En ole tainnut edes muistaa mainita asiasta, mutta viimeisten kuukausien ehdoton sisustuskriisi numero yksi on ollut olohuoneen matto. Edellinen matto, mustavalkoraidallinen Dorri Stripe, oli ihana, mutta meidän jo valmiiksi mustavalkoiseen kotiin liian graafinen. Onneksi se sai erinomaisen kodin Nooralta.
Kesä meni mukavasti ilman mattoa, kun kotona oltiin vähän ja sisustukselta kaipasi äärimmäistä raikkautta (kuulostipa deodoranttimainokselta). Heti syksyn lähestyessä tiesin, että nyt se matto etsitään vaikka väkisin, sillä muuten olohuone olisi aivan liian kolkko.
Ensimmäinen yritys oli Kodin Ykkösen harmaa Anno Taival -villamatto, jonka toin kotiin sovitettavaksi. Mikä kauniin pehmeä sävy – jos vain olisi valkoinen sohva. Itse asiassa kivan maton löytäminen ei ole ollut missään vaiheessa se ongelma, vaan sohva: mitä yhdistää keskiharmaaseen, jotta lopputulos on lämpimän kodikas, mutta ei tunkkainen? (Jos ei tässä olisi panostettu juuri kaiken maailman keittiöremppoihin, menisi sohva vaihtoon, mutta nyt ei auta muuta kuin katsella nykyistä, aikoinaan käytännöllisin perustein valittua kalustetta.)
Anno Taival -matto sai siis mennä, mutta jatkoin etsimistä samasta kategoriasta, kohtuuhintaisten yksiväristen villamattojen joukosta. Taloksi asettui lopulta Elloksen Denver-villamatto koossa 170×240 cm. Sävy on luonnonvalkoinen – ei pelkoa tunkkaisuudesta – mutta kuitenkin tarpeeksi lämpimään vivahtava ollakseen kodikas. Mietin myös ylellisiä hotellityylisiä pörrömattoja, mutta tässä elämäntilanteessa ja tämän sohvan ehdoilla oli fiksuinta valita järkevänhintainen perusmatto. Katsellaan niitä unelmamattoja sitten joskus myöhemmin vaikka seuraavaan kotiin, kun sohvakin vaihtuu.
Olen aina aikaisemmin sortunut suomalaisten helmasyntiin, liian pienen maton valintaan. Onneksi Sanna, mattotukihenkilöni ja Vepsäläisen suunnittelija, vinkkasi ostamaan isomman. Tämä kuva havainnollistaa maton oikeaa kokoa hyvin. Ehkä uusi matto olisi voinut olla vieläkin kokoa 170×240 cm isompi, mutta ainakin se tulee nyt jo vähän sohvan yli toisin kuin viime kerralla. Lupaan vielä ottaa laajempia kuvia olohuoneesta, kun kaaos kulisseissa saadaan kuriin.
Ihana, kyllä sitä ihmisellä pitää olla oma mattotukihenkilö :D Teillä näyttää todella kauniilta ja kodikkaalta <3
Kyllä ehdottomasti! Mielellään sellainen tuki, joka on auki 24/7, jos nyt sattuu vaikka keskellä yötä heräämään mattopainajaisiin. :D Kiitos Kerttu, ihana kuulla! <3 Kodikuutta juuri haettiin, modernia kodikkuutta. ;)
:D :D Mattotukihenkilö kuittaa! :) Kivan löysitte, näyttää tosi kauniilta!!! <3
Mattotukihenkilölle vielä kiitos! Joskus me vielä mallataan niitä sunkin tilkkuja. :D Ihana kuulla, jos matto on sisustussuunnittelijankin silmiin hyvä. <3 Ei todellakaan mikään unelmien matto, mutta kun ei unelmien mattoa voi hankkia nykyisen sohvan ehdoilla. Ainakaan tämä uusi matto ei töki tai sodi mitään muuta olohuoneen elementtiä vastaan ja yllättävän paljon vaaleakin matto voi tuoda kodikkuutta, kun sävy on lämmin ja materiaali villa. :)
Olen aikoinaan oppinut isältäni, että matto ei saa olla liian pieni ja sillä linjalla jatketaan edelleen ;) Tuo luonnonvalkoinen on oikein hyvä valinta. Tosin pidin kyllä tuosta harmaastakin, mutta ymmärrän pointin. Valkoinen sohva on kaikista helpoin yhdistää ihan mihin vaan. Jossain mielenhäiriössä ostimme uuteen kotiin vaaleanharmaan sohvan viime keväänä. Vielä tosin pidän siitä ja matonkin olen onnistunut yhdistämään. Toivotaan, että näin on myös jatkossa. Itse koen kaikista haastavimmaksi projektiksi kattolamput. Löydän harvoin mieleistäni, joka pysyy edes jossain järjellisessä hintaluokassa. Portaiden yläpuolelle annoin miehelleni vapaat kädet lampun valintaan ja hän itseasiassa onnistui siinä todella hyvin. Taidan kokeilla tätä jatkossakin :D
Ohoh, teillähän on fiksuja miehiä suku täynnä! Isä tietää maton koot ja mies osaa valita valaisimet. Mistä tuollaisia saa? ;) Valkoinen sohva on ollut aina unelmani, mutta en tiedä tuleeko sen kanssa elämisestä mitään, jos talossa on koira ja kohta vauva. Mutta silti en suostu luopumaan ajatuksesta. Ymmärrän kattovalaisinhaasteen! Aina tuntuu olevan joku kohta, jota jää tuskissaan pyörittelemään. Valaistus on vähän hankala puoli sisustamisessa muutenkin, että miten luoda riittävän valoisa, mutta silti kodikas tunnelma. Meillä on vain kaksi kattolamppua, yksi eteisessä ja yksi keittiön pöydän päällä. Yleensä kuitenkin päällä on tunnelmallisemmin muutama pöytälamppu. Toivottavasti löydät, tai siis miehesi löytää, mieluisat lamput! ;)