, metallin, lasin, paperin, pahvin, biojätteen, sekajätteen ja vielä pantilliset pullot, tekstiilin sekä ongelmajätteen.

Homevialaura, Niimaar Ecosmol, kierrätysjärjestelmä, jätteiden lajittelu, Harri Koskinen

Kierrätyskaluste on kenenkäs muun kuin Harri Koskisen suunnittelema. Paitsi kierrätyskalusteena laatikkoa voikin ajatella myös säilytyskalusteena ja design-istuimena. Meillä eteisen ja keittiön väliin sijoitetusta kalusteesta tuli heti erinomainen laukun paikka ja eiköhän siinä kohta sidota pieniä kenkiäkin.

Homevialaura, Niimaar Ecosmol, kierrätysjärjestelmä, jätteiden lajittelu, Harri Koskinen

Laatikon sisällä olevaa kahta tilanjakajaa voi siirtää oman tarpeen mukaan ja tilanjakajat voi ottaa kokonaan poiskin, jolloin hyödynnettävissä on yksi iso säilytystila. Jos lajittelu myöhemmin vaikka muuttaessa ratkeaa toisin, voi kalusteen hyödyntää arkkuna esimerkiksi kirjoille, leluille tai siivousaineille. Kalusteen koko on leveys 51 cm, syvyys 35 cm ja korkeus 44 cm. Koska Niimaar Ecosmol on puutuote, sen säilyttämistä ulkona sateessa ja auringonvalossa ei suositella.

Homevialaura, Niimaar Ecosmol, kierrätysjärjestelmä, jätteiden lajittelu, Harri Koskinen

Niin kuin Koskisen Harrilta olettaa saattaa, kaluste on todella kaunis. Värivaihtoehdot ovat koivu (Classic Birch), musta (Cool Black), saarni (Ash Natural), valkolakattu (Stylish White) ja valkomaalattu (Pure White), joka meillä on. Ilahduttavasti kaluste on valmistettu Suomessa FSC-sertifioidusta koivuvanerista.

Homevialaura, Niimaar Ecosmol, kierrätysjärjestelmä, jätteiden lajittelu, Harri Koskinen

Mikäli Niimaar Ecosmol -laatikkoa käyttää kierrätysjärjestelmänä, mukaan kannattaa ostaa kalusteeseen mitoitetut, erityisvahvasta polyesterikankaasta tehdyt kierrätyskassit, joissa kotitalouden kuivat jätteet on kätevä viedä pisteelleen. Kasseja on kolmea kokoa ja ne voi pestä käsin.

Homevialaura, Niimaar Ecosmol, kierrätysjärjestelmä, jätteiden lajittelu, Harri Koskinen

Olen äärimmäisen tyytyväinen uudesta kalusteesta, sillä siinä yhdistyy kaikki, mitä arvostan: hyvä design, estetiikka, käytännöllisyys, kestävä ajattelu, hyödyllisyys ja monikäyttöisyys. Isommassa kodissa on enemmän mahdollisuuksia järjestää lajittelu vaikka kaapin sisälle tai kodinhoitohuoneeseen. Sen sijaan meidän kompaktissa kodissa vaihtoehdot ovat vähissä, ja siksi tällainen katseita kestävä ja esille sopiva ratkaisu on kullan arvoinen. Niimaar Ecosmol -kierrätyskalustetta voi ostaa yrityksen omasta verkkokaupasta ja jälleenmyyjiltä.

Homevialaura, Niimaar Ecosmol, kierrätysjärjestelmä, jätteiden lajittelu, Harri Koskinen

Niimaaria luotsaa äiti ja kaksi tytärtä: Enni, Sanni ja Aija Karikoski. Niimaarin filosofia on kokonaisvaltaisesti kestävää kehitystä ja zero waste -ajattelua edistävä, ja siksi yritys myy muitakin elämäntapaan sopivia tuotteita ja järjestää tempauksia esimerkiksi roskien keräämiseksi merenrannoilta. Aktiviteettejä voi seurata Facebookissa. Toivon tällä hetkellä Helsingissä, Tukholmassa ja Barcelonassa toimivalle yritykselle kaikkea hyvää ja kansainvälistä menestystä – Maison & Objet -messuilla he ovat jo olleetkin.

Homevialaura, Niimaar Ecosmol, kierrätysjärjestelmä, jätteiden lajittelu, Harri Koskinen

Palaan vielä hetkeksi Tiedekulman Ympäristöahdistuksen terapiailtaan. (Sanonpa nyt muistaessani, että Aleksilta Yliopistonkadulle siirtynyt Tiedekulma on ihan mielettömän upea ja jylhä tila kattoikkunoineen, joten suosittelen lämpimästi menemään kaikille avoimeen tilaan kahville, lounaalle tai työskentelemään.)

Mikä tutkijoita poliittisen reagoimattomuuden lisäksi eniten ahdisti on se, että edes Suomen kouluissa ei puhuta ilmastonmuutoksesta, sillä aihe koetaan poliittiseksi, eikä neutraaliksi tosiasiaksi. Jos jopa maassa, jossa opettajat ovat korkeatasoisia ja yliopistokoulutettuja, aihe lakaistaan maton alle, niin mikä onkaan tilanne muualla.

Homevialaura, Niimaar Ecosmol, kierrätysjärjestelmä, jätteiden lajittelu, Harri Koskinen

Yksi tutkijoista sanoikin “ultimateratkaisun” olevan ympäristökasvatus. Ajattelenkin, että lapsen kanssa kierrättämällä ja muita parempia valintoja tekemällä tekee tuplasti hyvää, kun tavasta toivottavasti ja todennäköisesti tule esimerkin voimasta itsestäänselvä seuraavalle sukupolvelle.

Homevialaura, Niimaar Ecosmol, kierrätysjärjestelmä, jätteiden lajittelu, Harri Koskinen

Tieto lisää tuskaa, tavataan sanoa, mutta mitä jos tieto lisääkin toivoa ja toimintaa?

Tämän ajatusmallin kääntäminen päälaelleen huojensi sekin omaa ilmastoahdistustani. Tilaisuuden tutkijat sanoivat, että meidän tulisi olla huojentuneita siitä, että nyt sentään valtamerten muovilautoista tiedetään, ja niille voidaan jotain tehdä. Huomaan sen itsestänikin. Tieto on lisännyt motivaationi alkaa elää paremmin: ei täydellisesti, mutta paremmin.

Homevialaura, Niimaar Ecosmol, kierrätysjärjestelmä, jätteiden lajittelu, Harri Koskinen

Tutkijoiden mukaan tärkeää on myös laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Vaikka kuinka muovitetun kurkun ostaminen ahdistaakin, ei suomalaisen kurkku ole syy valtamerten jätelautoille. Täällä voi ostaa muovitetun kurkun, kunhan muovin kierrättää – meillä Suomessa siihen järjestelmä on.

Toivottavasti sain annettua yhden inspiroivan ratkaisun lajitteluun ja lievennettyä myös teidän ilmastoahdistustanne, jos sellaisesta kärsitte. Pentti Linkolaksi ei tarvitse ryhtyä, vaan oman osansa voi tehdä muutenkin.

Instagram

Copyright © 2019 · Theme by 17th Avenue