On helmikuun neljästoista. Ei löydy meiltä vaaleanpunaisia sydämiä, mutta katsellaan ystävän antamaa liljapuskaa toisten ystävien antamassa Balmuirin lyhdyssä sekä Harri Koskisen Block-valaisinta (ja näemmä myös maalista lohkeilevaa seinänkulmaa – onko tuo normaalia?).
Päivän teemaa sivuten olen todella kiitollinen jokaisesta ystävästäni yksilönä. Lisäksi olen erityisen kiitollinen ystäväpiirini heterogeenisyydestä. Osa reissaa yksin rinkka selässä maailmalla, toiset perustavat perhettä. Osa tekee asuntokauppoja, toiset luopuvat omaisuudestaan. Joidenkin kanssa olen samalla alla, toisten työtehtävistä en ymmärrä mitään. Osa haikailee uudestaan kouluun, toiset eivät ole valmistuneet edellisestäkään. Jotkut huitelevat helmikorvakoruissaan, toiset tatuoinneissaan.
Kirjo antaa valtavasti näkökulmia elämään. Tulee katsottua maailmaa muidenkin kuin omien linssien takaa.
Sama sisustuksessa. Miten ankeaa olisi, jos jokainen asunto olisi toisinto meidän tyylistä. Paljon virkistävämpää on mennä välillä kahville värikkäästi tapetoituun kotiin ja uppoutua toisten retronojatuoliin.
Hyvää ystävänpäivää sinnekin jokaiselle, lukijalle ja bloggaajakamulle! Myös Onnilla on asiaa.
Hyvää ystävänpäivän iltaa <3 Kaunis lyhty ja kauniit kukat! Ah, Block… olen luvannut itselleni hankkia sen pian :)
Block on oikein hyvä hankinta, modernin ajaton valaisin sopii mielestäni todella moneen paikkaan. Kiitos samoin ja ihanaa viikonloppua!
Ihanaa ystävänpäivää!
Kiitos, samoin sinulle!