Baby pink -väriläiskä

Homevialaura, lastenhuone, Chhatwal & Jonsson, Ikat Kerela Baby Pink

En varoittelusta huolimatta ole beben syntymän jälkeen hurahtanut hempeilemään sen enempää kuin aikaisemminkaan. Tyttömäinen tyyli syntyy meillä maltillisesta määrästä klassisen suloisia yksityiskohtia, kermakakuksi tai hahmoja viliseväksi seikkailupuistoksi en ole osannut vauvanhuonetta sisustaa vieläkään.

Homevialaura, lastenhuone, Chhatwal & Jonsson, Ikat Kerela Baby Pink

Pääväreinä jatkavat valkoinen ja neutraalit niin sisustuksessa kuin vaatekaapissa. Kuitenkin jo raskausaikana otin beben pukeutumiseen yhden värin mainittujen rinnalle, hennon vaaleanpunaisen. Se sopii mielestäni enemmän kuin ihanasti harmaaseen ja beigeen.

Homevialaura, lastenhuone, Chhatwal & Jonsson, Ikat Kerela Baby Pink

Ihanan huomaavainen Alexa lähetti bebelle lahjaksi Zarrosta Chhatwal & Jonssonin Ikat Kerela Baby Pink -tyynynpäällisen. Oikea ajatuksenlukija (kiitos vielä todella mieluisasta paketista!), sillä juuri tämäntyyppisen väriläiskän (tai ”väriläiskän”, myönnän, kaikki on suhteellista) verran kaipasin vaaleanpunaista myös beben huoneen sisustukseen.

Homevialaura, lastenhuone, Chhatwal & Jonsson, Ikat Kerela Baby Pink

Uskoisin, että näin kauniista tyynynpäällisestä ilahtuisi moni tyttövauvan äiti vaikka ristiäislahjana – ja tietysti vaaleanpunainen kevätpastellina sopii yhtä lailla aikuisillekin. Chhatwal & Jonssonin tyynynpäälliset ovat tällä hetkellä muutenkin suosikkejani. Sama Ikat-tyyny löytyy meiltä mustavalkoisena, tällä hetkellä makuuhuoneesta, joten senkin puolesta pala kirjailtua pellavaa luo luonnollista jatkumoa huoneesta toiseen.

Valmis tauluseinä: lastenhuone (ja avautuminen kysymykseen “Millainen äiti sinustakin tulee?”)

Homevialaura, lastenhuone, tauluseinä, juliste, Annika Välimäki, Miniwilla

Maailmassa on monenlaista huolta. On nälänhätää, Zika-virusta, kenties hometta lähikoulussa ja vanhentunut maito jääkaapissa. Ja sitten on huolta muiden ihmisten värien käytöstä. Toistan, huolta muiden ihmisten värien käytöstä.

Homevialaura, lastenhuone, Gauhar, muistitaulu

Tiesin odottaa, että äitiyden myötä kärsivällisyyden olisi kasvettava muutama potenssi, eikä pelkästään oman lapsen kommelluksien ja omien hermojen kanssa, vaan myös suhteessa kantaa ottaviin kiihkoilijoihin. Silti ajattelin, että aiheet sentään pyörisivät ravinnon kaltaisissa suurissa kysymyksissä, mutta että väreissä.

Homevialaura, lastenhuone, tauluseinä, juliste, Annika Välimäki, Miniwilla

Millainen äiti sinustakin tulee, jos et salli lapsellesi värejä?

En tiedä, miksi edes vaivaudun miettimään vastausta kyseiseen kysymykseen, mutta antaa nyt mennä. Muutama ajatus siitä, vaikuttavatko värit oikeasti hyvään vanhemmuuteen.

Homevialaura, lastenhuone, tauluseinä, juliste, Annika Välimäki, Miniwilla

  • Se, että meillä lastenhuonetta ei sisusteta väreillä, ei tarkoita, etteikö meille sallittaisi värejä. Meille on tervetullut jok’ikinen värikäs lelu, kirja ja muu hilavitkutin, joka lasta ilahduttaa. Paljastan, että ajattelin jopa antaa lapseni värittää värillisillä värikynillä. Ero on siinä, että meiltä värejä löytyy ainoastaan esineistä, jotka eivät lähtökohtaisesti ole esillä (sisustuksessa tai blogikuvissa), vaan joita säilytetään esimerkiksi lipastossa.

Homevialaura, lastenhuone, tauluseinä, juliste, Annika Välimäki, Miniwilla

  • Se, että myös lapsemme maailma on sävyiltään neutraali, ei tarkoita, että olisimme vanhempina takakireitä pierunpidättelijöitä. Väitän, että tämä hillityn beige perhe viljelee hurttia huumoria keskivertoa huomattavasti enemmän. Iloisuus ei katso keltaista paitaa.

Homevialaura, lastenhuone, tauluseinä, juliste, Annika Välimäki, Miniwilla

  • Se, että saamme lapsen, ei tarkoita, että unohtaisimme itsemme. Jos olemme kaikki nämä vuodet viihtyneet modernin klassisessa neutraalinvärisessä kodissa, nytkö meidän pitäisi vuorata seinät pilkullisilla tapeteilla ja lattiat Hello Kitty -matoilla? Myös me asumme kodissa edelleen, enkä suhtaudu lapseen kuninkaana tai kuningattarena, joka sanelee kaikki perheen päätökset – vaikka hän maailman tärkein asia onkin. Tämä on Kuinka kasvattaa bebe -kirjassakin käsitelty ranskalaisen kasvatuksen ydin, jonka koen erittäin omakseni.

Homevialaura, lastenhuone, Gauhar, muistitaulu

  • Se, että suosimme valkoista, mustaa, harmaata ja beigeä, ei tule vaikuttamaan millään tavoin lapsemme luovuuteen tai kokemuksiin. Ei tarvitse kuin astua ovesta ulos ja maailma on täynnä värejä ja virikkeitä. On tapahtumia, matkoja, ystäviä, harrastuksia, kaupunkikulttuuria, luontoa. Me kaikki ihmiset lapsista aikuisiin olemme nykyään niin suuren informaatioähkyn piirissä, että on oikeastaan aika ihanaa rauhoittua iltaisin nukkumaan hillityn harmoniseen kotiin. Meille se sopii parhaiten ja toivon, ettei kukaan enää menettäisi värittömästä lapsiperheestä yöuniaan.

Homevialaura, lastenhuone, tauluseinä, juliste, Annika Välimäki, Miniwilla

Ai niin, tauluseinästähän tässä piti puhua. Lastenhuoneen mustavalkoinen galleria syntyi lopulta kolmesta teoksesta. Vasemmalla ihanimman Annika Välimäen kalligrafiaa. Saimme teokset taiteilijalta itseltään, kiitos vielä! Oikealla Miniwillan You are pretty -juliste. Lisäksi lastenhuoneen seinää koristaa meillä jo aikaisemmin ollut Gauharin muistitaulu, johon voi alkaa kerätä erilaisia tyttöjen juttuja.

Uusi vuosi, uudet ennätykselliset hepulit

Homevialaura, olohuone, tauluseinä, julisteet

Kello ei ollut ehtinyt lyödä puolta yötä, kun meillä alkoi kodin myllerrys. Ehkä uusi vuosi kuitenkin symboloi uuden alkua vahvemmin kuin olin ajatellut. Tänä vuonna joulun pyhien päättyminen merkitsi muutakin. Aikaa viimeistellä se, mitä tähän hätään viimeisteltävissä on.

Homevialaura, lastenhuone, sisustus, Gauhar, muistitaulu, antiikkilipasto

Puhutaan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Itselleni annan diagnoosin synnytystä edeltävä paniikki. Tiedän kyllä, ettei vauva piittaa, onko tauluseinä valmis vai ei – luonnollisesti tästä turhamaisuudesta minua myös huomautetaan. Mutta mitäpä, jos vauvan äitinä itse piittaan?

Homevialaura, lastenhuone, sisustus, Hay Loop Stand

Syytän kaikkia niitä kokemuksia (lue kauhutarinoita), joita vauvoista liikkuu. Syntyvät peijoonit liian aikaisin ja kun syntyvät, ei heidän hoitamiseltaan pääse edes suihkussa käymään. Poraa siinä sitten reikiä seinään tai myy netissä tiellä olevia kalusteita.

Homevialaura, olohuone, tauluseinä, julisteet

Niinpä tammikuu 2016 alkoi pitkällä tehtävälistalla. Asenna uudet liukuovet, hankkiudu eroon ilmanlämpöpumpusta ja verholaudoista, käy läpi kirppiskamat, poraa ilmoitustaulu ja kaksi seinällistä tauluja, keksi ratkaisu hoitopöydälle, sovi uuden sohvan tuonti, tutustu sohvapöytiin, maalaa sitä tätä tota, tee maailmasta valmis.

Homevialaura, eteinen, antiikkilipasto

Oma mielenrauhani on suoraan verrannollinen sisustuksen tilaan. Jos koti on keskeneräinen ja sotkuinen, aivan varmasti on päänikin. Siksi vain kaltaiseni voi ymmärtää, miten paljon levollisemmin mielin aloitan paitsi uuden vuoden myös vanhemmuuden, jos selätän pitkään energiaa vieneen kaaoksen ja saan kiinni hallinnan tunteesta.

Homevialaura, Gauhar, muistitaulu

Mutta ei tämä pelkkää asioiden hoitamista ole, vaan myös sitä itseään, tasaisin väliajoin ilmaantuvaa sisustushepulia. Niin vauhdikasta sellaista, että häpeäisin itseäni, jollei puolet kollegoista ihanan avoimesti tekisi parhaillaan samaa. Valkoisessa Harmajassa rempataan jo, Noora K. on julistanut mattokriisin, Lisbetillä on pitkä lista suunnitelmia.

Homevialaura, olohuone, tauluseinä, julisteet

Lapsi laittaa vauhtia tekemiseen, laskettu aika on todistetusti hyvä deadline, mutta vauvasta johtuvaa pesänrakennusta tämä ei ole. Itse asiassa inhoan koko eläimellistä ja lässyä sanaa. En rakenna pesää, vaan sisustan kotia. Kotia, jossa haluan pitkästä aikaa kokea olevani, kotona. Kotia, jossa on kodikkaan klassinen tunnelma, jollaista olen kaivannut ympärilleni kauan. Kotia, jossa aidosti viihtyä äitiysloman ajan.

Homevialaura, lastenhuone, sisustus, Bebes, antiikkilipasto

Sanoinko uusi sohva? Sanoin. Vuoden alku on tosiaan ollut vauhdikas. Palaan hepulin seurauksiin ja projekteihin pala palalta myöhemmin.