Taidan olla teille pahoittelut velkaa: tämä on neljäs postaus elokuussa, kesällä en tehnyt juuri yhtäkään. Jos olen ihan rehellinen, passiivisuudella on syynsä. Kuukauden kesäloman ja aika tasan kaksi vuotta blogin perustamisen jälkeen ajattelin ensimmäistä kertaa, jatkanko homevialaura.comin kanssa. Pystynkö enää ammentamaan inspiraatiota 66 neliöstä kolmen asumisvuoden jälkeen. Jaksanko ja haluanko enää käyttää tunteja blogipostauksiin, kun saman sisällön voi jakaa minuutissa Instagramissa.
Toisaalta ajatus, että luopuisin kanavasta, jonka kautta voin kaikista monipuolisimmin toteuttaa itseäni, kehittyä kirjoittajana ja kuvaajana, ei tuntunut helpolta päätökseltä sekään. Jokatiistaisesta kello seitsemän zumbasta voi olla helppo luopua, mutta ei kokonaisesta intohimosta ja elämäntavasta. Sisustus, lifestyle, luovuus ja visuaalisuus liittyvät kaikki myös urahaaveisiini.
Ilmeisesti päänsisäinen turhautumiseni oli sitä luokkaa, ettei se jäänyt universumiltakaan huomaamatta. Ystävällisten voimien myötävaikutuksesta tuntuu, että edessä on nyt uusia, innostavia mahdollisuuksia.
Odotan kauhulla syksyn pimeneviä kuvauspäiviä halpisjärkkärini kanssa, mutta silti koen, että alan nyt tavoittaa blogin kanssa sen kaivatun inspiraation, motivaation ja uuden alku -fiiliksen.
Edessä on ryhtiliike monen asian suhteen, uusi blogipohja kaipaa vielä viilaamista, sadat kuvat ovat koneella sikin sokin ja niin edelleen. Ajatukseni on myös vihdoin viimeistellä pikkuhuoneen työpiste, jotta tilaa tulisi oikeasti käytettyä. Uskon, että koneella istuminen tuntuu ryhdikkäämmältä omalla työpisteellä kuin selkä väärässä sohvalla tai pasta-annoksen jälkeen samassa ruokapöydässä.
Tällaisissa tunnelmissa päätän elokuun. Kiitos, että luette blogiani!
Jee, onneksi meille lukijoille olet päättänyt jatkaa! Et kuule arvaakaan kuinka usein olen itse taistellut saman turhautumisen kanssa. Onneksi välillä – usein juuri silloin, kun luulee ajautuneensa umpikujaan – jostain aukeaakin ovi, josta pääsee taas vähän eteenpäin. Vielä tuohon instakeskusteluun viitaten kuitenkin, että ei silti välttämättä olisi huono idea tehdä jotain muuta kuin blogia. Riippuu tietysti vähän siitä, mitä oikeastaan tavoittelee. Blogimaailma alkaa olla vähän ”vanha” ja sitä seuraavaa uutta juttua odotellaan jo. Esimerkiksi videobloggaaminen on hurjassa kasvussa ja Instagram tietysti.
Kiitos! On tosi huojentavaa kuulla, että muutkin painiin näiden asioiden kanssa. Ja teidän tiettyjen kollegojen kanssa on niin kiva keskustella, kun on samat mietteet ja lähtökohdat. Ajattele, että on ihmisiä, jotka vain päivittävät Instagramia ilman, että miettivät tippaakaan mitään linjavetoja ja yhtenäisen kuvamaailman luomisia – ja sitten on me. :D Mutta tosiaan, umpikujia tulee. En mitenkään häkeltynyt, kun omat fiilikset nousivat pintaan, vaan päinvastoin olin odotellut, että koska elämän kiertokulku ehtii siihen vaiheeseen, että touhu alkaa tökkiä. Ajoituksen puolesta syksy oli siihen odotettava ja onneksi kuten sanoit, jostain sitä onneksi usein saa merkkejä jatkamisen puolesta. Olenkohan muuten koskaan huomannut onnitella sun uusista tuulista kunnolla muuten kuin tykkäämällä? Siispä vielä paljon onnea ansaitusta etenemisestä, nappasivat aivan oikean blogin!
Mielenkiinnolla jään odottamaan mitä on luvassa! Kivaa, että päätit jatkaa :)
Kiva kuulla! Myös lukijoilla ja muilla bloggaajilla on iso vaikutus jatkamiseen. Eihän tämä mitään olisi ilman vuorovaikutusta, kuka sitä jaksaa tyhjille seinille huudella. :) Kiitos, kun seuraat mukana!
I am happy to read that you have decided to continue writing your blog. I love coming back here and discovering new blog posts. I love your decorating styles and your home serves as an inspiration to many of us. Thank you for sharing your passion with us. Have a wonderful weekend.
Thank you so much! These kind of comments keeps me going. Wishing you a lovely weekend!
Lohduttaako, jos kerron, että hämärässä (no oikeasti pimeässä) kuvaamista täällä on harrastettu jo heinäkuusta? Tällä kertaa järkkäri on astetta parempi kuin edellinen ja Lightroom pelastaa tilanteen kuin tilanteen, mutta kyllä olen joutunut luopumaan toistaiseksi parista ideasta ja miettiä vähän laajemmin inspiraation ammentamista. Olet kyllä aivan oikeassa instan suhteen, samaa olen pariin otteseen miettinyt, että miksen vain instabloggaile, joka on paljon helpompaa ja vaivattomampaa ja sopisi myös niin paljon paremmin yhteen tämän reissaamisen kanssa? Yhtäältä kyseessä on toki kaksi aivan eri konseptia, mutta toisaalta… Hyvää viikonloppua ja Onnille terkut :)
Sä oot kyllä niin mun suosikki: keittiö tippuu alas, kamerat hajoaa, monta rautaa tulessa, ja silti nainen vaan jaksaa rutistaa. :D Oikeasti hatunnosto! Toivotaan, että koittelemusten jälkeen inspiraatio kumpuaa entistä ehompana. Hmm, pitäisiköhän tuota Lightroomia opetella? Itse ”käsittelen” kuvat vaan todella nopsasti iPhotossa. Haluaisin olla ammattimaisempi, mutta jotenkin kärsivällisyyteni ei riitä. Olen myös nyt ensimmäistä kertaa pohtinut, että pitäisikö panostaa oikeasti hyvään järkkäriin. Menee sitä rahat turhempaankin, vaikka kyllähän sen kirpaisee. Aivan mieletön muuten teiän Ranskan-matka! PAKKO. TEHDÄ. PERÄSSÄ. Jaksan vieläkin ihmetellä, miten kenelläkään voi olla niin sama käsitys tyylistä ja lifestylestä kuin sulla. Onni kiittää. :) Ihanaa viikonloppua sinne!
Mitä tästä ”tuhat rautaa tulessa” -elämästä seuraa? Kamera unohtuu Berliiniin, tietty ;) alan uskomaan, että lepäämisessa ja nukkumisessa on sittenkin joku pointti. Lightroomia suosittelen kyllä ehdottomasti ja se on myös helppokäyttöinen ja toki monipuolisempi kuin iPhoto. Parasta ehkä kuitenkin se, että Lightroomilla saa parannettua huonoakin kuvanlaatua esim. jos kuvailee pimeässä, tai kuva epäonnistuu teknisesti muusta syystä. Tosin se ei toimi JPEG-kuvilla, ja RAW-kuvat syö muistin hetkessä. Mutta jos jaksaa siirrellä kuvia kovalevylle usein (viikottain) Lightroom on kyllä aivan helmi. Jaan kuule oikein mielelläni loputkin Ranska-vinkit joku kerta, hihkaise vain kun sinne päin menette! Kroatia-kuvia odotellessa :)
Ihana kun jatkat kirjoittamista. Seurailen sua kyllä ahkerasti instassa ja tiedän sun ajatukset. Blogi antaa kuitenkin enemmän vaikka itsekin huomaan välillä jääväni katselemaan instakuvia sen sijaan, että tulisin lukemaan kuulumiset blogista. Mutta se johtuu nyt tästä kauheasta kiireestä, koska blogista kuitenkin saa paljon enemmän irti :)
Pimentyminen pelottaa minuakin vaikka kamera on hyvä. Pitäis vaan osata ehkä vielä enemmän hyödyntää sitä :) Ihanaa lauantai-iltaa!
Kiitos, kaima! Onhan se totta. Ei Insta korvaa blogia, vaikka onkin myös hyvä, kevyempi vaihtoehto sisustuskuvien ja inspiksen jakamiselle. Itse syyllistyn vähän samaan: en aina ehdi muiden blogeihin lukemaan saati kommentoimaan, mutta Instoja seirailen tiiviisti, niin tiedän ainakin tarkemmat kuulumiset. Sinäpä sen sanoit. Ei auta pelkkä hyvä kamera, kun pitäisi vielä olla kärsivällisyyttä opetella sen käyttöä, virittää jalusta yms. :) Aurinkoista viikonloppua!
Hieno päätös! Blogisi on todella tasokas, joten ei turhia paineita. Jatkat vain samaan malliin :)
Kiitos paljon! Olen ilahtunut, että ajattelet noin. Paineita en oikeastaan otakaan, mutta oli inhottava huomata, kuinka bloggaaminen ei hetki sitten kiinnostanut YHTÄÄN. Ehkä nyt sitten uuteen nousuun. :) Blogi pysyy lukjioille samana, mutta oma fiilis taustalla on se, mikä muuttuu: nyt onneksi kohti parempaa.
ONNEKSI päätit jatkaa. Mä todella tiedän tuon fiiliksen. Mun oli jopa pakko synnyttää uusi blogi, jotta sain innon ja sen oikean fiiliksen takaisin bloggaamiseen. Hassua mutta se toimi.
Jatka vain samaan malliin, sun blogi on niin kaunis ja inspiroiva, ihan ilman muutoksia. Ja sun tekstejä on niin ihana lukea. Älä ota stressiä, äläkä ajattele liikaa, anna tulla vain aiheesta kun aiheesta, sä teet jokaisesta asiasta siltikin taidetta ja visuaalisesti kaunista. <3
Kiitos, sinä! Miten kannustavia sanoja. Paineita ja stressiä en sinänsä ota, postaustahtini on aina ollut vähän mitä on, mutta oli hurjaa huomata, miten koko touhu lakkasi yhtäkkiä kiinnostamasta kokonaan. Mietin myös jopa uuden blogin perustamista, mutta koska itselläni aihepiiri olisi kuitenkin pystynyt samana, siinä ei olisi ollut mitään järkeä. :) Sulla sen sijaan veto oli hyvä. Nyt voit blogata laajemmin, mistä aiheista haluat ja sait uutta hyvää draivia. Hyvä Jonna! PS. Teiän uusi makkari – LOVE IT!
Tuommosia ajatuksia tuntuu jossain vaiheessa liikkuvan kaikkien bloggaajien mielessä, mutta toivon todella ettet aio lopettaa! Ainakaan mulle instagram ei tule koskaan syrjäyttämään perusblogeja; haluan paitsi katsella kauniita ja inspiroivia kuvia, myös lukea kunnon tekstin. Eli haluan ”kokonaisuuden”, jotakin mitä nauttia teekupillisen kanssa ;) Joten jatka vaan entiseen malliin, nämä sun jutut saa aina takuuvarmasti hyvälle tuulelle! :)
Kiitos paljon, Marianne! On tärkeää kuulla teidän ajatuksia, saan palautteesta paljon pontta. Kyllä vain, nämä ovat tosi luonnollisia ajatuksia, kun on blogannut vähänkään pidempään. Ihana kuulla, että blogi on merkityksellinen ja että olet tyytyväinen lukija. :)
Jatka ihmeessä! Blogisi on kaunista katsottavaa mutta myös mukavaa luettavaa, eikä Insta minunkaan mielestäni korvaa sitä. Toki aina välillä on hyvä hengähtää ja kerätä uutta inspiraatiota. Tsemppiä syksyyn :)
Kiitos, Mirka! Huojentavaa kuulla ajatuksianne, että Instagram ei korvaa blogia. Siitä saa jo syytä jatkaa. :) Ihana, että viihdyt täällä kuvien ja tekstien puolesta. Tulen myös vastavierailulle sinne. Kiitos samoin, tsemppiä ja bloggausiloa!