Hyvää uutta vuotta 2016! Eilen tuli jo tehtyä yksi tilinpäätös viime vuodesta. Instagram-tykkäysten mukaan Homevialauran viime vuoden kohokohdat olivat Sisustusbebe ja Sisustuskoira, keittiö vanhasta uuteen, Malediivien-matka sekä blogiyhteistyöt, erityisesti Iittalan kanssa. Hyvin samoilla linjoilla olen itsekin, kiitos kaikesta myötäelämisestä!
Lisäksi ajattelin vielä luvan kanssa napata Noora K.:n jokavuotisen kysymyspatteriston ja vastata 37 kysymykseen vuodesta 2015.
1. Mitä sellaista teit kuluneen vuoden aikana, mitä et ole koskaan ennen tehnyt?
Snorklannut keskellä Intian valtamerta, tehnyt töitä myös yrittäjänä, järjestänyt lukijaillan, kokenut kansainväliset messut, voinut pahoin aamukahvista, elämäni tärkeimmästä rutiinista, ja samasta syystä harjoittanut ennenkuulumatonta itsehillintää pidättäytymällä lempiasioista graavikalasta, mädistä ja viinistä.
2. Oletko kyennyt pitämään itsellesi viime uutena vuotena tekemäsi lupaukset?
En oikeastaan tee uudenvuodenlupauksia. Vuodenvaihde on toki freessiä uuden alun aikaan, mutta yleisesti ottaen olen uusi vuosi, uusi minä -valaistumisista jokseenkin tätä mieltä.
3. Tuliko elämääsi uusia ihmisiä viimeksi kuluneen vuoden aikana?
Tuli ainakin oma bloggaajaykollegahteisö, asennemedialaiset.
4. Menetitkö ketään läheistäsi?
En onneksi.
5. Missä maissa vierailit?
Ranskassa Pariisissa ja Malediiveilla Maafushi-saarella.
6. Mitä sellaista toivoisit itsellesi, mitä et kuluneen vuoden aikana saanut?
Olisin toivonut edes yhtä kunnon lautailupäivää. Alkuvuoteen mahtui yritys laskea Etelä-Suomen loskassa. Epätoivoinen reissu, joka vain kiukutti ja olisi todellakin kannattanut jättää tekemättä. Loppuvuodesta laji ei ole ollut raskauden takia mahdollinen. Puran turhautumista ja lumiunelmia Pinterestissä Alpine dreams -kansioon.
7. Mikä päivämäärä kuluneelta vuodelta tulee aina muistuttamaan sinua tästä nimenomaisesta kaudesta?
Päivämäärää en muista, mutta se alkukesäinen hetki, kun tein positiivisen raskaustestin.
8. Mikä oli suurin saavutuksesi kuluneen vuoden aikana?
Pitkään alitajunnassa kytenyt haave omasta toiminimestä, liittyminen Asennemediaan ja kivat projektit blogin kanssa uusista mieluisista yhteistyökuvioista ensimmäiseen lukijailtaan.
9. Mikä oli suurin pettymyksesi?
En muista yhtäkään oikeasti merkityksellistä pettymystä. Niin first world promblems -juttuja kaikki, ettei viitsi edes mainita.
10. Sairastitko tai loukkaannuitko?
En flunssaa pahemmin.
11. Mikä oli paras ostoksesi?
Täyskennoinen Canon EOS 6D -järkkäri aivan vuoden lopussa. Pitkään odotettu parannus kuvaamiseen ja välttämätön investointi tässä kohtaa. Ja tietysti uusi keittiö.
12. Kenen käytös pöyristytti sinua eniten?
Mikään tietty kohtaaminen ei ole jäänyt erityisen negatiivisena mieleen, mutta tasaiseen tahtiin pöyristyn aikuisten käytöstapojen puutteesta esimerkiksi työelämässä. Ihminen saa olla, kelläpä meistä ei olisi huonoja päiviä, mutta en ymmärrä, miten vaikeaa tervehtiminen, kiittäminen ja muiden huomioiminen joillekin jatkuvasti on niin kirjallisessa kuin suullisessa viestinnässä.
13. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Keittiöremonttiin.
14. Mistä ihan todella, todella innostuit?
Kodin uudistamisesta ja freesaamisesta, varmasti eniten sitten neljän vuoden takaisen muuton. Keittiöremontin lisäksi odotamme uusi ovia eteisen kaappeihin ja projekteina on ollut niin tauluseinä kuin lastenhuone. Yhä enemmän innostuin myös kodin raivaamisesta, jonka oman elämäni Kon Marina vein tänä vuonna yhä pidemmälle. Kiertoon lähti ja lähtee aivan kaikki materia, joka ei tuota iloa tai ole tarpeellinen juuri tässä elämäntilanteessa. Mitään en hamstraa mitä jos -tilanteita varten ja lopuista tavaroista olen sitäkin tarkempi. Innostuin siis karsimaan ja myymään turhaa sekä panostamaan yhä määrätietoisemmin tärkeimpiin juttuihin.
16. Viime kauteen verrattuna, oletko
Onnellisempi vai onnettomampi: Onnellisempi.
Laihempi vai lihavampi: Nyt luonnollisesti lihavampi.
Rikkaampi vai köyhempi: Ansiot kasvoivat, mutta erityisesti keittiörempan tähden silti köyhempi. Toisaalta jos remontin näkee naisen logiikalla sijoituksena omistusasuntoon, niin rikkaampi.
17. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Liikunta jäi liian vähälle.
18. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Turha koneella ja puhelimessa roikkuminen saisi jäädä vähemmälle, ammattitauti.
19. Miten vietit joulua? Entä juhannusta?
Molemmat menivät tänä vuonna rauhallisissa ja rennoissa merkeissä kotona, kun rilluminen ei ollut mahdollista.
20. Rakastuitko kauden aikana?
Huolimatta jo kohta 10 vuoden yhteiselosta, uskallan sanoa, että rakastamisen ohella rakastuin. Miehen pyyteetön tuki on erityisesti tänä vuonna on ollut korvaamaton rakkauden osoitus ja totta kai lapsen odotus on lähentänyt meitä entisestään.
21. Mikä oli lempitelkkariohjelmasi?
Peruskanavien telkkariohjelmista ei mikään, mutta sarjoista Mad Men, viime vuonna, tänä vuonna, ikuisesti. Joulun pyhinä katsoimme haikein mielin sarjan viimeiset jaksot. Narcos koukutti pahasti Netlixissä, samoin Suits, ja tavarataloista viehättyneenä myös Mr. Selfridges kiinnosti. Tällä hetkellä kaikki seuraamani sarjat ovat loppuneet tai katkolla, joten otan mielelläni suosituksia vastaan.
22. Vihaatko mitään tai ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?
Vihaan paperiasioita entistä enemmän, sillä tänä vuonna tavallisten pankki-, vakuutus- ja muiden aikuisvelvoitteiden jatkoksi on tullut toiminimiasiat, kirjanpito, verotus, Kelan tuet, liittymän siirto… Jos ei olisi miestä, olisi assistentti Intiasta.
23. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Parhaillaan yöpöydällä oleva Pamela Druckermanin Kuinka kasvattaa bebe – Vanhemmuus Pariisin malliin. Vauvalehteen riitti viiden minuutin vilkaisu neuvolan odotusaulassa, enkä koe kasvatusoppaita omakseni, mutta ranskalaista kasvatuskulttuuria jenkkiläiseen suorituskeskeiseen vertaava kirja on pelkästään ilmiönä todella kiinnostava, on lapsia tai ei. Kirja ei käske eikä saarnaa, vaan herättää ajatuksia. Ja kyllä, koen itseni henkisesti juurikin pariisilaiseksi äidiksi.
24. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Vuoden musiikillinen löytö on turhan mahtipontisesti sanottu, mutta suomiräpin puolella piristytti Hans Väkevän ja Petri Variksen Puku.
25. Mitä halusit ja sait?
Unelmien keittiön Bianco Carrara -marmoritasolla ja kokovalkoisella modernilla ilmeellä.
26. Mitä halusit, mutta et saanut?
Uuden sohvan. Blogissa olen koittanut välttää marmatusta, mutta kotona se kaikuu sitäkin enemmän. Vuosia sitten eri maulla ja eri perustein valittu kodin keskeisin kaluste ei kerta kaikkiaan tunnu omalta. Pitkään vaihtoehtoja pohtineena ja sohvakassaa keränneenä nyt aletaan jo olla suhteellisen lähellä kauppoja. Nykyisenkin kanssa voisi kai elää, mutta tiedättehän te, miten keittiön ja liukuovikaappienkin kanssa kävi. Ennemmin tai myöhemmin tällä sisustustemperamentilla päivittäin häiritsevät asiat laitetaan meillä kuntoon, vaikka se olisi muusta pois.
27. Mikä oli vuoden paras elokuva?
Sanon Straight Outta Compton, vaikka en vielä ole nähnyt sitä. Kerran jo pääsin Tennispalatsiin asti, mutta olimme katsoneet ystäväni kanssa näytösajat väärin ja N.W.A vaihtui glögilasillisiin.
28. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja paljonko täytit?
Täytin 31, enkä muista kuollaksenikaan, mitä tein. Synttärini on loppiaisena, joka on mahdollisesti vuoden kuollein pyhäpäivä. Todennäköisesti olimme syömässä kaupungin ainoassa auki olevassa raflassa.
29. Mikä yksittäinen asia olisi tehnyt vuodestasi selvästi paremman ja onnellisemman?
Olisin haljennut onnesta, jos olisin saanut sisustettavaksi ja asustettavaksi kodin vanhasta helsinkiläiskerrostalosta. Lautalattioita ja ikkunalautoja rakastavan himosisustajan ja projekti-ihmisen ikuinen haave.
30. Kuinka määrittelisit tyylisi kuluneen vuoden aikana?
Tavallaan samanlainen kuin ennenkin, modernin klassinen neutraalilla väripaletilla. Viime vuonna tyylini on kuitenkin yksinkertaistunut huomattavasti. Kun kotimme keväällä kuvattiin lehteen (kuva päivästä yllä, tulossa ulos ehkä alkuvuodesta), verhoilin sohvan monella eri kuvioisella koristetyynyllä, vaikka mattokin oli kirjava. Nyt saan päänsäryn moisesta ilottelusta. Vaikka maku on sama, tyyli on jalostunut aika paljonkin ihan muutaman kuukauden aikana graafisesta kohti rauhallista. Odotettavissa on siis lisää muutoksia klassisempaan suuntaan.
31. Mikä piti sinut järjissäsi?
Sanoisin mieluummin kuka kuin mikä. Ennen kaikkea mies. Hän, joka jaksaa joka illallisella kuunnella ajatukseni uusista ideoista mieltä kalvaviin pulmiin. Samoin ystävät. Pysyn järjissäni sillä, että saan niin paljon vastapainoa ja perspektiiviä omaan elämään ystäviltä, joiden monipuoliseen kirjoon kuuluu niin perheellisiä kuin Aasiassa reissaavia sinkkuja, samalta alalta ja aivan eri ympyröistä.
32. Ketä julkkista himoitsit eniten?
Suits hahmoineen vie tässä pisimmän korren. Harvey Specter on itsestään selvä, mutta jostain syystä junnu Mike Ross viehätti vieläkin enemmän. Myös girl crusheja sarjassa riittää. Rachel Zane ja Scottie, antakaa edes promille geeneistänne.
33. Mikä poliittinen tilanne tai tapahtuma liikutti sinua eniten?
Totta kai kaikki pakolaiskriisistä Pariisin-iskuun koskettivat ja pysäyttävät. Itse asiassa ennen kaikkea ärsyttivät, en voi sietää maailmassa tällä hetkellä vallitsevaa ahdasmielisyyttä ja suvaitsemattomuutta. Onneksi Pariisin onnistunut ilmastokokous loi myös uskoa tulevaan.
34. Ketä kaipasit?
Kaikkia läheisiä, joita tuli nähtyä liian vähän. Tämä oli aika työllistävä vuosi niin toimistolla kuin omien blogikamppisten suhteen, ja se näkyi vapaa-ajassa ja yhdessäolossa.
35. Kuka oli paras tapaamasi ihminen?
Eräs bebe ultraäänen monitorissa.
36. Mikä tai kuka yllätti sinut kuluneena vuonna?
Balmuir yllätti viemällä messumatkalle Pariisiin alkuvuodesta. Maison&Objet-sisustusmessujen näkeminen oli unelmien täyttymys ja oli suuri kunnia tuoda terveiset suosikkibrändin maailmanvalloituksesta Suomeen.
37. Mitä viisi asiaa asetat itsellesi tavoitteiksi ensi vuodelle? Nämä eivät ole uudenvuodenlupauksia vaan henkilökohtaisia tavoitteita.
1. Kodin viimeisteleminen tauluseinällä ja sohvalla, ja muutenkin sisustuksen vieminen kohti vielä omannäköisempää, klassisempaa linjaa.
2. RAW-kuvaamisen ja Lightroom-kuvakäsittelyn opetteleminen.
3. Hyvä ja onnellinen alku äitiydelle silti omasta elämästä luopumatta.
4. Matkustaminen uuden elämäntilanteen ehdoilla, toivottavasti jo ensi kesänä Etelä-Ranskaan, Italiaan tai Portugaliin.
5. Riittävästi omia inspiroivia projekteja blogin kautta kuin kenties muutenkin.
Jee! Olen odottanut sun tätä ihan kieli pitkällä, enkä pettynyt. :) Aivan ihania juttuja koko vuosi täynnä ja sun täytyy kyllä olla yksi hehkeimmistä viimeisillään olevista ihmisistä. Näytät ihanalta.
Mua alkoi muuten naurattaa tuo matto sisustuskuvauksissa. Mulle tuli siitä tänään samat fiilikset kuin sullakin (johtuisiko molemmilla vitivalkoisesta lattiasta?) ja laitoin sen kiertoon. Hyvällä tsägällä matto esiintyy saman lehden sivuilla kahdessa kodissa, joista kumpaankaan se ei ole saanut jäädä. :D
Kiitos ikuisesta sisustusinspiraatiosta muutenkin tämän vuoden aikana. Myllään täällä hulluna kaikkea uuteen järjestykseen ajatuksella ”what would homevialaura do”. Oot mun sisustus-Harvey.
Voi hyvin ja toivottavasti ehditään taas tässä treffailemaan!
Mustakin on super mielenkiintoista aina lukea sun katsaus ja muidenkin. Ja teki myös hyvää tehdä tämä oma ja pysähtyä paketoimaan koko vuosi. :)
What would homevialaura do? En kestä. Olen otettu, jos joku ajattelee noin, kun itse mietin, että olenko aivan maaninen näiden muutosten kanssa. Toisaalta keittiötä ja kaappien ovien kypsyttelin tosi pitkään ja vasta nyt ne oli mahdollista toteuttaa. Luonnollisena jatkumona seuraavaksi tuli jo Pinterestissä nähty olohuonehepuli. Hassua, että olen koko ajan tykännyt klassisen rauhallisesta ja kodikkaasta tyylistä (sitä edusti kummitädiltä jo 10 vuotta sitten saadut sisustuskirjat ja sitä edustaa myös teidän hima), mutta jotenkin olen harhaillut tässä välissä kaikenlaisille teille. Josko tänä vuonna löytyisi se semi-lopullinen sisustus-zen. Uskomaton telepatia kyllä näissä hepuleissa raitamattohermostumista ja Cobelloa myöden. :D
Ihanat sanat, kiitos Norppa. <3 Ja toivottavasti nähdään pian!
Apua olet niin kaunis raskaana, tietysti muutenkin mutta varsinkin tuo vessakuva on upea!!! <3 Ihana lukea näitä ja miettiä samalla omia vastauksia, saatan tehdä omankin postauksen vielä tällä teemalla! :)
Kiitos Sanna, niin ihanasti sanottu. <3 Jäi varsinaiset raskauskuvat ottamatta, eikä kotialbumissakaan ole koko raskauden ajalta kuin mahakuva tai kaksi, joten tosi kiva, että saatiin vielä muistoja siitä, kun olen viimeisilläni. Miksi palkata kuvaaja, kun on aviomies (taidat arvata, montako epäonnistunutta kuvaa mahtui yhteen onnistuneeseen). :D Sun ensimmäinen vuosikatsaus oli jo sekin tosi kiva, mutta olisi huippua, jos nappaisit tämän. Lukisin suurella mielenkiinnolla. :)
Kohtaan 23 yhdyn niin kanssasi. Itsekin raskaana ja luin kirjan jo ennen raskauden alkua enkä taida muita ”kasvatusoppaita” lukeakaan. Neuvolasta saatu äidille/isälle-opas aiheutti sen, etten kiivastumatta pystynyt lukemaan kuin isälle-puolen=) Onkohan muita ranskan maan kasvatusoppaita?
Niinpä! Kiva kuulla, että siellä ollaan samoilla linjoilla. Samalta kirjailijalta, Pamela Druckermanilta, on tullut toinenkin kirja, Bebe päivä päivältä – 100 askelta ranskalaiseen vanhemmuuteen. Sain sen ystävältäni, joka aavisti, että ”ranskalainen kasvatus saattaisi olla minun juttu”. ;) Lisäksi ajattelin jossain vaiheessa lukea Karen Le Billonin Miksi ranskalaiset lapset syövät ihan kaikkea? -kirjan. Toivottavasti näistä oli yhtään iloa!