Taustani korujen kanssa on kaikkea muuta kuin minimalistinen. Harakalta tai joulukuuselta en toivottavasti ole näyttänyt koskaan, mutta nuoruudessa kaappini oli kuin pieni korukauppa. Edullisia ja pieniä asusteita kun oli helppo tuoda mukanaan matkoilta ja mistä milloinkin ja lisäksi tein paljon koruja itse. Metsästin kirppiksiltä helmiä ja kokosin ja yhdistelin niitä uusiksi koruksi.
Vuosia sitten passitin korukokoelman kirppikselle. Olin kasvanut tyylistä ulos, enkä ole ihmistyyppi, joka valokuvia lukuun ottamatta säästää materiaa vain muistojen vuoksi. Nykyään korukokoelmani on pieni, mutta sitäkin mieluisampi. Tärkeimpiä koruja on erityisesti Tiffanyt: yksi Roomasta, toinen Barcelonasta ja kaksi Fifth Avenuelta, joista toinen on huomenlahja. Hopeakoruissa myös Efva Attling tekee kauniita, hinta-laatusuhteeltaan hyviä koruja.
Kello on ranteessani aina, joko Fossil hopeanvärisenä tai Michael Kors kultaisenvärisenä. Välillä käyn varkaissa miehen kellokaapilla. Suosin siis maskuliinisia kelloja, siroissa naisellisissa en osaisi olla ollenkaan. Rakastan myös kaikenlaisia rentoja käsikoruja ja -naruja. Kaikki omistamani korvikset ovat nappimallisia, joskin nyt olen alkanut tuumia, että yhdet juhlavat roikkuvat olisi hyvä tämänkin naisen omistaa. Koruissa en käytä yhtään sen enempää väriä kuin muutenkaan. Vain hopeaa, kultaa, mustaa, valkoista ja ruskeaa nahkaa. Liikaa ei myöskään saa olla yhdellä kerralla. Jos on kultaa ja timanttia, kaulakorua ja korvista, tulee ainakin itselleni välittömästi tätimäinen fiilis. Sormissa käytän ainoastaan vihkisormusta, muita en edes omista.
Parhaat mahdolliset läpinäkyvät rasiat korujen säilyttämiseen tekee järjestelmällisen minimalistin taivas, japanilainen Muji, jolla on liikkeitä ympäri maailman. Oman kokoelmani vanhin on jo lähes kymmenen vuoden takaa Lontoosta. Mujin verkkokauppa toimittaa nykyään myös Suomeen, mutta joku taisi varoittaa postikulujen arvokkuudesta. Erilaisia akryylisiä rasioita löytyy myös Nomess Copenhagenilta, Ikean Godmorgon-sarjasta sekä Palaset-merkiltä. Läpinäkyvä lasinen ratkaisu taas on Iittalan Vitriini-sarja. Lisäksi käytössä erinomaiseksi on osoittautunut Villa Stockmannin metallinen korurasia. Kauniisti säilytettynä koruja ei tarvitse kätkeä kaappiin, vaan ne tuovat kivan lisän lipaston päälle, kylppäriin tai vaatehuoneeseen.
Heips, heips! Tuo Iittalan Vitriini on kyllä erinomainen paikka koruille. Itse tykkään pitää sitä esillä pikku-wc:ssä.
Sitten vähän aiheen vierestä. Olemme uusimassa keittiön välitilaa ja pähkäilemme valkoisen laminaatin ja tasoituksen ja maalauksen välillä. Oletteko te olleet tyytyväisiä tasoitettuun ja maalattuun ratkaisuun ja onko se kuinka helppo pitää puhtaana? Onko värisävy kuinka puhtaan valkoinen? Käytitte ilmeidesti Luja-maalia loppumaalaukseen?
Mukavaa loppuodotusta sinulle!
Laura jos ehtisit pikaisesti vastata tähän olisin ikionnellinen :)
Moi! Pahoittelut, että kesti. Vastaan kyllä kaikkiin kommentteihin, mutta välillä hävettävällä viiveellä kiireen takia, joten hyvä, kun hoputtelit. :) Olemme olleet tosi tyytyväisiä! Olen aika suurpiirteinen kokki ja voit uskoa, että välillä on bologneset pitkin seiniä, mutta kaikki tahrat on saatu pois. Luja-maalia juurikin käytimme, mutta tähän hätään en muista, oliko välintilaan sopivia valkoisia useampia sävyjä vai ei. Maaliinkin olemme joka tapauksessa olleet myös sävyn puolesta tyytyväisiä. Välitilahan jää vähän kuin kaappien varjoon, joten sen sävy ei niin paljoa korostu kuin ehkä muissa tiloissa. Hyvää remppaa!
Voi kiitos! Juuri tämän halusinkin kuulla. Välitilan materiaali tuli juuri klousattua ja pääsen vihdoinkin eroon rakennusliikkeen valitsemista kaakelilaatoista…;)
Kauniit korut on tosiaan kiva pitää näkyvillä muutenkin kuin käytössä, hyviä siihen nuo läpinäkyvät rasiat.
Niinpä! Vaikka monet asiat haluan piiloon, jäävät korut usein esille lipaston päälle, eikä haittaa yhtään. Läpinäkyvät akryylijutut ovat kyllä viehättäneet jo varmaan ainakin 10-15 vuotta. Jotkut asiat on ja pysyy. :)
Laura, tykkään niin sun jutuista! Ja tyylistä. Ja kaikesta. Ja ihanaa, että teille tulee vauva! Saat minut hyvälle tuulelle! Kiitos, että olet olemassa ja pidät blogia. Ei mulla tällä kertaa muuta.
Minttu, tämä oli mahdollisesti ihanin kommentti ikinä. Et tiedäkään, miten paljon tällaiset viestit motivoivat ja ilahduttavat. Olen onnellinen sinunkaltaisista lukijoista. Kiitos! <3
Sun säilytys-postaukset on parhaita! T. Järjestelyfriikki
Mistä muuten on teidän wc:n peilikaappi? Mulla on itsellä järkyttävä ja rämisevä pelti-Polaria ja vaihto on edessä kun sopiva korvaaja löytyy. Sen jälkeen taidan matkia ja laittaa peilikaapin katseenkestävään kuntoon!
Heh! Säilytyksestä ja järjestyksestä voisin kyllä tehdä kokonaisen juttusarjan. Peilikaappi on Ikean Godmorgon. Ainakin neljä vuotta sitten, kun remppasimme kylppärin, tuntui, että tarjonta oli edelleen tosi vanhanaikaista. Godmorgon-peilikaappiin olen ollut äärimmäisen tyytyväinen ja valitsisin tänä päivänä saman. Ihanan simppeli ja moderni, ei mitään turhaa. Ja kaiken kruunaa tietysti, kun kaapin sisältökin on kunnossa. :) Onnea urakkaan!
Kiitos inspiroivasta postauksesta! Mun on nyt ehdottomasti käytävä koruröykkiöt läpi. Mulla on koruja kertynyt vuosien varrella älyttömän paljon, mutta korvisten lisäksi koruja tulee nykyään puettua päälle vain juhliin jos niihinkään, oletettavasti koruistani siis 90% on turhia. Ehkä jos asettaisi siististi esille vain ne lempparit, olisi korut helppo ottaa takaisin arkipukeutumiseenkin.
KIva, jos tämä inspiroi! Röykkiöt nimenomaan itselläkin oli. Ikivanhoja helmiä laatikko täynnä. En ole kertaakaan katunut, että laitoin ne korut kiertoon ja nyt kaapissa on vain ne, jotka sopivat tämänhetkiseen tyyliin ja joita oikeasti käytän. Lämpimästi suosittelen karsimista oikeastaan kaikessa. On paljon helpompi valita asukokonaisuuksia, kun esillä on vähän ja hyvää, eikä niitä röykkiöitä. :)
Sulla on vallan ihana blogi! Olen kahlannut alusta asti sivut läpi, ja odotan aina innolla uutta postausta. Pidän tosi paljon tyylistäsi, ja onkin mahtavaa bongailla vähän väliä uusia ideoita. Kiitokset päivien piristyksestä!
Oli mulla kysymyskin koskien tätä korupostausta; mistä tuo siro nahka(?)rannekkeinen hopeakoru on? Se on jotenkin tosi kaunis.
Kiitos, Hanna! Aivan ihana, kun jätit näin kannustavan kommentin – kiitos paljon! Koru on Marc by Marc Jacobsin, ostettu häämatkaltamme vuonna 2013, eli enää sitä ei valitettavasti taida olla mallistossa, mutta vastaavaa voi hyvin olla. Pidän siitä itsekin valtavasti. Kelloni ovat aika reiluja ja niiden parina toimii parhaiten tuollaiset sirot mutta rennot nauhakorut. :) Kovasti tervetuloa lukijaksi!