Syöttekö te raclettea? Tuntuu, että en juuri koskaan kuule kyseisen ruokalajin vilahtavan kenenkään puheessa. Kauppojen valikoimassa on hädin tuskin yhtä raclette-grilliä (ei sillä, että enempää tarvittaisiinkaan – ihanaa, kun aina ei tarvitse rämpiä vaihtoehtojen suossa).
Liekö syynä Keski-Euroopassa asuvat sukulaiset, meillä on aina syöty raclettea. Raclette on siis Sveitsistä lähtönsä saanut erityisesti syksyyn ja talveen sopiva ruokalaji, jossa pöytägrillissä sulatettua juustoa nautitaan erilaisten lisukkeiden kanssa.
Toivoimme omaan kotiin raclette-grilliä lahjaksi viime jouluna ja korkkasimme sen nyt ensi kertaa. Tämä on kuvaavaa, syömme raclettea kerran pari vuodessa, mutta ne kerrat, silloin juustohiiri pääsee taivaaseen. Meidän grillimme on OBH Nordican kahdeksalle, tämä. Nyt syöjiä oli kuusi, Ikean partsipöytä hoiti jatkopalan virkaa.
Parasta racletessa on paitsi maut myös tapa, jolla ruoka nautitaan. Raclette sopii fonduen tapaan täydellisesti kiireettömään illanviettoon. Juuston lämmittäminen ja lautasen kokoaminen on oma ohjelmanumeronsa. Myös kokki pääsee vähällä vaivalla ja stressillä, muutaman säilykepurkin avaamalla ja parit kasvikset pilkkomalla.
Perinteisesti raclettea söydään keitetyn perunan kanssa ja tietysti sulatettu juusto on taivaallista myös patongin tai maalaisleivän päällä. Lisukkeiden punainen lanka on etikkaiset säilykkeet, kuten pikku- tai hillosipulit, grillatut paprikat liemessä, coctail-kurkut, oliivit ja kaprikset. Tuoreista kasviksista meillä oli pöydässä paprikaa, kirsikkatomaatteja, punasipulia ja herkkusieniä.
Liha ei ole välttämätön, mutta usein raclette-grillin parilalevyn päälle on mukava heittää vielä tuoremakkaroita tai salamia, tai tarjota leikkelelautasena esimerkiksi ilmakuivattua kinkkua. Juustoksi käy, no luonnollisesti raclette-juusto, mutta myös esimerkiksi gouda ja appenzeller. Kaikki light-merkinnälliset on syytä kiertää kaukaa. Juustoa on hyvä varata noin 150-200 grammaa per henkilö nälästä ja muista tarjottavista riippuen. Tarjolle voi vielä laittaa maustemyllyjä, oma suosikkini juuston päälle on paprikamauste.
Syökää raclettea, syökää! Jaksan ihmetellä, miksi ihmeessä emme nauti enempää tätä sveitsiläisten vuoristopaimenten perintöä. Lämmin ja seurallinen raclette on täydellinen ruoka kylmään ja pimeään pohjolaan. Vielä kun olisi ennen illallista käynyt rinteessä.
Hei Laura ja terkut täältä alppien kainalosta!
Raclettekausi on täälläkin aluillaan. Yhtä suomiherkkua aina racletteiltaan kaipailen, kylmäsavuporoa, sitä, joka on valmiiksi kuutioitu, tai rouhittu. On tosi hyvää, kun laitat raclettelastaan juustoa, voit sekoitella mukaan vaikka vähän Auraakin, jos tykkäät ja sitten poroa kaveriksi, nam. Nauttikaahan!
Alppiterkuin Sari A-M
Kiitos vinkistä Sari, kylmäsavuporo kuulostaa täydelliseltä! Kuinka pian voi ottaa uudet juustoöverit, ensi viikonloppuna? ;) Muutenkin Alppi-kuumeeni on huipussaan. Tämän hetken TOP 5 -reissuhaaveitani on päästä Alpeille lautailemaan. Paljon terveisiä sinne rinteiden ja raclettepannujen maille!
Nams! Mä ostin meidän iskälle viime jouluna raclettegrillin lahjaksi, tietty ihan sillä höykällä että pääsen itsekin sen antimista nauttimaan :) Pian olisikin tarkoitus testata, kiitos vinkeistä mitä voisi laittaa!
Ihana lahja, eikä ollenkaan väärät perustelut, että isän siivellä pääsee itsekin racletten makuun. ;) Ihastutte varmasti. Ei muuta kun kokeilemaan, herkullista tulevaa juustoiltaa!
Meillä on syöty vuosia raclettea talvisin, sesonki on juuri alkamassa! Kaunis ja tyylikäs blogi sinulla, pitääpä alkaa seurata!
Kiva kuulla, että raclette maistuu sielläkin! Talvi on vielä otollisempaa racletteaikaa, mutta halusin malttamattomana ottaa varaslähdön heti, kun syysillat alkoivat pimetä. :) Kiitos kauniista sanoistasi ja kovasti tervetuloa lukijaksi!