Sain kauniilta All you need is White -blogilta haasteen muistella viime kesää kuudella kuvalla. Varsin mieluinen homma kesäihmiselle, kiitos! Mukana kuuden kuvan satsissa on myös hieman vanhempia kuvia, sillä viime kesä kului pitkälti toimistolla uuden työn takia ja otaksun, että ei kukaan mappeja halua katsoa.
Kesä herättää monia rakkaita mielikuvia: henkiin herännyt Helsinki, mökin rauha, pitkät puistopiknikit, kimalteleva meri, rääkyvät lokit, käsille sulava jäätelö, vieno tuuli, onnentäyteiset kesähäät, kylmä valkkari ja huumaava helle. Jos aurinkoa voisi säädellä nappuloilla, meikällä olisi nupit kaakossa koko ajan.
Viime vuosina erityisiä muistoja ovat jättäneet retket. Purjehdus Tallinnaan ystävien kanssa oli ikimuistoinen – siitä huolimatta, että merisairaana vedin pahoinvointipillereitä viisin käsin ja makasin aloillani (keskimmäinen harhaanjohtava kuva on otettu, kun venho oli liikkunut noin metrin). Olen myös vasta keksinyt kotimaan matkailun (anteeksi turkkulaiset, parempi kai myöhään kun ei milloinkaan).
Mutta vaikka kaipaan sinua kesä ja olet ikuinen ykkönen, älä pidä vielä kiirettä. Tällä hetkellä mietin vain, mitä rinnettä pääsisin lautailemaan alas. Olenkohan oppinut elämään hetkessä.
Vastaa