Myönnän, mikä järkyttävä klisee on kuvata tätäkin pariisilaisen tyylin opasta, mutta näillä kirjoilla on itselleni paljon suurempi merkitys kuin vain toimia sohvapöydän tai Instagram-kuvan koristajana. Siinä, missä muotilehtien kokeellisista kuvista en osaa omaa tyyliini mitään irti, näiden kansien väliin kiteytetyt opit allekirjoitan 99-prosenttisesti.
Suosittelen pariisilaistyylistä kiinnostuneille Inès de la Fressangen Parisian Chic -kirjaa sekä teosta How to Be Parisian Wherever You Are, jonka ovat kirjoittaneet Anne Berest, Audrey Diwan, Caroline de Maigret ja Sophie Mas. Molemmissa sivutaan paitsi pukeutumista myös elämäntyyliä ja asumista. Omistan kirjat englanninkielisinä, mutta jälkimmäisen menin vahingossa lainaamaan vielä suomennettuna, niin se tuli luettua uudestaan. Voisin kirjoittaa – ja varmasti myöhemmin kirjoitankin – pariisilaisista tyylikäskyistä ummet ja lammet, mutta poimin nyt pariisilaisnelikon kirjasta maistiaisiksi pari kotia ja sisustusta koskevaa kohtaa.
Pariisitar käyttää rahaa samalla tavalla kuin laihduttaa: mitä ankarampi hän on itselleen, sitä todennäköisempää on, että hän retkahtaa täysin. Hän päättää suoda itselleen ansaitun poikkeuksen, sillä hänen mielestään hän tarvitsee aivan välttämättä jonkin seuraavassa luetelluista hyödyttömistä asioista: Kimppu valkoisia liljoja, kaunis kynttilä… Pariisittaren kotona on samanlaista kuin hotellissa. Jopa siinä määrin, että joskus hänellä ei todellakaan ole varaa hotelliin.
Kaunis illallispöytä ei vaadi täydelliseen astiastoon investoimista. Kaikenlainen teemakoristelu on kielletty (paljetit, koristekivet, tekokukkien terälehdet yms.) – nyt ei ole naamiaiset. Ei haittaa jos juomalasit ovat keskenään erilaisia, mutta niiden on oltava kirkkaita (ei värillisiä) ja jalallisia. Serviettejä ei taitella origamien tapaan vaan ne asetetaan lautasten alle tai päälle.
Otteet kirjasta Pariisitar – missä ja milloin vain (Anne Berest, Audrey Diwan, Caroline de Maigret, Sophie Mas, suomentanut Leena Leinonen)
Heippa! Tämä oli ihana postaus! Tykkäsin ihan hirmuisesti ?
Ps. Tuo kirja on ihan mieletön elämänopus!
Kiitos sinä! Tosiaan erityisen kiva kuulla itse pariisittaren suusta. <3 Rakastan näitä vähän rääväsuisia, kapinallisia ja suorasanaisia tyyliniekkoja, jotka luottavat klassikkoihin, eivätkä yritä liikaa (ja jotka juovat mieluummin punaviiniä kuin harrastavat fitnessiä). ;)