Olen tuolinaisia henkeen ja vereen. Taisin jo teini-iässä olla enemmän kiinnostunut neli- kuin kaksilahkeisista. Elämäni rakkaus rippikouluiästä lähtien on ollut Eamesin valkoinen DSR metallijaloilla.
Vuosi sitten hankin ne ensimmäiseen omaan kotiimme ruokapöydän tuoleiksi. Se oli suuri päivä. Samoihin aikoihin kunniapaikalle olohuoneeseen muutti toinen suuri rakkauteni: kirkas Kartell Louis Ghost x 2.
Haluaisin olla moniavioinen nainen, joka sanoisi tahdon kaikille elämänsä tuoleille. Eamesien ja Ghostien ohella perheeseeni kuuluisivat muun muassa Bertoian Side Chair, Wegner Wishbone Chair, Panton Chair ja Thonet 214. Minä ja tuolit eläisimme onnellisena elämämme loppuun asti.
DSR-tuoleista sanoisin sen, että istuinkorkeus on aika matala, joten en suosittele hujopeille. Valkoiseen pintaan jää tahroja ja sormenjälkiä, mutta ne saa hyvin pois Taikasienellä. Ghostit taas tuppaavat naarmuuntumaan kovassa käytössä. Muuten pelkkää hyvää sanottavaa molemmista.
Kuvat lainattu linkkien osoittamista paikoista.
[…] Eamesin DSR-tuolit valitsin yli 10 vuoden haaveilun jälkeen ruokapöydän tuoleiksi, mutta se olisi aika tylsä valinta. Yhtä pitkään olen haaveillut Bertoian kromisesta Side Chair -tuolista, ja koska sitä en (vielä) omista, valitsen sen maailman kauneimmaksi esineeksi – kylläkin pienellä erolla muihin elämäni tuoleihin. […]