Kun aikoinaan pitkän pohdinnan jälkeen aloin pitää blogia, päätin sen nimeksi Homevialaura kahdesta syystä. Via, englanniksi kautta, viittaa omaan rooliini tyylilleni uskollisena portinvartijana. Sen sijaan, että pyrkisin olemaan sisustuksen kaikenkattava tietotoimisto, päästän seulasta läpi vain lauramaiset poiminnat.
Toiseksi via, italiaksi tie, viittaa suuntaan, jota kohti halusin lähteä kulkemaan. Halusin lähteä luovemmalle tielle toteuttamaan itseäni niin visuaalisesti kuin verbaalisesti. En tiennyt mitään määränpäästä, mahdollisista sivupoluista tai tien kuoppaisuudesta. Kunhan lähdin kulkemaan, ja sillä tiellä ollaan edelleen.
Tänä päivänä en osaa kuvitella elämääni toisenlaisena. Olen kiitollinen siitä, mihin asti olen päässyt ja millä tavalla. En pakottamalla tai laskelmoimalla, vaan ahkeroimalla ja antamalla asioiden edetä omalla painollaan. Välissä ehti vähän lenkkari painaa, mutta sitten puskista tuli Ulla. Ulla, joka kaikista maailman (tai sanotaan nyt sitten Suomen) sisustusbloggaajista kysyi juuri minua Asennemediaan. Liity mukaan, hän sanoi. Se on kivaa, hän sanoi.
Ja minähän liityin, totta kai, kun kunnian sain. En tiedä, ymmärtääkö meidän #girlboss vieläkään, millainen vaikutus hänen yhteydenotollaan on tällä matkalla ollut. Seurauksena perustin yrityksen, mikä taas on poikinut lisää mieluisia sivupolkuja, vaikka nyt PR-tilaisuuden stailaamista.
Niin naiivi en osaa olla, että väittäisin ihmisen pystyvän ihan mihin tahansa, kunhan tarpeeksi haluaa. Tietenkään en voisi voittaa rapakontakaisia presidentinvaaleja tai Rion olympialaisten kuulantyöntöä, vaikka kuinka tahtoisin. Mutta tarvitseeko sitä aina edes pyrkiä paraatipaikoille, kun mielekkäästi maaliin voi päästä niin monella eri tavalla. En edes uskalla ajatella, mistä kaikesta olisin jäänyt omassa elämässäni paitsi, jos olisin antanut typerän jahkailun aikoinaan voittaa. Mitä jos en koskaan olisi kehdannut painaa WordPressin julkaisu-nappulaa.
Päiväni Jari Sarasvuona päättyy seuraavaan oppiin: Lähde kulkemaan, vaikka et tietäisi määränpäätä ja maalia. Anna mahdollisuus sinua kutkuttavalle harrastukselle, haaveelle tai intohimolle, ja katso, mitä tapahtuu. Todennäköisesti hyviä asioita, tuskin ainakaan huonoja. Pääasia rohkaistua aloittamaan ja kokeilemaan.
Kuvat on ottanut Sami Jämsén kauniissa Villa Katayassa, ja samat otokset löytyvät Asennemedian uusituilta sivuilta. Sanoinko jo, miten ylpeä olen meidän jengistä?
Photos: Sami Jämsén
Miten ihana postaus, kiitos. Itse olen sisustusblogin aloittamista jahkaillut jo kauan. Nyt taas rohkaistuin ja viimeistelin jo sivujani, kun tämä sinun postauksesi aiheesta ilmestyi. Osui niin hyvin kohdalle ja upposi. Kysyisinkin, että saanko käyttää oppilausettasi blogini ensimmäisessä postauksessa, sinut ja sinun postauksesi mainiten ja linkittäen mukaan? -Jutta :)
Moi Jutta! Olipa erityisen ihana palaute, kiitos kovasti! Totta kai saat käyttää. :) Miten tutulta kuulosta tuo jahkailu. En edes halua muistella, kuinka kauan minulla siihen meni. Olen tosi iloinen, jos pystyin omalta osaltani kannustamaan sinua aloittamaan. Tulethan laittamaan linkin, kun sisustusblogisi on auki. Tulisin tosi mielelläni visiitille. :) Rentouttavaa juhannusta ja inspiroivaa blogin perustamista!
Ihana kirjoitus. Kiitos siitä ja onnea tiellesi!
Kiitos itsellesi ihanasta kommentista! Ja iso kiitos blogin eteenpäin menemisestä kuuluu muutenkin teille parhaille lukijoille. <3