Sunnuntaitervehdys! Liekö syynä pilviset päivät vai päänsisäinen haipakka, mutta viime aikoina on tullut kaivettua kameraa vähemmän esiin. Kulisseissa on kuitenkin tapahtunut sitäkin enemmän. Vaikka kodin sisustamisella ei ole kiire, olen siinä mielessä päättäväinen luonne, että en juurikaan osaa antaa avoimien asioiden olla, vaan työstän vaihtoehtoja taukoamatta. Koneella surffatessa, vaunulenkillä tuulettuessa, alitajunnassa unissani.
Esimerkiksi pyykkien kerääminen (mikä koriratkaisu ja minne) vaivasi minua monta päivää, mutta ehkä hyvä niin, sillä ainakin tämä sinnikyys palkittiin hyvällä oivalluksella. Myös ruokailutilan valaisimen kanssa on vihdoin tainnut syttyä lamppu pään päälle, keittiön laskosverhoista on lähtenyt ensimmäinen kysely, lastenhuoneeseen alkaa olla jotain suunnitelmaa, eteiseen on tilattu uudet peiliovet ja niin edelleen. Palailen kaikkiin erikseen, kun asiat etenevät, mutta toistaiseksi tuorein konkreettinen edistys löytyy lattialta. VM Carpetin harmaat Hattara-nukkamatot mittatilauskoossa saapuivat eilen ja ovat aivan erityisen ihanat varsinkin näin helmikuussa tuomaan kodikkuutta talvikotiin.
Ikea Vittsjö -sivupöydän päälle taas olen työstänyt ajatusta peilistä. Taulun kokoinen peruspeili tuntuu vähän valjulta, kun tauluja meille tulee jonkin verran muutenkin. Taas muodoltaan pyöreää peiliä on koe omakseni, vaikka muilla ne kauniita ovatkin. Tämänhetkinen ideani on teettää sivupöydän päälle iso peili ja reunustaa se ohuella valkoisella koristelistalla. Näin peili sivupöytineen tuntuisi enemmän kiintokalusteelta kuin irtonaiselta sisustusesineeltä. Rajasin pikaisesti ideaa maalarinteipillä. Saa kommentoida – hyvä vai huono sisustuskela? Parasta ajanvietettähän suunnittelu on, mutta aina nukkumaan mennessä sitä toivoisi off-nappulaa ylikuumentuneeseen päähänsä.
Hyvä idea, mutta itse varmaan ottaisin niin suuren peilin, että se alkaa jo lattiasta. Minusta pöytä on niin kevytrakenteinen, että voi muuten näyttää heppoiselta. Tämä on kuitenkin ihan täysin makuasia, mutta kommenttej kysyit. :) Kaunis koti teillä! Kiva ollut seurata remonttipostauksia.
Moi Johanna! Ei kuule yhtään hullumpi idea, koska myös tuo vaihtoehto kävi mielessäni. Olen nähnyt muutamia kivoja toteutuksia tyylistä Pinterestissä tähän tapaan: https://fi.pinterest.com/pin/270990102558572105/. Lattiasta melkein kattoon oleva peili olisi vielä rohkeampi ja varmasti näyttävä valinta. Tosin arvaa vaan, kuinka täynnä se aina olisi taaperon sormenjälkiä. Toiseksi mietin, kilpailisiko niin korkea peili sitten eteisen peililiukuovien kanssa. Hmm, täytyy kypsytellä. Kiitos joka tapauksessa hyvästä ideasta ja kauniista sanoista! Tosi kiva kuulla, että postaukset ovat kiinnostaneet. :) Rentouttavaa sunnuntaita!
Kivan näköinen matto. Ja tuo teippi-idea auttaa kyllä hahmottamaan mittasuhteita. Tilaisin itse varmaankin juuri tuon kokoisen peilin saman vahvuisella kehyksellä kuin konsolipöydän runko on.
Kiitos, matot on kyllä ihanat! Onneksi, kun niiden hankkiminen tuottaa minulle aina suurinta tuskaa. ;) Teippi auttaa kyllä hyvin mittasuhteiden hahmottamisessa. Ainoastaan sitä en osaa vielä hahmoittaa, heijastaisiko sivupöydän peili eteisen peililiukuoviin, jolloin tila näyttäisi jo levottomalta peilisalilta. Minun täytynee lainata joku iso peili kokeeksi, jotta pääseen vielä testaamaan sitä. Aivan sama ajatusmaailma on minulla, että peilin kehys olisi samanlevyistä valkoista koristelistaa kuin sivupöydän runko ja pariovien sisäristikot. Kiitos konsultoinnista!
Hei Laura, mitä kangasta teidän verhot on?
Moi Mellu! Verhot ovat pellavaa, Stockmann Villa -valmisverhot 260 cm pitkinä. :)
Peili kannattaisi minusta ottaa ovien kanssa samankorkuiseksi tai sitten selkeästi matalammaksi. Nyt näyttää vähän siltä kuin olisi vahingossa jäänyt vähän vajaaksi.
Moi Maria! Kiitos huomiosta, katselin ihan samaa, kun istahdin rauhassa sohvalle pohtimaan ideaa. Maalarinteippi tuli vedettyä niin hutaisemalla, että ihme, kun meni noinkin kohdilleen. Muutama sentti alemmas voisi olla hyvä. :)
Todellakin peili! Ja mitä isompi, sen parempi. Teillä menisi kyllä hieman koristeellisempikin reunalista kaiken simppelin rinnalla.
Mahtavaa Vilja, jos kannustat – kiitos! Oikeastaan en enää epäröi peiliä, se varmasti näyttäisi kivalta ja sopisi tyyliimme. Mutta sitä vielä mietin, heijastuuko peilistä eteisen peililiukuovet, sillä kaksi peiliä melkein vastakkain voi aikaansaada liian peilisalimaisen tunnelman. Tämä ei selviä kuin jollain lainapeilillä kokeilemalla. Ajattelin noin pöydän rungon ja pariovien sisäristikoiden vahvuista listaa, ja nimenomaan hieman koristeellista. Se sopisi vastapariksi modernille ja toimisi myöskin koristeellisten antiikkijalkalistojen kanssa.
Peili on hyvä idea, todellakin. Mutta näyttääkö se ohuilla valkoisilla reunuksilla vähän kepposelta, kun pöytä on kevyt ? Ehkä hiukan ”runsaammat” kehykset tuossa kohtaa antaisi kokonaisuudelle enemmän luonnetta?
Kauniin kodin sisustajana löydät kyllä sopivan vaihtoehdon…
Kiitos, Pirjo! Autatte paljon hyvillä huomioillanne valintojen kanssa. :) Ymmärrän tosi hyvin pointtisi, että peiliin sopisi myös oikein ryhdikkäät reunat. Juuri tähän kyseiseen tilaan ajattelin kuitenkin enemmänkin kevyttä ilmettä. Tummia kehyksiä en ajatellut siksi, että peilin molemmille puolille on tulossa mustakehyksiset taulut, ja haluan, että peili erottuu niistä. Leveä kehys taas minusta sotii pöydän siroutta vastaan ja näyttäisi hassulta leveiden ovenkarmien vieressä. Tällaisella analyysilla on päätynyt tähän suunnitelmaan, mutta katsotaan, pääseekö idea toteutukseen asti. :)
Täällä ongelma on se, että niitä ajatuksia tulee pyöriteltyä päässä niin pitkään, että sitä tulee jo epävarmaksi omista visioistaan. Jarruttelen isojen linjojen kanssa joskus turhankin pitkään ja kun lopulta toteutan idean, saan todeta, että olisi pitänyt uskaltaa jo aikaisemmin. Hyvänä esimerkkinä olohuoneen Pandora matto. Jahkailin sen kanssa valehtelematta kaksi vuotta ja ostin sen ihan viime hetkellä, enkä voisi olla onnellisempi.
Aivan! Sanoisin, että huolellinen harkinta kannattaa oikeastaan aina, mutta ei liika jahkailu, koska se tosiaan saa pään pyörälle. Se hyvä puoli nykyajan ostomahdollisuuksissa on, että lähes kaiken voi tarvittaessa palauttaa (tietysti pois lukien mittatilaustuotteet). Se madaltaa ainakin omaa kynnystäni, koska riskiä ei käytännössä ole, paitsi tietysti pieni palauttamisen vaiva. Ihana, jos Pandora on ollut niin mieleinen!
Tiedän ettet edes harkitse tällaista eikä sovi tyyliisi. Pakko silti sanoa että joku kultakehyksinen peili vähän antiikkivivahteisilla kehyksiä olisi tuohon upea. Toisi vähän kontrastia ja syvyyttä sisustukseen ja olisi hyvä pari tuon kynttelikön kanssa.
Kiitos ideasta, Hanna! Itse asiassa harkitsen ja olen harkinnutkin. :) Olen tallentanut aika paljonkin sisustuskuvia kultaisella antiikkipeilillä, tykkään tyylistä kyllä kovasti. Huomaan vain epäröiväni, onko koristeellisuus kuitenkaan oman kodin juttu, vai tyydynkö ihastelemaan tyyliä muilla. Kynttelikköä rakastan yli kaiken juuri kultaisena/messinkisenä, mutta isoihin ja kiinteisiin ratkaisuihin huomaan aina valitsevani kromia. Välillä oikein harmittaa, kun viihdyn niin pelkistetyn parissa, sillä ihan samanlailla ajattelen, että syvyyttä ja kontrastia antiikkipeili ehdottomasti toisi!