Kaupallinen yhteistyö, Risenta ja Asennemedia
Kirjoitin vähän aikaa sitten siitä, kuinka valitettavasti sairastun flunssaan herkästi ja usein. Moni käski tarkastamaan ruokavalion ja ravinteiden saannin. Pysähdyin pohtimaan, voisiko vika olla siinä, mutta tulin jälleen siihen tulokseen, että tällä kasvistensyöntimäärällä, jota täydentää täysviljat, kalat ja hyvät rasvat, vastaus ei vain ole se. Olen aina ollut hyvin monipuolinen nautiskelija ja ennakkoluuloton maistaja. Jo pienenä salaatti hupeni yhtä nopeasti lautaseltani kuin lämmin ruoka, enkä tiedä yhtäkään kertaa, jolloin vanhempieni olisi pitänyt houkutella minua syömään. Olen syntynyt syömään.
Kuitenkin suhteeni lämpimään kasvisruokaan oli pitkään tulehtunut. Kouluruoka, niin paljon kuin sitä arvostankin, ei 90-luvun Suomessa tehnyt kasviskeittiölle minkäänlaista oikeutta. Elin nuoruuteni siinä käsityksessä, että kasvispyörykät ja -pihvit ovat löllöjä, mauttomia ja vetisiä kauhistuksia, enkä koskaan vapaaehtoisesti valinnut niitä lautaselleni.
Sitten tuli Berliinin-matka vuonna 2007. Yön pikkutunneilla päädyimme kebabkojulle klubilta, joka tietenkin kaupungin huomioon ottaen oli katu-uskottava hipsterimekka vanhassa teollisuuskiinteistössä. Kasvissyöjäystäväni esimerkistä tilasin minäkin falafelit ja siinä aamuneljältä paikallista aikaa, koin valaistuksen. Sanoin hyvästi pölyttyneelle kouluruokamielikuvalle ja toivotin kikhernepyörykät pysäväksi osaksi ruokanautintojani.
Nykyään falafelit ovat take away- ja pikaruoista suosikkejani ja syömme pyöryköitä viikottain myös kotona. Aikaisemmin ostin ihan ok -tasoisia pakasteversioita, mutta onneksi tulin yhteistyön myötä tutuiksi tämän vaihtoehdon kanssa. Käsi sydämellä vannon, että Risenta Kikhernepyörykät ovat parhaita koskaan maistamiani kotikasvispyöryköitä. Paketin jauhe sekoitetaan veteen ja massa pyöritellään pyöryköiksi uuniin. Öljyllä viimeistelemällä pullista tulee juuri niin kuin pitääkin: päältä rapeita, sisältä pehmeitä. Mielettömän hyvän maun antaa niin juustokumina, korianteri, persilja kuin valkosipuli.
Elämä on muuttunut berliiniläisistä yökerhoista vähän toisenlaisiin juhliin, mutta hyvä fiilis on säilynyt. Valmistin kikhernepyöryköiden ympärille kevään vehreyttä ja herkullista kasvisruokaa ylistävät juhlat pitabuffateemalla. Omassa buffassani oli Risenta Kikhernepyöryköitä, pitaleipiä, halloumia, paahdettua munakoisoa ja kesäkurpitsaa, avokado-sitruskastiketta, tsatsikia, limenlohkoja, salaattia, basilikaa, korianteria ja minttua. Yhtä hyvin buffaan sopisi hummus, guacamole, taboulleh, mikä vain.
Tämänkaltainen buffa sopii erinomaisesti tulevaksi vapuksi ja on tarpeeksi ruokaisaa sekasyöjällekin, sillä ravitsevien Risenta Kikhernepyöryköiden sisältämät siemenet ja proteiini pitävät nälkää pitkään. Helppous ja rentous tulevat seisovan pöydän tarjoilutavasta, juhlavuus esillepanosta. Jalalliset lasit, kerrosvadit ja kakkulautaset ovat maailmankaikkauden helpoin tapa saada vaivattomat tarjoilut näyttämään kuin isommaltakin panostukselta.
Samalla idealla löytyy Risentalta Pähkinäiset kikhernepihvit ja Kvinoapihvit, joiden maistamista odotan, kunhan vielä saamme ulkona syömisen kauden korkattua ja hampurilaissämpylät grilliin. Molemmat Risenta-pihvit ovat pyöryköiden tapaan luomua, luontaisesti gluteenittomia ja myös vegaanille sopivia.
Kasvismyönteisyys kuvastaakin parhaiten nykyistä suhdettani ravintoon. Kaikkiruokaisena en koe oleelliseksi ajatella lihaa ja kasviksia joko tai -vastakkaisasetteluna, vaan mieluiten puhun kasvisperäisten vaihtoehtojen lisäämisestä, jolloin lihan käyttö automaattisesti vähentyy. Tiedostan, että ympäristö ei tule kestämään rajatonta lihansyöntiä, ja koska nautin hyvästä kasvisruoasta vähintään yhtä paljon kuin hyvästä liharuoasta, syön mieluusti vihreämmin sekä arjessa että juhlassa, kun se vielä on näin herkullista, ravitsevaa ja helppoa. Luontevaa se on siinäkin mielessä, että mieheni on aivan yhtä kasvisruokamyönteinen kuin minäkin. Kiitos 2010-luvulle tästäkin, näin ne asiat etenevät.
Sen, ettei liha ole jokapäiväinen itsestäänselvyys, haluan opettaa myös lapselleni. Varhaiskasvatussuunnitelmani on maistattaa bebellä systemaattisesti jokaista kaupan kasvista ensimmäisen ruokavuoden aikana. Ja kun joku päivä nykyisen yksivuotiaan höpinä muuttuu mitä tänään syödään -kysymykseksi ja vastaan hampurilaisia, se tarkoittaa ihan yhtä todennäköisesti kasvis- kuin lihapihviäkin. Onneksi hänen ensikosketuksensa kasvisruokaan tulee olemaan ihan toista kuin omani. Ei löllöä, mautonta ja vetistä mössöä, vaan viikon lempiruokaa, ennustan.
Tasty and beautiful photos!
Have a nice Sunday!
Thank you so much! Vegetarian buffet can be so delicious and lush. Enjoy your week!
Kiitos vinkistä! Mistä tuota Risentaa saa ostaa (ei taida löytyä ihan perus-marketeista, ainakaan pakkaus ei näytä tutulta?). Jopa kasvisruokaa dissaava poikani tykkää falafeleistä jotan tähän täytyy tarttua :)
Ole hyvä ja kiitos itsellesi kommentista! Me tilaamme viikoittaiset ruoat Citymarketista ja ainakin heiltä löysin onnekseni pyöryköitä, ja tilasinkin niitä heti kunnolla jemmaan, kun kuivajauhe säilyy hyvin. Uskoisin siis, että Citymarketit ja Prismat myyvät, hyvin mahdollisesti hyvät Supermarketitkin ja yleisesti ottaen laajemman valikoiman ruokakaupat. Tuotteet ovat uusia, joten siksikään ne eivät ole välttämättä pistäneet silmään, mutta jos et ihan pienestä lähikaupasta löydä, niin varmasti isommasta marketista. Hyvä idea tarjota pojallesi, kun hän tykkää falafeleista. Toivottavasti pyörykät ovat menestys! :)
Minä ehdin jo jokunen viikko sitten vannoa, että minusta ei tule minkäänlaista kasvissyöjää, kun eräältä vegeruokakojulta päädyin tilaamaan vegekebabin ja se oli valehtelematta hirveintä, mitä olen eläessäni maistanut. Annoksen salaatti ja bataattiranskalaiset, kyllä upposivat, mutta kebabi ei. Minä en ole ennakkoluuloton maistaja, mutta olen huomannut, että kun uskaltaudun kokeilemaan jotain uutta, saatan yllättyä positiivisesti. Täytynee siis oikeasti viimein uskaltautua maistamaan näitä falafeleja.
Meillä syödään pääsääntöisesti, kyllä paljon salaatteja ja nyt vuoden sisällä olen päätynyt lisäämään systemaattisesti myös keitettyjä, höyrytettyjä, kuin paistettujakin kasviksia meidän perheemme ruokavalioon, tutkittuani ensin paisto ja keittoaikoja. Olen joskus sanonut, etten voi sietää keitettyjä kasviksia, mutta olen joutunut korjaamaan mielipiteeni; En voi sietää ylikypsiä kasviksia. Oikein valmistettuna, ja pienellä mausteella kasvikset ovat oikeasti hyviä ja erinomainen lisä lautaselle. Meidänkin tytön lautaselta löytyy aina jotain tuoretta ja vihreää ja hänen lempinaposteltavansa on tuorekurkku.
Ei minustakaan tule kasvissyöjää. En muutenkaan harrasta totaalikieltäytymistä mistään, niin en myöskään lihasta. Rakastan liikaa lihaa luopuakseni siitä kokonaan, mutta en vain enää syö lihaa joka päivä autopilotilla, niin kuin ehkä joskus tuli tehtyä. Harvemmin syötynä pihvi maistuukin paremmalta. Ja oikein valmistettuna monet ruoat, kuten tortillat, pitat, tacot, pitsa ja hampurilaiset maistuvat aivan älyttömän hyviltä myös kasvisversioina. Tämä kompromissi toimii ainakin omalla kohdallani tosi hyvin! Yleisesti ottaen en itse syö juurikaan soijanakkityyppisiä lihanimitaatioita, vaikka muistan ainakin kerran saaneeni oikeasti todella hyvää kasviskebabia. Ymmärrän kuitenkin, että ei se aina aja samaa asiaa, eikä tarvitsekaan. Kaikkea ei tarvitse syödä kasviskorvikkeina, mutta jokainen silloin tällöin valittu kasvisannos on ekologisesti kotiinpäin. Tosi hienoa, että haluat kehittyä maistalijana! Sitä arvostan. :)
Ymmärrän tismalleen, mitä tarkoitat! Itse asiassa huonojen kasvispihvien ja -pyöryköiden lisäksi minulle irvikuvaa kasvisruoasta edusti pitkään ylikypsät, löysät ja suolattomat babyporkkanat. En edelleenkään ymmärrä, kuka niitä syö! Olet oikeassa, että rapsakaksi jättämällä keitetyt kasvikset ovat hyviä, mutta henkilökohtaisesti pidän vieläkin enemmän oliiviöljyssä paistetuista kasviksista. Pannulla tehdyt timjamiset porkkanat ja valkosipuliset parsakaalit ovat nykyään ihan lempilisukkeitani, rapsakkana ja hyvällä suolalla. Ihana kuulla, että teilläkin pieni nauttii kasviksista!
Täytyypä pitää silmät auki seuraavalla kauppareissulla ja poimia ostoskoriin, jos noita kikhernepyöryköitä sattuu löytymään. Aivan alusta asti en ehkä jaksaisi alkaa itse tekemään, mutta tämä konsepti vaikuttaa toimivalta :)
Moi Tiia! Isot pahoittelut, että olen täysin huomaamatta jättänyt vastaamatta kommenttiisi! Annathan anteeksi tällaisen mukavan vuoden viiveen. Huomasin kommenttisi vasta nyt, kun teen uutta juttua Risentasta. Valikoima on kasvanut muihinkin kasvispyöryköihin sekä kasvisrouheeseen ja kasvisnugeteihin. Alusta asti en minäkään juurikaan jaksa tai ehdi kasvispihvejä tai -pyöryköitä tehdä, joten olen kokenut Risentan lisää vain vesi ja paista -konseptin arjessa super toimivaksi. :)