Kerroin juttusarjan ensimmäisessä osassa hääjuhlapaikan visuaalisista valinnoista. Nyt ajattelin valottaa lyhyesti oheismateriaaleja ja graafista ilmettä.
Vaikka pidän tietynlaisesta käsillä tekemisestä, kutsujen askartelu ei tullut kysymykseen. Onneksi ystäväni on graafikko, joka suostui ystävällisesti taittohommaan eräänä lauantai-iltana lasagnepalkalla. Epämääräisen Tee jotain kivaa -ohjeistuksen sijaan kerroin hänelle omaan tapaani tarkan vision. Sama kutsussa näkyvä Tervetuloa-ilme näkyi juhlapaikalla kyltissä suurennettuna.
Kutsut lähtivät matkaan mustissa kirjekuorissa, joihin kirjoitin wannabe Ylva Skarpina käsin osoitteet. Sinetiksi tilasin Etsystä She said yes -tarrat.
Kiitoskorttiin valitsin yksinkertaisimman pohjan, jonka markkinoilta löysin. Ei muuten ollut helppo tehtävä löytää korttipohjaa ilman yhtäkään väriä, koukeroa tai efektiä, mutta Smartphoto onneksi pelasti. Lisää mustavalkoista hääjuhlainspiraatiota löytyy tietenkin Pinterestistä.
Tyylikästä alusta loppuun! Ihan mielettömän upeita valintoja ja lopputuloksestahan sen huomasi.
Edellisestä postauksesta tunnistin kyllä sut ihan täysin. ;)
Ja komppaan, sisustustyynynpäälliset, niillä saa ihmeitä aikaan…
Kiitos ihana! Olen tosi tyytyväinen siitä, että hovigraafikkoni toteutti vision just eikä melkein.
Sama juttu ja niinpä! Tyynynpäälliskuningatar siellä itse. ;)
Taattua tyylikkyyttä a’la Laura. Oi, ja niin kauniisti kirjaillut kuoret! Silmä lepää. Ihanaa että nykyään saa toteutettua oikeasti tyylikkäitä juttua hääjuhliin suht. helpolla (tai no, helpolla ja helpolla, menihän sullakin tuohon vaivaa, mutta..), sillä en ymmärrä kuka pitää niistä iänikuisista vaaleanliloista korttopohjista strassi- ja koukerokoristeilla.. ;)
Kiitos! Mietin sua, kun leikin Ylva Skarpia ja kirjoitin kuoret. ;) No niinpä! Moni saattaa myös kuvitella, että kutsujen painattaminen maksaa maltaita, mutta ei maksa yhtään sen enempää kuin iso satsi kaiken maailman askartelutarvikkeita. Myös itse tehtynä voi tulla tosi kauniit kortit, tästä on kokemusta kaasona, mutta suurimmassa osassa tapauksia olen järkyttynyt siitä, että yhteen palaan paperia pitää mahduttaa tarraa, rusettia, harsoa, glitteriä, koukeroa ja strassia Satuhäät-tyyliin. :D Paljon terkkusii sinne!
Niin suloiset nuo tarrat!! :)
Kiitos Elina! Mustakin ne oli södet. :)