Netflix

Lauantaimakkaravoileivistä spa-hetkiin ja New Yorkiin

Kämp Spa -hoito saatu bloginäkyvyyttä vastaan

Homevialaura, Kämp Spa

Maailman kaunein kiitos lämpimästä ja empaattisesta suhtautumisestanne edelliseen raskautta ja keskenmenoa koskevaan kirjoitukseen. Kaikki teidän kommenttinne ja onnentoivotuksenne merkitsevät minulle todella paljon. Vastaan kommentteihin vielä henkilökohtaisesti heti, kun ehdin. Sain tässä välissä flunssan, ja olen siksi viettänyt hiljaiseloa kotisohvalla. Lämmin kiitos myös siitä, miten avoimesti olette jakaneet omia koskettavia kokemuksianne kommentein ja yksityisviestein. Se vahvisti tunnettani siitä, miten tärkeää aiheesta on puhua.

Homevialaura, Kämp Spa

Kokemuksen myötä suhtaudun paitsi koko raskauteen myös raskausajan hyvinvointiin ihan eri tavalla, ja siitä haluan puhua tänään. Sekä henkinen että fyysinen hyvinvointi ovat saaneet uuden merkityksen. Eikä taustalla tarvitse tietenkään olla juuri keskenmenon trauma ja pelko, vaan minkä elämäntilanteen kriisi tahansa voi laukaista sen, että yhtäkkiä ei enää ole voimaa ja energiaa pitää itsestä huolta.

Homevialaura, Kämp Spa

Stressaavimmilla ja vaikeimmilla viikoilla annoin itselleni luvan vain olla, luvan taantua sotkutukkaiseksi pieruverkkarivetäytyjäksi. Heti perään totesin itselleni, että näin saa jatkua tasan sen aikaa, kun odotan ensimmäisen kolmanneksen riskiajan umpeutumista. Sen jälkeen on herättävä henkiin ja alettava huolehtia itsestä.

Homevialaura, Kämp Spa

Päätin tehdä sen, mitä vähän liian harvoin raaskin: ostaa itselleni pitkän rentouttavan hoidon. Universumilla oli kuitenkin sormensa pelissä, sillä juuri samaan aikaan sain kysymyksen, haluaisinko mennä testaamaan Kämp Span. Vastaus oli hormoneista suorastaan herkistynyt kyllä kiitos. Sitä enemmän kuin mitään kaipasin: rauhaa, hemmottelua, rentoutumista ja kosketusta.

Homevialaura, Kämp Spa

Olen muutaman kerran ollut hoidoissa tavaratalojen ja kauppakeskusten yhteydessä olevissa hoitoloissa, mutta henkilökohtaisesti koen, että vaikka tila itsessään olisi hyvin eristetty, niissä on mahdoton päästä täydelliseen zen-tunnelmaan. Kämp Spa taas oli kokemus, jossa unohdin samantien olevani Helsingin ydinkeskustassa. Hoitolaan on oma sisäänkäynti Kluuvikadulta, ja hissimatka kahdeksannen kerroksen rauhaan karistaa loputkin kaupungin pölyt. Kliseestä huolimatta kuvailen, että paikka on keidas keskellä kaupunkia, täydellisen hiljainen ja rauhoittava pakopaikka.

Homevialaura, Kämp Spa

Suosittelen varaamaan hoidon ympärille hyvin aikaa niin, että lämmittävissä tuoleissa ehtii rentoutua sekä ennen hoitoa että sen jälkeen (eikä muuten ole huono idea sujauttaa kylpytakin taskuun kirjaa). Saunaan hoidon yhteydessä pääsee totta kai myös. Tunnelma oli kaikin tavoin mieleeni: onnistuneessa kokonaisuudessa sekoittuu tyylikäs ylellisyys (kuvittele marmorisia pintoja), klassinen eurooppalaisuus (ajattele Balmuirin lyhtyjä) ja luonnonläheinen aasialaisuus (ajattele höyryävää teetä ja itämaista instrumentaalimusiikkia). Tarjolla on paljon erilaisia hoitoja kasvoille, vartalolle ja jaloille sekä lisäksi laajempia hoitokokonaisuuksia. Oma hoitoni oli ESPA Mother To Be. Hoito räätälöidään ihanasti odottajan tarpeiden mukaan joko hierontaa tai kasvohoitoa painottaen. Tässä siis jo etukäteen yksi vinkki, jos mietitte, mitä toivoa joulupukilta: lahjakortti hoitoon on ainakin minun suosikkilahjojani kautta aikojen, ja Kämp Spa pääsi heti omien kokemusteni kärkeen.

Homevialaura, Kämp Spa

Rentoutuminen on siis ottanut hyviä askeleita eteenpäin niin kotona kuin hoidossa, mikä on moneltakin kantilta hyvä asia. Odottajan stressiinhän liittyy varsinainen kierre. Tutkimusten mukaan raskaudenaikainen ahdistus vaikuttaa syntyvään lapseen. Kun tietää, ettei saisi stressata, stressaa myös sitä, että stressaa, jolloin stressiä on todellisuudessa kaksi kertaa enemmän.

Homevialaura, Kämp Spa

Raskausajan hyvinvoinnissa liikunta minulla on liian huonolla tolalla, sillä kävelylenkit ja satunnainen kevyt venyttelytyyppinen iltajooga eivät oikein tunnu riittäviltä. Pohdinkin kuumeisesti, mikä olisi sellainen laji, jonka voisin tässä kohtaa helposti aloittaa – ja, johon saisin aikaiseksi mennä. Uimassa (ja toki uinnin jälkeisillä munkeilla) kävin jo kerran – aplodeja!

Homevialaura, Kämp Spa

Ravinto vasta onkin odotusaikana oma juttunsa. Ainakin omaan ensimmäiseen kolmannekseeni on mahtunut päiviä, joina olen elänyt pelkästään, kyllä, lauantaimakkarapaahtoleivillä. Milloin ei tee mieli juuri mitään, milloin on pakkomielle tiettyä ruokaa kohtaan, milloin on ollut liian väsynyt kokkaamaan kunnollista ruokaa. Olenkin yrittänyt ottaa periaatteeksi sen, että jo se riittää, että syön päivässä edes sen yhden terveellisen smoothien, johon saa koko päivän tarpeen vitskuja, tai että teen lounaastani erityisen terveellisen, usein salaatin kaiken maailman avokadoilla ja pähkinöillä. Loppuajan voi sitten mennä vähän enemmän sinne päin, jos ei muuhun pysty.

Homevialaura, Kämp Spa

Onneksi tosin toisella kolmanneksella tämäkin asia alkaa tasaantua. Nyt taas jopa juon hieman kahvia. Raskauden ajan suurin identiteettikriisi tulee aina itselleni siitä, ei vartalon muuttumisesta, vaan väliaikaisesta etääntymisestä kahviin. En koe itseäni itseksi, jos en laahusta heti herätessä painamaan espressoa tulemaan.

Homevialaura, Kämp Spa

Ennen kuin siirrytään muihin aiheisiin, vinkkaan vielä teemaan liittyvästä elokuvasta. Koska olen sairastanut sohvanpohjalla, oli hyvä aika alkaa katsoa Netflixin Yksityiselämä (Private Life). Elokuva kertoo nelikymppisestä kultturellista newyorkilaispariskunnasta, joka yrittää saada lasta. En ole vielä pitkällä, mutta alku vaikuttaa lupaavalta. Neljä tähteä elokuvalle antanut Helsingin Sanomat kuvailee sarjaa hienoksi, kirpeäksi draamakomediaksi lapsettomuudesta. Kyseessä ei missään nimessä ole valmiiksi naurettu hassun hauska komedia – en itse jaksa itse sellaisia ollenkaan – vaan realistiselta tuntuva ja hienovaraista huumoria viljelevä indieleffa.

(Edit: Private Life on siis elokuva, ei sarja, niin kuin ensin kirjoitin, kiitos vaan yhdelle tarkkaavaiselle ihanalle! Voi hyvänen aika, mutta toisaalta mitä muuta näillä flunssaisilla raskausaivoilla voi odottaa. Olisin varmasti katsonut koko elokuvan tyytyväisenä, ajatellut, että onpa pitkä pilottijakso, ja ihmetellyt, että missäs loput jaksot ovat. Näin käy, kun katsoo Netflixistä niin paljon sarjoja, eikä juurikaan enää elokuvia, että alkaa pitää elokuviakin sarjoina – yhden hyvin pitkän jakson mittaisina minisarjoina.)

Paljon on siis mahtunut viime aikoihin: kiitollisuutta (kiitos teille), hyvinvointia (kiitos Kämp Spa), rentoutumista (kiitos Netflix) ja päätään nostavaa työstressiä (kiitos sohvalle kaatanut flunssa). Nyt menen ensitöikseni tekemään sitä lauantaimak… ei kun smoothieta – hyvää tekevää perjantaita!

Sohvapaikka varattu, laitteet viritetty – sarjasuunnitelma syksylle

Homevialaura, Netflix, HBO, sarjat, suositukset

Vaihdan jo kovaa vauhtia kaukosäätimeen uusia paristoja – tervetuloa sarjasyksy!

Olen pitkään ihmetellyt sitä, miten television katselua pidetään junttina. Se nähdään hukkaan heitettynä aikana, joka pitäisi käyttää lenkkeilyyn tai itsensä kehittämiseen – vaikka nenän kaivamiseen, kunhan ei televisioon.

Se ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun olen sivunnut keskustelussa jotain ajankohtaista sarjaa, kun televisiosta kieltäytyjän ihmistyyppi kiirehtii ylpeällä ja topakalla äänensävyllä keskeyttämään ”Joo kato kun en mä kato televisiota”. Selvä, ei tarvitsekaan katsoa, mutta asenne voi olla tarpeen päivittää tähän päivään – televisio kun ei ole vain huutokauppakeisarin uusintoja.

Homevialaura, Netflix, HBO, sarjat, suositukset, Sony Soundbar, kaiutin

Suoratoistona katsottavat laatusarjat ovat tänä päivänä kaikkea mitä taiteena pidetty kirjallisuus ja elokuvakin: ilmiöitä, puheenaiheita, ajankuvia, sukupolvikokemuksia, ajattelua laajentavaa tarinankerrontaa.

Vaikka en itse katso Game of Thronesia, pidän tärkeänä tietää sarjan merkityksen.

Kuten Helsingin Sanomien kulttuuriosiossa juhannuksena kirjoitettiin: ”Tv-sarjojen katsominen tuottaa uudenlaista sosiaalista pääomaa, jota emme vielä vuosikymmen sitten tunnistaneet”.

Nyt kun alkupuhe on saatu sydämeltä, listaan sarjasuunnitelmani syksylle ja talvelle muistiksi itselle ja toivottavasti inspiraatioksi teille – ja siis nimenomaan suunnitelman enemmän kuin suositukset, sillä kaikkien kanssa en ole vielä päässyt alkuun. Listalla ei ole vain uutuuksia vaan myös sarjoja, joiden katseluun tulee vasta nyt sauma edellisten päätyttyä.

Homevialaura, Netflix, HBO, sarjat, suositukset

Netflix

Suits

Suitsin jatkoa olemme odottaneet kuin kuuta nousevaa, joten aloitimme sarjakauden newyorkilaisen lakielämän kuudennella kaudella. Loistavasti käsikirjoitettu sarja toimii ensiapuna lomaltapalaajille: jos kesän varvassandaaleista on vaikea päästää irti, katso pätkäkin Suitsia, ja haluat sen jälkeen pukeutua pelkkiin korkkareihin ja peplum-jakkuihin.

Wild Wild Country

Wild Wild Country on kuusiosainen minisarja, jota kuvaillaan näin: “Kiistelty kulttijohtaja rakentaa utopistisen kaupungin Oregonin erämaahan. Paikallisten kanssa puhjennut konflikti paisuu pian maailmanlaajuiseksi skandaaliksi”. Tositapahtumiin perustuva hurahtamisen teema kuulostaa kiehtovalta ja sarja on saanut hyvän IMDb-arvostelun 8,3.

The Defiant Ones – Timantinkovat

The Defiant Ones – Timantinkovat -dokumentin ehdin jo katsoa kokoaan ja suosittelen sitä hiphop-kultuurista kiinnostuneille. Neliosainen dokumentti valottaa Dr. Dren ja ja Interscope Recordsin perustajan Jimmy Iovinen pitkäaikaista yhteistyötä ja matkaa huipulle. Hiphopin ystäville dokkari vilisee nostalgisia räppihetkiä aina Dren N.W.A.-ajoista Suge Knightin sekoiluihin. Dokkarin on muuten leikannut suomalainen Lasse Järvi.

Hip-hop Evolution

Samaa teemaa jatkaa Netflix Original -sarja Hip-hop Evolution, jossa ”merkittävät MC:t, DJ:t ja levymogulit kertovat dokumenttisarjan haastatteluissa hiphopin dynaamisesta kehityksestä 70-luvulta 90-luvulle”. Sarja on vielä itselläni aloittamatta, mutta aihe ja arvostelut lupaavat hyvää.

Homevialaura, Netflix, HBO, sarjat, suositukset

Master of none

Hesarin mukaan ”koomikko Aziz Ansarin kehuttu komediasarja Master of None on kirpeänhauska ja tarkkanäköinen sukupolvikuvaus”. Myös IMDb lupaa 8,3 arvosanalla hyvää. En yleensä ole komedioiden perään, mutta sana sukupolvikokemus herättää aina uteliaisuuteni.

Steve Jobs: Billion Dollars Happy

Dokumenttia kuvataan näin: ”Sisäpiiriläiset, kuten Applea perustamassa ollut Steve Wozniak, kertovat huimia tarinoita Applen noususta, tuhosta ja uudesta noususta Steve Jobsin johdolla”. Aion omistaa 50 minuuttia elämästäni mustapooloiselle miehelle, jonka laitteita räplään päivittäin, vain oppiakseni kiehtovasta persoonasta lisää, kun en ole hänen elämäkertaansa lukenut.

Minimalism: A Documentary About The Important Things

Netflixin mukaan ”dokumentissa haastatellaan ihmisiä, jotka torjuvat amerikkalaisen ihanteen eivätkä usko tavaroiden tuovan onnea vaan näyttävät, että vähemmän on enemmän”. IMDb-arvosana 6,7 ei lupaa ihmeitä, mutta koska aihe kiinnostaa, aion katsoa dokumentin.

Homevialaura, Netflix, HBO, sarjat, suositukset

HBO

The Affair

Samoin kuin Suitsia myös The Affairin jatkoa olemme odottaneet kieli pitkällä. En olisi uskonut, että sarja kantaa vielä neljänteen kauteen, mutta niin se vain kantaa. Draamasarjassa pettäminen muuttaa niin kahden avioparin kuin muidenkin läheisten elämän. Mielenkiintoisen kerronnasta tekee se, että tarinaa kerrotaan vuorotellen eri hahmojen näkökulmasta. Sarjan viehätystä lisää maisemat: katsellessa voi melkein tuntea Montaukin merituulen.

The Handmaid’s Tale

Margaret Atwoodin Orjattaresi-kirjaan perustuvan sarjan ensimmäinen kausi oli erinomainen, mutta sen verran piinaavalla ja ahdistavalla tavalla, että huomaan vitkuttelevani kakkoskauden aloittamisen kanssa. Varsinkin, kun kuulin, että tuotantokausia olisi tulossa yhteensä kymmenisen. En ole ollenkaan varma, pystynkö katsomaan niin pitkään mitään niin ihon alle menevää, sen verran rankka aihe naisten ja vähemmistöjen aseman polkeminen ja perheiden erottaminen on. Pidätän siis itselläni oikeuden sekä jatkaa katsomista että olla jatkamatta – aika näyttää.

Patrick Melrose

Benedict Cumberbatchin tähdittämän Patrick Melrose -minisarjan ehdimme jo katsoa. Sarjan ensimmäisen jakson kubricmaiset tunnelmat ja trainspottingmaiset huumekuvaukset lupailivat todella hyvää, mutta loppua kohti sarja tylsistyi. Hyvin tehty Patrick Melrose kuitenkin on: tasokas kuvaus englantilaisen yläluokan elämästä ja 60-luvun Etelä-Ranskasta.

Power

Powerista ennustan minun ja mieheni seuraavaa sarjaa paikkaamaan New York -tyhjiötä Suitsin jälkeen. Power kuvaa Manhattanin loistokasta elämää ja kaupungin karua huumekauppaa. Aiheen lisäksi arvostelut lupaavat hyvää, IMDb-arvosana on 8,2.

Homevialaura, Netflix, HBO, sarjat, suositukset

Sharp objects

Jos arvostelussa sanotaan, että ”Sharp Objects on kuin sekoitus True Detectiven ensimmäistä kautta ja Big Little Lies -sarjaa”, niin olen myyty. Big Little Lies oli nimittäin fantastinen. Kahdeksanosainen minisarja on ”draamasarja kaupunkilaistoimittajasta, jonka menneisyyden haamut kohtaavat järkyttävän todellisuuden, kun toimittaja lähetetään vanhaan kotikaupunkiinsa kirjoittamaan juttua selvittämättömistä lasten murhista”.

True Detective

Edelliseen viitaten nyt alkaa olla korkea aika katsoa vuonna 2014 alkanut True detective, ylistetty kahden tuotantokauden rikosdraamasarja, jonka näyttelijät ja henkilöt vaihtuvat tuotantokaudesta toiseen siirryttäessä.

Killing Eve

Killing Eve nousi listalleni hieman villinä korttina, kun huomasin, miten ylistävästi sarjasta on kirjoitettu. Viihdyttäväksi agenttijännäriksi sanottu sarja kuvaa kahden naisen, vakoojan ja tappajan, kissa ja hiiri -leikkiä, jossa Hesarin mukaan on bondmaisia piirteitä: huumoria, jännitystä, raakuuttakin.

Insecure

Insecurea ajattelin kokeilla omaksi kevyeksi sarjaksi, sillä katselussa täytyy aina olla sekä miehen kanssa yhteinen että oma sarja. Los Angelesiin sijoittuva Insecure kertoo kahden ystävyksen välisistä kiusallisistakin edesottamuksista uralla ja yksityiselämässä kolmekymppisyyden kynnyksellä. HBO:n mukaan ”ensimmäisen kauden kahdeksassa jaksossa seurataan mustaihoisten naisten kokemuksia hienotunteisesti, nokkelasti ja aidosti”. Hesari kuvailee sarjaa ”teeskentelemättömäksi ja raikkaaksi”.

Succession

Succession ”tutkailee vallan, politiikan ja perheen kiemuroita ikääntyvän ökyrikkaan mediamogulin ja tämän neljän aikuisen lapsen silmin”. IMDb-arvio ei yllä ihan niin korkeaksi (7,4), mutta aihe on niin mielenkiintoinen, että antanemme sarjalle myöhemmin mahdollisuuden, jos sopiva väli löytyy.

Homevialaura, Netflix, HBO, sarjat, suositukset, Sony Soundbar, kaiutin

Yle Areena

The Bold Type

Yle Areena -bonuksena listalla on Ullan vinkkaama The Bold Type. En aluksi tiennyt, mitä mieltä olla taas yhdeksi uudeksi Sinkkuelämää-sarjaksi sanotusta draamakomediasta, jossa tuntui olevan vähän lapsellisia ja ylinäyteltyjä vivahteita. Jotenkin kuitenkin entisen Cosmopolitan-päätoimittajan elämästä inspiraationsa saanut, kolmesta newyorkilaisesta ystävättärestä kertova sarja kiehtoi, sillä en malttanut jättää ensimmäistä tuotantokautta kesken. Sarjaa on kiitelty naisten keskinäisen tukemisen näyttämisestä miesvaltaisessa maailmassa. Vertaisin sarjaa naistenlehteen: se antaa viihdyttävän kokemuksen ja mahdollisuuden leputtaa aivoja muotitoimituksen upeiden asujen parissa unohtamatta silti syvempiä teemoja, kuten uraa ja sosiaalisen median valtaa.

Homevialaura, Netflix, HBO, sarjat, suositukset, Sony Soundbar, kaiutin

Laitteista puheen ollen moni on kysynyt televisiostamme. Olemme olleet oikein tyytyväisiä ratkaisuun, jossa televisio on kiinni seinässä ja käännettävissä sohvan suuntaan. Katselukokemus on myös parantunut radikaalisti kaiuttimen myötä.

Sain kauniisti muotoillun vaalean Sony Soundbar -kaiuttimen blogin kautta, koska aikaisempi erimerkkinen musiikkia soittanut kaiutin lakkasi toimimasta. Olen nyt kuukauden testannut laitetta ja todennut sen erinomaiseksi. On kätevää, kun musiikkia voi soittaa puhelimelta Bluetooth-yhteyden avulla niin, ettei puhelimen tarvitse olla kiinni telakassa tai johdolla.

Sitä taas en osannut odottaa, kuinka iso vaikutus Soundbarin sisäisellä bassokaiuttimella on ohjelmien katselukokemukseen. Kun kaiutin on liitetty television äänentoistoon, äänet toistuvat huomattavasti vaikuttavimpina. Minä, joka en koskaan ole ole ollut tekniikkahifistelijä, en joudu pelkästään syömään popcornia vaan myös sanani kaiuttimen merkityksestä äänentoistolle.

Homevialaura, Netflix, HBO, sarjat, suositukset

Tällä suunnitelmalla on aika ottaa vastaan ensimmäiset sateiset ja myöhemmin lumipyryiset illat – eiköhän tämä lista nimimittäin hetkeksi riitä.

Lue myös Netflix-suositukset – näitä sarjoja katson ja Katseltavaa jouluksi – HBO-sarjojen suositukset.

Katseltavaa jouluksi – HBO-sarjojen suositukset

Homevialaura, olohuone, HBO-sarjat

Muistin juuri, että olen luvannut listata teille HBO-suosikit aikaisemmin julkaistun Netflix-listan jatkoksi. Mikä sen parempi ajankohta kuin tämä, hetki ennen lähestyvää joulupäivää, joka kuuluu viettää sohvalla viltin alla leffoja ja sarjoja katsellen, vähän väliä napostellen.

Girls

Girls oli syy, miksi hankimme HBO:n. Halusin vihdoin päästä osaksi sukupolvikokemusta ja katsoa Lena Dunhamin luoman sarjan, joka Sinkkuelämää-sarjan tapaan kertoo neljästä newyorkilaisesta ystävättärestä, mutta rosoisesti ja realistisesti, jopa inhorealistisesti. Hahmot ärsyttävät ja turhauttavat – niinkun ihmiset oikeassakin elämässä. Allekirjoitan Girlsin jättämän jäljen: harva sarja on samanlailla rikkonut tabuja ja tuulettanut televisiossa nähtyä naisen elämää. Kuusi kautta puolituntisia jaksoja hurahtaa nopeasti.

Homevialaura, olohuone, HBO-sarjat

Big Little Lies

Big Little Lies on tämänvuotinen uutuussarja, josta tulee mieleen elokuva: näytteleehän siinä niin Reese Witherspoon kuin Nicole Kidman, joista molemmat ovat mukana myös tuottajina. Big Little Liesin piti olla aluksi vain yhden kauden minisarja, mutta HBO on tiedottanut toisesta kaudesta. Draama kertoo pienestä hyväosaisesta kaupungista ja viidestä äidistä, joista yhdenkään elämä ei ole aivan sitä, miltä ulospäin näyttää. Kulissit alkavat kaatua ja salaisuudet paljastua. Sarjassa on paitsi kertaalleen mainittu upea näyttelijäkaarti myös kiehtovan painostava tunnelma ja maailman kaunein alkumusiikki. Sarja perustuu Liane Moriartyn kirjaan Big Little Lies. Tajuamatta yhteyttä luin juuri vähän aika sitten kirjailijan toisen teoksen, Hyvä aviomies, jota suosittelen sitäkin.

Homevialaura, olohuone, HBO-sarjat

Twin Peaks

Kuulun niihin, joille 90-luvun Twin Peaks on rakas kulttiklassikko. Alkuperäisessä sarjassa FBI-agentti Dale Cooper selvittää Laura Palmerin murhaa kuvitteellisessa Twin Peaksin pikkukaupungissa. Sarja on samanaikaisesti sekä humoristisen vinksahtanut kylähulluineen että äärimmäisen kuumottava pelottavine mystisine kohtauksineen. 25 vuotta myöhemmin sarja teki paluun minisarjalla Twin Peaks – The Return. Valitettavasti uudet Twin Peaks -jaksot olivat minulle pettymys: tunnelma ei enää yltänyt samaan ja David Lynchin sekoilu tuntui liian pitkäveteiseltä ja hämmentävältä. Listalla Twin Peaks kuitenkin on kulttiklassikkona.

The Handmaid’s Tale

Margaret Atwoodin Orjattaresi-kirjaan perustuva sarja ei syyttä ole herättänyt kohua: vaikka teos on kirjoitettu 80-luvulla, on tähän päivään tuotu tuotanto nyt Trumpin vallan aikaan ajankohtaisempi kuin koskaan. Laadukkaasti toteutettu sarja kertoo kuvitteellisesta diktatuurista, jossa ympäristökatastrofin seurauksena länsimäinen vapaus on kadonnut, jossa lisääntymään pystyvät naiset on pakotettu synnytyskoneiksi, ja jossa homoseksuaalit hirtetään. Naisen asema, eriarvoisuus ja perheiden erottaminen ovat todella ahdistavaa mutta tärkeää katsottavaa: ei ole mitään takeita, etteikö fundamentalismi voisi teoriassa viedä yhteiskuntaamme takaisin juuri tähän suuntaan.

Homevialaura, joulu, sisustus, joulukuusi

HBO:ssa näyttää olevan valtavasti laatusarjoja, mutta en vielä tiedä, mikä on listallani seuraavaksi eli suosituksia saa mieluusti laittaa. Mieheni kehui True Detective -sarjaa, joten sen voisin ottaa omaan katseluun. Joulupäivänä taas taitaa olla aika aloittaa jommasta kummasta palvelusta uusi yhteinen sarja, kun saamme Netflixin puolelta aivan juuri Mr Selfridgen loppuun.

Netflix-listan löydät postauksesta Netflix-suositukset – näitä sarjoja katson.

Netflix-suositukset – näitä sarjoja katson

Homevialaura, Netflix, sarjat, suositukset

Perinteistä televisiota en katso enää oikeastaan ollenkaan, enkä muuten juuri koskaan leffojakaan. Niin ylivertaiseksi koen tämänhetkisen sarjatarjonnan. Meillä on miehen kanssa aina vähintään yksi yhteinen ja yksi oma sarja kesken, jotta katsottavaa löytyy joka tilanteeseen (kuulostipa todella sohvaperunamaiselta, mutta järjestely toimii). Onni on muuten samanlainen sarjamaku. Avioliitossamme ei tarvitse taistella kaukosäätimestä, vaan Netflix on suhteemme vallan rakastettu kolmas pyörä. Listasin alle mainitsemisen arvoiset Netflix-kokemukseni. HBO-sarjat jätän toiseen kertaan.

Mad Men

Erinomaisesti käsikirjoitettu, puvustettu ja lavastettu sarja saa minulta kaikkien aikojen parhaan draaman palkinnon. Mad Men hurmaa ihan jokaisella osa-alueella tapahtumapaikka New Yorkista 60-luvun mainostoimistomaailmaan ja karismaattiseen Don Draperiin. Mad Men on ainoa tuotanto, joka löytyy kotoamme myös dvd-boksina, joten en itse asiassa ole katsonut sarjaa Netflixin kautta, mutta sieltä se löytyy.

Sons of Anarchy

Siinä missä Mad Menin newyorkilainen mainostoimistomaailma on itselle ihan päivän selvä ihanne, on moottoripyöräjengin meno omasta elämäntavasta niin kaukana kuin olla ja voi. Mutta niin vain kävi, että koukutuin sarjaan melkein pahemmin kuin mihinkään muuhun. Yhdistä tuntien imetysmaratonit ja huono talvisää, niin saat käsityksen, kuinka monta tuntia katsoin Sons of Anarchyä äitiyslomani alussa putkeen. Intensiivisen seuraamisen johdosta hahmot ja tapahtumat menivät todella ihon alle. Älä silti tee niin kuin minä tein: säästä sarja, jossa raa’alta rikollisuudelta ei säästy edes yhteisön vauva, johonkin muuhun kuin synnytyksenjälkeiseen aikaan.

Gilmore Girls

Gilmore Girls taas on täydellisistä täydellisin äitiyslomasarja, joka ei onneksi edes lopu ihan heti kesken. Erityisesti tytön äitinä sarjan mainio äiti-tytärsuhde on mielekästä katsottavaa. Oman mausteensa sarjaan tuo koomiset hahmot, eikä vähiten neuroottinen hienohelmainen isoäiti. Hyväntuulinen sarja ei kuitenkaan ole vain hömppää, vaan jokainen jakso pitää aivot skarppeina terävällä dialogilla ja loputtomilla populaarikulttuurin viittauksilla. Sarjassa osataan myös kahvin, kurpitsojentäyteisen syksyn ja romanttisen ensilumen fiilistely ihanalla periamerikkalaisella tavalla.

Homevialaura, Netflix, sarjat, suositukset

Suits

Jälleen ollaan täydellisissä puitteissa, New Yorkin pilvenpiirtäjissä, mutta nykyajassa ja asianajotoimistossa. Suits on Mad Menin tapaan vahvasti miespäähenkilön karismaan luottava sarja – nyt puvussa hurmaa Don Draperin sijaan Harvey Specter. Huippuälykkäiden harvardilaisten elämä on kiinnostavia käänteitä täynnä ja sarjan jännite ja valtataisto vain paranee edetessään.

Narcos

Raakaan rikosmaailmaan matkaa taas Narcos, tällä kertaa Kolumbian väkivaltaisiin huumekartelleihin. Tositapahtumiin perustuvan sarjan kaksi ensimmäistä kautta kertovat Pablo Escobarin ja Medellínin kartellin vaiheista. Kun pitkä ajojahti lopulta päättyy huumeparonin kuolemaan, ei sarjalla ajattelisi olevan rahkeita jatkaa, mutta mitä vielä. Kolmas tuotantokausi, jossa valta on siirtynyt Cali-kartellille, on sekin täyden kympin jännitysnäytelmä huumepomojen ja DEA-agenttejen välillä. Alun tunnusmusiikkia myöden täydellisesti tuotettu sarja avaa kiinnostavasti huumebisnestä maailmanlaajuisena ilmiönä.

Homeland – Isänmaan puolesta

House of Cards ja Designated Survivor ovat jääneet meillä miehen katsottaviksi, mutta yksi poliittinen jännityssarja sai minut hetki sitten koukkuun. Homeland kertoo terrorisminvastaisesta taistelusta, mutta kaikkea muuta kuin tavanomaisin kääntein. Kaikki alkaa, kun kuolleeksi luultu merijalkaväen sotilas palaa vuosien jälkeen kotiin ja sekaantuu kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavaan CIA-agenttiin. Olen vasta toisessa tuotantokaudessa, mutta vakuuttunut kiinnostavista teemoista jo nyt: kaikki ei aina ole sitä, miltä näyttää ja jokaisessa meissä on hyvää ja pahaa.

Mr. Selfridge

Mr. Selfridge -sarjaa katson rakkaudesta tavaratalomaailmaa kohtaan, harrastanhan niitä matkoillakin ja haluan aina nähdä kaupungin perinteisimmän kauppapaikan. Lontoossa vuonna 1909 avattua tavarataloa luotsaa särmikäs amerikkalainen Harry Selfridge, joka tasapainottelee perheensä ja yrityksensä välillä. Sarja ei yllä koukuttavuudessaan aikaisemmin mainittujen tasolle, mutta on silti laadukas ja kiinnostava aikamatka legendaariseen tavarataloon: sen aikaansa edellä oleviin näyteikkunoihin, osastoihin ja kampanjoihin.

Bloodline

Kostean kuumaan Florida Keysiin sijoittuva sarja pitää ehdottomasti katsoa kesällä, kun hikipisarat valuvat selkää pitkin. Tosin tässä sarjassa aurinko ei ole ainoa joka kuumottaa: ulospäin täydelliseltä näyttävä mutta salaisuuksia sisällään pitävä Rayburnin perhe ajautuu elämänsä pahimpaan suohon. Bloodlinen käsikirjoitus ei valitettavasti pysy yhtä skarppina loppua kohden, mutta jännittävä ja painostava tunnelma pitää huolen siitä, ettei loppuratkaisua voi jättää katsomattakaan. En varmasti ole ainoa matkakuumeen sarjasta saanut katsoja: Rayburnien luotsaama henkeäsalpaava resort on oikeassa elämässä The Moorings Village. Googlasin toiveikkaana, mutta tavallisen kuolevaisen budjettiin Florida Keysin upein paratiisi ei valitettavasti mahdu.

Homevialaura, Netflix, sarjat, suositukset

The Get Down

The Get Down yhdistää sekin kiinnostuksenkohteeni: New Yorkin Bronxin hip hopin nousun aikaan. En tiedä, olivatko odotukset tästä nimenomaisesta syystä liian korkealla, mutta en koskaan saanut sarjasta sellaista otetta kuin olisin toivonut. The Get Down on omaan makuuni liian musikaali- ja sarjakuvamainen, mutta kiinnostavan aiheen takia olen iloinen sarjan ilmestymisestä ja yritän antaa sille myöhemmin uuden mahdollisuuden.

Making a Murderer

Dokumentaarinen sarja, jossa käsitellään tosielämän tapausta, Steven Averya. Onko mies syyllinen ensimmäiseen rikokseen, vaikka tuomio myöhemmin kumottiin, ja syyllistyikö hän vapautuessaan murhaan, vai lavastettiinko hänet syylliseksi? Koukuttava spekulointi on nostattanut tapauksen ympärille melkoisen kohun.

American Crime Story: The People vs. O.J. Simpson

Toinen tositapahtumiin perustuva sarja, jossa spekuloidaan tällä kertaa varsin kuuluisan päähenkilön syyllisyyttä. Mitä sanoo syyttäjä ja puolustaja siitä, tappoiko O.J. Simpson entisen tyttöystävänsä ja tämän miesystävän. Vuosisadan oikeudenkäynti on juuri niin kiinnostava kuin kuvitella voi.

+ Pettymykset

Girlboss on ensimmäinen Netflix Original -sarja, joka saa minulta haukut. Odotin Sophia Amoruson tarinalta paljon, mutta tarjolla olikin pitkästyttävää kerrontaa ja rasittavasti näyttelevä päähenkilö. The Crown -sarjaa en arvostele yleisesti huonoksi, me vain tylsistyimme jo ensimetreillä. Billions meiltä jäi kesken vähän myöhemmässä vaiheessa. Tarjolla olisi jälleen ollut New Yorkin toimistomaailmaa, mutta talousrikosdraama ei sitten kuitenkaan kiinnostanut muutamaa jaksoa pidemmälle.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Instagram

Copyright © 2018 · Theme by 17th Avenue