Olemme eläneet aikamoisen joulun naimisiinmenon jälkeen. Koti pursuaa lahjoista, jotka saimme ystäviltä heille pidetyissä juhlissa sekä muilta rakkailta.
Koska meillä (lue rouvalla) on tunnetusti tarkka maku, halusimme helpottaa vieraiden elämää lahjalistalla. Joku saattaa ajatella, että lahjalista on kylmä tapa esittää vaatimuksia, mutta omasta mielestäni se on pelkästään nykyaikainen ja ekologinen ratkaisu toivoa sitä, mitä oikeasti haluaa. Kirppiksillä ja Huuto.netissä on jo aivan tarpeeksi materiaa, joka ei ehdi juhlapaikalta kotiin ennen kuin se jo laitetaan kiertoon.
Kaikkien lahjojen kuvaamiseen olisin tarvinnut laajakuvalinssin, mutta näistä vilkaisuista saa käsityksen. Kartellin Take-valaisin tuli pariksi Gé-kattovalaisimelle – Suomen syksyssä valoa ei koskaan voi olla liikaa. Amfitheatrof-kulho on ensimmäinen aarteemme italialaiselta Alessi-merkiltä.
Iittala-perhe kasvoi Essence-laseilla, Artik-lusikoilla, Sarpaneva Steel -vadilla ja Lantern-kynttilälyhdyllä. Villeroy & Boch New Wave -lautasilta tarjotaan jatkossa sushit ja viikonloppusafkat.
Balmuirin Kensington-lyhdyssä kelpaa polttaa kynttilää ja Hay Loop Stand -naulakossa roikottaa asuja.
Tarpeellisimman lahjan tittelin myönnän Tivoli Audio -radiolle, joka korvasi kotimme häpeäpilkun, Clas Ohlsonin vanhan rätisevän halpismankan. Radiolla saa soitettua myös Spotifya puhelimen kautta.
Lisäksi meitä ilahdutettiin muilla keittiötarpeilla, lahjakortein, elämyksin, huippuviinein, ravintolaillallisin ja -aamiaisin, valokuvakirjoin ja New York Magazine -tilauksella. Kaikki lahjat, niin listalta poimitut kuin itse keksityt, olivat meille äärimmäisen mieluisia ja täynnä mittaamatonta tunnearvoa. Kiitos!
Upeita lahjoja, ja ihanaa että ”rohkenitte” tehdä lahjalistan. Olen vilpittömästi sitä mieltä että tuolla konstilla esineissä on eri lailla tunnearvoa kuin jos olisitte ostaneet lahjaksi saaduilla rahoilla tavaroita. Nyt kullakin lahjalla on selkeä antaja ja hyvässä lykyssä hän on mielessä esinettä käytettäessä / katseltaessa. :)
Mulla on Laura sulle muuten pikkunen haaste.. :)
Kiitos ja niinpä! On todellakin ihan eri asia saada joku kauan haaveilemansa asia ystäviltä kuin mennä ostamaan se itse. Enkä toisaalta keksinyt mitään muutakaan vaihtoehtoa. Ystäviltä on kelju toivoa rahaa tilille ja häämatkakin on tehty, mutta tiedän senkin, että Emme tarvitse lahjoja -viestit olisivat menneet kuuroille korville. Tuloksena olisi ollut ahdistuneet vieraat tai meillä 50 viinipulloa ja kukkapuskaa – vaikka ei siinäkään tietysti mitään vikaa ole. ;)
Super kiva haaste ihanainen, koppi otettu!
Kivoja lahjoja olette saaneet ja kyllä tuommoinen lahjalista on hyvä olla niin ystävät voivat ostaa tarpeellisia lahjoja :)
Mistä tuo kauniin simppeli pikkumusta on bongattu muuten?
Kiitos Lora! Kiva, että moni muukin näkee lahjalistan vain elämää helpottavana ja kaikkia palvelevana juttuna.
Pikkumusta on Espritin, ostettu alesta – muistin pätkii – ehkä noin vuosi sitten. Ei varmaankaan ole enää valikoimassa, mutta aina kannattaa tsekata. :)
Onneksi lahjalista on jo rantautunut Suomeen. Jenkeissä niin on tehty ties kuinka kauan, joten pitää olla aika kapeakatseinen, jos lahjalistasta ottaa nokkiinsa. :)
Niinpä, onneksi tosiaan! ”Normaaleissa” häissä lahjalista olisi ollut heti itsestäänselvyys, mutta aluksi mietin, onko se jotenkin tökerö vain ystäville pidettävissä juhlissa. Tuskin kukaan niin kuitenkaan ajatteli varsinkaan, kun tässä ollaan jo aikuisia ja lahjat siten astetta fiksumpia. Ilman lahjalistaa kyselyitä olisi tullut varmasti – kukaan ystäväporukastamme ei tietääkseni ole ajatustenlukija. ;)
Kauniita kuvia kuten kaikki ottamasi ovat! :) Mistä mahtaa olla kivan näköinen liitutaulusi?
Kiitos Piritta, kiva kuulla! Liitutaulu on itse asiassa itse tehty. Kyseessä on ihan perus taulunkehykset ja kehysten koon mukaan sahattu vanerilevy, joka maalattiin Tikkurilan liitutaulumaalilla. Helppo projekti ja saa juuri mieleisensä! Kuvassa näkyvä taulu oli meillä käytössä hääjuhlassa, mutta sama idea toimii tietysti kotona. :)