Pukeutumispostauksia on toivottu ja aihe tuntuu itsellekin mieluisalta täydennykseltä kokonaisvaltaiseen tyyliin ja elämäntapaan. Tarkoitukseni oli aloittaa Vaatekaapissa-juttusarja esittelemällä pukeutumistyylini yleisesti, mutta työläämpänä postauksena se saa vielä hetken odottaa. Sanottakoon jo nyt, että tyylini noudattaa täysin samaa linjaa sisustuksen kanssa olemalla modernin klassinen ja neutraalinvärinen. Siksi sen niin hyvin koen sopivan täydennykseksi blogiin.
Vaikka muuten lämpenen hitaasti trendeille, kellohihat tuntuvat täysin omalta, koska ne tuovat muuten simppeliin leikkaukseen pientä jujua ja tyttömäisyyttä. Tämän mekon bongasin lennossa rattaiden kanssa Zarasta ja nappasin sen epäröimättä mukaani. Kangas ompeleineen vaikuttaa napakan hyvältä (mitä ei aina voi sanoa kaikista ketjun vaatteista), pituus on juuri nappi polven yläpuolelle ja leikkaus kivasti hieman a-linjainen.
Puin mekon Avec Sofien brunssille ja asustettuna se kävisi myös juhlavimpiin iltatilaisuuksiin. Juuri tällaisista monikäyttöisistä vaatteista pidän, mikä pikkumusta rennon siistinä parhaimmillaan on. Sain pariisittarelta New Yorkista tiedätte kyllä kuinka tärkeän tuliaisen. Kaksi ystävää on tuonut minulle Dean & Deluca -mukin, ensin Noora K. ja nyt Sohvi. Molemmilla huomaavaisilla ihanilla tulee aina olemaan erityinen paikka kofeiinilla sykkivässä sydämessäni.
Tyyliini kuuluu aina rannekello ja sen parina ainakin nauhoja, ehkä jokin metallinen koru, ei kuitenkaan mitään säihkyvää ja hienoa, vaan mieluummin rentoa. Yhdistelmä on yksiä pitkäaikaisimpia tunnusmerkkejäni, enkä näytä kyllästyvän tällaiseen asustamiseen koskaan. Koska makuni tässä asiassa on niin vakiintunut, haluaisin jossain vaiheessa panostaa yhteen kunnolliseen aikuiskelloon, sillä enää en koe tarvitsevani vaihtelua senkään suhteen. Korujen osalta haaveeni ylitse muiden on Cartier Love Bracelet -rannekoru, jota en varmasti riisuisi kädestäni ryppyisenä mummonakaan.
Vaatekaapissa on juttusarja, joka valottaa modernin klassista ja neutraalinväristä tyyliäni sisustuksesta vaatteiden ja asusteiden puolelle. Pukeutumistani ohjaavat trendien sijaan ajattomuus ja yhdisteltävyys.
Ja juttusarjan ekalla osalla heti tyyli-idoliksi! Noora & Noora kiittää inspiraatiosta ja kiirehtii Zaraan. :)
No jee! Ilo oli puolellani, ihana jos ehditte saada omanne. :) Tämä oli kyllä löytö ja kuten puhuttiin, yllättävän laadukkaan ja napakan oloinen, joten toivottavasti hankinta palvelee pitkään. :)
Tosi kaunis mekkko. Minun lienee turhaa ostaa vielä muita vaatteita, kuin kunnon treenikengät ja -legginssit, sillä ilmoittauduin viikko sitten kuntosalille. Siis minä, joka olen harrastanut liikuntaa viimeksi silloin, kun sitä oli lukujärjestyksessä pakollisena. Mikä kyllä näkyykin, joten siinä mielessä tämä mielenhäiriö on tervetullut. Ehkä sitten, kun on saatu rutiineista kiinni, minäkin ryhdyn (viimein) etsimään sitä täydellistä, tilaisuuteen, kuin tilaisuuteen sopivaa pikkumustaa.
No mutta liikunta on tärkeämpää kuin yksikään mekko! Onneksi olkoon, tosi hyvä päätös. Jos liikuntaan liittyy vielä tavoitteita, niin erityisesti sen jälkeen on ihana palkita itsensä uudella vaatteella. Minulla on tällä hetkellä liikunta ihan liian vähässä. Reippaita vaunulenkkejä teen kyllä, mutta ei se ole sama asia kuin lihaskunto tai kunnolla hengästyttävä urheilu. Lenkkeilystä pidän ja toivon, että innostun siitä taas kevään tullen. Nythän kadut ovat jo sulat ja kelit plussalla, eli tekosyyt nollassa. ;) Ensimmäinen juoksulenkkini kestää varmaan viisi minuuttia, mutta liikunnassa on se motivoiva puoli, että kunto kehittyy tosi nopeasti.
Ihana mekko! Minulla on hieman samanhenkinen tanskalaiselta Gannilta, mutta ilman kellohihaa, ja se on palvellut vuosia jo. Minulla on yksi kellohihainen pusero, josta kovasti pidän, mutta kellohihan uitin kerran kokouksessa kahvikupissa ja toisella kerralla onnistuin huitaisemaan sillä kakunkoristeet lentoon, joten nykyisin hieman mietin, milloin sen päälleni puen :-D!
Kiitos paljon! Ihana, että siellä on samantyyppisestä mekosta tullut luottovaate, samaa odotan tältä. :) Tiedän niin, mistä puhut! Tämän mekon hihat ovat sen verran lyhyet, että brunssilla ei tullut mitään ongelmaa, mutta yhden valkoisen puseroni pidemmät kellohihat uivat koko ajan ruoassa. Yritä siinä sitten olla chic, kun on tomaattikastiketta kyynärpäässä asti. :D
Olen pariin kertaan jo hiplaillut tuota mekko zarassa, mutta on jäänyt (vielä) ostamatta. Se on kyllä kaunis ja palvelisi klassisen mallinsa puolesta varmaan vuosia. Mutta mistä tuo nauha on missä on hopeinen piparkakkureunainen pyörylä? Mulla on ihan samanlaiset korvikset olemassa (muistaakseni glitteristä ostettu). Olis kiva setti :-)
Moi Sini! Ai mekko on ollut tarjolla jo hetken? Usein Zaran pienehköt erät menevät niin nopeasti, toki varmasti joistain malleista tulee täydennyksiä. Kiitos! Se nimenomaan on Glitteristä, kun verestän muistiani. Taisin käydä Glitterissä katsomassa korviksia, kun heillä on se kiva aidon hopean mallisto, josta olen löytänyt helmikorvakorut, ja nappasin nauhan ohimennen mukaan. Se oli mieluisa löytö, kun olin etsinyt ranteeseen tuon kaltaista ”karma bracelet” -rannekorua. Korviksia en mallista huomannutkaan. :)
Todella kaunis mekko – simppeli mutta kellohihat tuovat siihen juuri ”sitä jotain ekstraa”! Täytyy käydä ehkä kurkkaamassa paikallisessa Zarassa :)
Kiitos, Laura! Juuri tuollaiset vaatteet koen omakseni, että pohja on aika pelkistetty ja simppeli, mutta jotain kivaa twistiä pitää olla viimeistelyssä. :) Käy ihmeessä kurkkaamassa, toivottavasti löytyy!
Onpas upea mekko, tosi kauniisti laskostuu ja hihat kruunaavat kokonaisuuden. Jos noita vielä Zaroissa oli tätä ennen niin nyt taitaa rekit nopeasti tyhjentyä, minulle tuo malli tuli ainakin myytyä! :D
En ole kommentoinutkaan vähään aikaan, mutta suurella innolla olen ahminut kaikki kotijuttusi, ihan mieletöntä jälkeä olette tehneet asunnon kanssa, en ikimaailmassa tunnistaisi samaksi kuin minkä ostitte! Koska todennäköisesti seuraavan oman kodin lähdökohdat tulevat olemaan samankaltaiset niin näistä postauksista kelpaa sitten ammentaa inspiraatiota itsellekin. Mutta siis joo, aivan ihanan avara, valoisa ja elegantti on teidän uusi kotinne, pienimpiäkin yksityiskohtia myöten. Tykkään <3
Kiitos, Minna! Niin kauniisti sanottu, tosi ihana kuulla. Vaikka asuntomme ei ollut yleiskunnoltaan mikään ”pommi”, niin kyllähän se jo teki valtavasti, että vaihdoimme lattian, uusimme alkuperäisen keittiön ja ennen kaikkea avasimme tilaa pariovin. Se oli paras päätös ikinä, sillä miten yhdet ovet voivatkaan vaikuttaa niin paljon tunnelmaan. Ilmeestä tuli arvokkaampi, mutta myös kodikkaampi, kun huoneet ovat enemmän yhtä. Viihdymme nykyisessä kodissa ihan älyttömän hyvin. Tosi ihana, jos remontti antaa ideoita ja näkyy positiivisena lopputuloksena myös ruudun taakse. :)
Kävin juuri lukemassa tauon jälkeen uusimman postauksesi. Vitsi tykkään blogistasi, kun avaat raha-asioita ja pohdit elämän valintoja! Sitä tekee niin harva, enkä ehkä itsekään ole rohkaistunut olemaan niin avoin kuin toivoisin, mutta tuo on todella tervetullutta blogimaailmaan, jossa tavaraa vain ”kotiutuu” jostain koko ajan. Olen itse pyöritellyt ihan samaa kysymystä siitä, mitä haluan elämältä erityisesti nyt, kun töihin paluu olisi periaatteessa lähestymässä. Voisin palata kokopäiväiseen työhön ja alkaa hirvittävän kilpajuoksun arjen kanssa, että ehdin joka päivä tukka putkella toimistolle ja päiväkotiin. Tai voisin luopua jostain ja työskennellä projekteja leppoisammin kotona, kun bloggaamiseni ja ammattini sen mahdollistaa, ja samalla viettää enemmän aikaa lapsen kanssa. Arvaa, kumpaan olen kallistumassa. Lauseesi: ”Haluan olla aikaansaava silloin kun siltä tuntuu, ja olla tekemättä mitään kun sellainen olo iskee.” on juuri omaa ajatusmaailmaani. Koen olevani tosi ahkera, tehokas ja tuottelias – silloin kun olen. Vastapainoksi taas tarvitsen ehdottomasti joutilaisuutta, enkä ole ollenkaan sellainen suorittajaihminen, joka ei osaisi olla tekemättä mitään. Innolla odotan myös teidän uutta koti- ja sisustusprojektia, kun sen aika tulee!
Ihana mekko ja Laura! <3 Tyyli mukailee tosi usein sisustusta, olen sen itsestäni ja asiakkaistakin huomannut.
Kiitos, Sanna! <3 Minulle se on ihan itsestäänselvää, että koti ja vaatekaappi ovat synkassa, mutta ällistyttävän usein olen tavannut myös ihmisiä, joilla on vaikka maalaisromanttinen koti mutta vähän rokahtava tyyli, esimerkiksi. Siinäkin on kyllä ehdottomasti oma kiehtovuutensa. :)
Oi mikä mekko! Sopii kyllä sinulle todella hyvin! Oli heti pakko kahlata Zaran sivut läpi mutta eipä tuota löytynyt. Voi miksi täällä Tampereen suunnalla ei vieläkään ole Zaraa?!
Aurinkoista loppuviikkoa sinne kauniiseen kotiin!
Kiitos paljon! Voi harmi jos mekkoa ei löydy verkkokaupasta. Siellä tietysti onkin varmaan suhteellisen suppea valikoima. En ole vielä kertaakaan tilannut Zaran verkkokaupasta, mutta varmasti tilanne olisi toinen, jos en asuisi pääkaupunkiseudulla. Se on kyllä outoa, ettei Tampere ole saanut omaa Zaraansa. Mutta vielä se voi olla tulossa! Sen tiedän, että Helsingin keskustasta Zara etsi pitkään oikeaa liiketilaa – vain tyylikäs vanha kiinteistö suoraan Stokkaa vastapäätä täytti brändin kriteerit. Samoin sinne Marja ja kiitos ihanasta blogistasi, joka on juuri oikeanlainen ja inspiroiva sellaisenaan! Huomasin kommenteista, että sinuakin on puhututtanut tapetilla oleva aitous, julkaisemisen kynnys ja se, mikä on tarpeeksi. Samaistun niin kaikkeen ja koitan itsekin kirjoittaa aiheesta. Tämä taitaa olla enemmän meidän aikuisten bloggaajien kriisi. ;) Rentouttavaa viikonloppua!