Aurinkovarjolla viimeistelty terassi

Homevialaura, valkoinen aurinkovarjo, Kruunukaluste Lux, piha, terassi

Voi kunpa Suomessa varjoa tarvittaisiin hieman useammin aurinkoa kuin sadetta varten. Sellainen terassillamme kuitenkin nyt, josko heinäkuussa elohopea alkaisi pysyä korkeammalla.

Homevialaura, valkoinen aurinkovarjo, Kruunukaluste Lux, piha, terassi

Aurinkovarjo oli terassimme viimeinen iso hankinta, ja niin kuin kaikki muutkin kalusteemme, myös tämä vaati ahkeraa kauppojen koluamista ja netin ympäri kääntämistä. Toiveissa oli puhtaanvalkoinen, halkaisijaltaan 3-metrinen varjo, joka olisi tarpeeksi tukeva turvallisuussyistä. Sopivan löysimme lopulta Kruunukalusteen Lux-mallista.

Homevialaura, valkoinen aurinkovarjo, Kruunukaluste Lux, piha, terassi

Mukavana bonuksena varjo on neliskanttinen, mikä tekee siitä vielä skarpimman ja modernimman. Toiset lisäpisteet herusivat lapsiturvallisesta jalasta. Suurimassa osassa varjoja on teräväreunaiset kivipainot, mikä vielä paljon kaatuilevan yksivuotiaan kanssa tuntui ikävältä ajatukselta. Kulmistaan pyöristettyyn muoviin ei haittaa, vaikka joskus horjahtaisikin. Pyörien ansiosta varjoa saa helposti siirreltyä, toki paikallaan ollessa lukitus on päällä.

Homevialaura, valkoinen aurinkovarjo, Kruunukaluste Lux, piha, terassi

Nappasin kuvat varjon asennuksen yhteydessä, niin en kirkkaalla säällä huomannut muutamia varjon sisälle jääneitä muoveja. Älkää niistä välittäkö. Aurinkovarjo on tärkeä muistaa laittaa alas yöksi ja pois lähtiessä. Mikäli tuulenpuuska osuu varjoon kuin purjeeseen, voi tukevakin auringonsuoja saada pahaa tuhoa aikaiseksi.

Homevialaura-aurinkovarjo-Kruunukaluste-Lux_5597

Henkisesti espanjalaisena kestän kovaakin hellettä, mutta aurinkoa olen lopettanut aikuisena ottamasta. Siksi pidän siitä, että terassillamme voi olla ulkona mutta suoralta paahteelta suojassa paitsi aurinkosohvalla nyt myös ruokapöydän ääressä.

Homevialaura, valkoinen aurinkovarjo, Kruunukaluste Lux, piha, terassi

Herkän kauniit kesäkukat ovat Lisbet e.:n tuliainen. Mitä sitä muuta suburbialaisrouva toiselle toisi. Pöytäkukkien lisäksi ruukkuja meillä ei terassilla ole, vaan olen ainakin toistaiseksi sitä mieltä, että terassia kiertävä puutarha ajaa kasvillisuuden asian (ja koska taapero). Käynkin hortonomin hartaudella vahtaamassa, koska ensimmäiset hortensiat ja pionit puhkeavat kukkaan. Tuskin kuitenkaan tänä vuonna. Kirsikkapuu oli jo loistossaan, mutta omenapuussa ei ole merkkiäkään kukkimisesta. Osaako kukaan valaista, miksi?

Homevialaura-aurinkovarjo-Kruunukaluste-Lux_5543

Vielä emme ole nauttineet pihalla yhtäkään aamiaista, joten erityisesti sitä odotan heinäkuulta. Oikean kesän tunnistaakin siitä, että pihalla tarkenee aamusta iltaan. Kerran keskipäivällä pikakahvi mukissa ja Radio Suomi eetterissä matkustin jo teleportilla mökille, joten eiköhän tästä hyvä tule. Ylihuomenna on erityisen kiva käynnistää kuukauden loma, kun kauden tärkein tila on kalustukseltaan ja sisustukseltaan valmis.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Ikean kesäkuvastosta ideoita parvekkeelle

Ikea_kesä_2013_1
Ikea_kesä_2013_03
Ikea_kesä_2013_2
Ikea_kesä_2013_4
ikea_kesä2013
Ulkona on pakkasta ja sataa räntää, toppatakkia ei tulisi vielä mieleenkään säilöä, Uggit hajoavat kovan käytön seurauksena liitoksistaan ja postiluukusta kolahti Ikean kesäkuvasto. Jokin yhtälössä mättää.

Kylmästä maaliskuusta huolimatta parvekesesonki ei enää ole kaukana. Ei varsinkaan, jos parveke on lasitettu ja etelään päin – siinä meillä kävi asuntokaupoissa tuuri.

Kalusteet hankimme viime keväänä, mutta parvekkeen muu viimeistely jäi remonttiväsymyksen jalkoihin. Tänä keväänä ajatus on näyttää lattian puulaatoille hiomapaperia ja pensseliä, tai jotenkin muuten kuurata ja kunnostaa pintoja kuntoon. Sisustamista, joka vaatii enemmän aikaa ja viitseliäisyyttä kuin investointeja.

Ikean valikoimista kuolaan erityisesti paksuja mustavalkoisia raitoja, tai oikeastaan kuolaan niitä tällä hetkellä kaikkialla. Puuvillaiseen Sofia-kankaaseen olen totaalisen lääpälläni, ja yritän miettiä, mitä kivaa siitä keksisin ilman ompelemista. Eivor-huopa sopisi loistavasti lämmikkeeksi, vaan miksi materiaali on ällöakryyliä?

Eli hihat heilumaan, raitoja kehiin ja pari kasvia kuivahtaneen oliivipuun seuraksi. Siinä kai se.

Kaikki fotot: Ikea.