Kiire ja väsymys eivät yleensä kuulu kesän kanssa samaan lauseeseen, mutta viime aikoina näin on päässyt käymään. Nyt jos meillä tulisi käymään, näkisi aikamoista naked truth ja behind the scenes -materiaalia. Asetelmien ja kuvaamisen sijaan olen kökkinyt toimistolla ja työpäivän jälkeen yrittänyt hoitaa edes yhden asian henkilökohtaiselta 3754 kohdan TO DO -listalta syöden samalla pakastealtaan valmispitsaa.
Suokaa siis anteeksi astetta hitaampi postaustahti ja koti, jossa ei tällä hetkellä tapahdu juuri mitään. Kyllä ei ole edistynyt parveke mihinkään suuntaan, eikä varmasti tänä kesänä edistykää. C’est la vie!
Kuvat ovat tekstin henkeen sopivasti aikoja sitten napattuja käyttämättä jääneitä otoksia (jaa mikä talvinen tunnelma). Tällä hetkellä sohvapöydällä on kukkien ja tuoksukynttilöiden sijaan laskuja, pinnejä ja banaaninkuoria. Ehkä esteetikolle tekemättömiä töitä suurempaa stressiä aiheuttaakin epäsiisteys. Mieli ei lepää siellä missä sen pitäisi, kotona, ja kaaoksen keskellä ja väsyneenä kaikki saa suuremmat mittasuhteet.
Vastapainoksi saan kuitenkin kertoa kivan uutisen: sain kutsun Indiedays Inspiration -yhteisöön. Kiitos kunniasta, mikäs tässä oli liittyessä, kun monet suosikkiblogeistani ovat saman katon alla. Mikään blogissa ei muutu paria banneria lukuun ottamatta, mutta mukaan tuli taas yksi uusi tapa seurata homevialauraa. Sivuni löytyy täältä. Kiitos, kun olette meikän lukijoita, pus!
Ei sitä aina ehdi. Käytä aika vaikka ennemmin siihen siivoamiseen, niin saat mielenrauhaa. Toimii ainakin mulla. Me kyllä jaksetaan odotella uusia juttuja. Lisäsin sun blogin omaan sivupalkkiini, toivottavasti passaa.
Moi Kristiina! Ei aina ehdikään – eikä varsinkaan jaksa – ja se on aivan ok! Luulen, että olen jo huomenna eri ihminen, kun saan nukkua kunnon yöunet ja jumittaa aamiaisella ilman kiirettä mihinkään. Seurauksena voi vaikka siivouskärpänenkin purra. Postaustahdista en ota paineita, mutta tietenkin välillä harmittaa, kun en ehdi rakkaan harrastuksen pariin vaikka pää pursuaa asiaa. Ja tiedän kyllä senkin, että lukijoilla on (onneksi) kesällä aika paljon muutakin tekemistä kun homevialauran vahtaaminen. ;) Kiitos tsempeistä ja kiva kun lisäsit blogini sivupalkkiisi, tulen mielelläni vastavierailulle.
Paljon onnea tuosta Indiedays-jutskasta! Eipä ihme, niin kiva on tämä sun blogi : )
Ja tykkään kovasti teidän sisustustyylistä, on persoonallinen, hyvällä tavalla pelkistetty
ja silti lämpimän kodikas.
Ihan rauhassa vaan lepäilet ja siivoilet jos jaksat. Se on kyllä totta, että sekasotku vaan
lisää hermojen menetystä, ainakin mulle tuppaa käymään niin ; ) Mutta sellaista se on,
välillä ehtii ja välillä ei…ja kiireisimmät jutut pitää hoitaa ensin. Ihan hyvin muuten sopii
nuo kynttiläkuvat postaukseen – en edes hoksannut niiden olevan talvella otettuja : )
Kiitos paljon, Päivi! Ja tosi kiva kuulla, jos liität tuollaisia adjektiiveja meidän kotiin. Itsekin tykkään kovin sinun blogista ja tyylistä.
Etkö hoksannut! Ehkä se olen vaan minä, kun tiedän, että kuvasin fotot samaan aikaan joulupakettipostauksen kanssa. :D
Oikeasti kyse ei ole mistään vakavasta, mutta kyllä sitä jossain oudossa jamassa tietää olevansa, jos vetää muutamat itkupotkuraivarit saman viikon sisällä (osaan olla väsyneenä aikamoinen draama queen, väittäisin, että samaa tasoa uhmaikäisten kolmevuotiaiden kanssa). Yritän viikonloppuna alkaa keskittyä olennaiseen: ensin siivoan ja sitten juon viiniä puistossa ja mieli on taas balanssissa. Aurinkoisia terkkuja sinne!
I so feel you! Kotona ehtii käydä nukkumassa ja eilisen vapaapäivän vietin maalaten keittiötä 12tuntia (!). Luonnollisesti kaikki kama keittiöstä on roudattuna olohuoneeseen, joka on tällä hetkellä kuin joku muuttuva labyrintti. Jalat on niin muussina ettei hommat etene yhtään, ei vaan kykene :/ Jos ens viikolla sitten :)
Mut hei, onnea Inspirationiin pääsystä, loistohomma! :)
Sotkusta herpaantuminen taitaa olla kotia tärkeänä pitävien sisustajanaisten ammattitauti. Remontti on kyllä pahin. Muistan hyvin, kuinka itselläkin oli silloin hermot ”hiukan” kireällä varsinkin loppuaikoina. ;) Tärkeintä on kai jaksaa ajatella, että lopussa kiitos seisoo. Hurjasti tsemppiä sinne, lopputoloksesta tulee varmasti hieno, ja kiitos onnitteluista!
Työ häiritsee aina vapaa-aikaa. :D
Onneksi kiire on hetkittäistä ja aina tulee Perjis.
Ihanaa, että säkin tupsahdat ID Inspikseen, onnea muru.
Hiton työ. :D Sinäpä sen sanoit, onneksi tulee aina perjis ja elämä voittaa taas. Kiitos muru! Oli helppo päätös liittyä mukaan, kun tiesi keitä muita ihania on jo mukana.
Sanomattakin oli selvää, että me liitymme samaan aikaan myös Indiedaysiin :)) onnea Laura!
Eikä! En ehtinytkään vielä tajuta samaa. Aivan super mahtavaa ja onneksi olkoon kollegalle! PS. Mulla on luonnoksissa sulle omistettu postaus, tulossa ehkä jo huomenna. :)
Heij jeee, onnea Laura, sun ihana blogi on ehdottomasti tuon ansainnut!:) Tervetuloa jengiin!
Kiitos Lili! Teikäläisten jengiin on aika kiva liittyä. :)
C’est la vie tosiaankin! Komppaan ja tsemppaan, kyl se siitä taas suttaantuu. :)
Ja hei mahtis uutinen tää id-juttu! Hienoa, ihana Laura!
Näin o! Olen yrittänyt myötälomailla seurailemalla sun aurinkoisia Mallorca-kuvia (olen asunut saarella reilu puoli vuotta, ihana saari). :) Kiitos kovasti! Voisin kuvitella, että ei mene kauaakaan, kun sun kaunis blogi löydetään.
Tsemppiä ja tervetuloa Inspikseen, jo oli aikakin!
Kiitos kovasti! En koskaan edes ajatellut asiaa, mutta kun sain kutsun ja tiesin, keitä muita on mukana, päätös oli tehty öbaut puolessa sekunnissa.