Aina silloin, kun remonttipöly ja muuttolaatikot ovat oikein tulleet korvista ulos, olemme pitäneet katseen palkinnossa: tässä kesäisessä näyssä. Uskomatonta ajatella, että siinä se nyt on, valmis terassi ja piha. Tai valmis ja valmis. Vielä pitää maalata aitaa, etsiä aurinkovarjo ruokapöydän päälle, kasvattaa nurmikkoa, istuttaa loput yrtit ja selvittää sopivia pensaita, mutta kuitenkin.
Multaa levittäessäni mietin, miten elämäni on muuttunut vuodessa. Tätä ennen olin koko elämäni ollut kerrostaloihminen kesämökillä. Nyt olen rivitaloasuja ilman kesämökkiä, kun toisistaan riippumattomista syistä perheemme luopui juuri muuttomme aikaan mökistämme. Voi olla, että tulen joskus kaipaamaan kaupungin ja maaseudun kontrastia, mutta tällä hetkellä yksinkertaistetun asumisen malli, jossa koti ja mökki ovat ikään kuin samassa, on meille ehdottomasti paras.
Jaksan kuopia pihaa ja haravoida lehtiä, kun työmaa alkaa välittömästi takaovelta, enkä joudu sitä ennen pakkaamaan laukkuja ja ajamaan tunteja edestakaisin joka viikonloppu. En voi muuta kuin nostaa hattua kahden kiinteistön ylläpitäjille, minusta ei siihen pienen lapsen vanhempana olisi. Kesämuistoista luopumista se ei kuitenkaan tarkoita. Rakkaisiin mökkimaisemiin pääsemme onneksi edelleen erilaisin järjestelyin, ja nyt luomme uusia kesäperinteitä saunomalla ja grillaamalla omassa kodissa.
Huomasin Syyskuun kuudennen Netan punninneen samanlaisia asioita bebenikäisen tyttären äitinä: ”Nopeasti ynnäiltynä pakkaaminen ja matkaaminen kohteeseen vie enemmän aikaa kuin itse kohteessa paistattelu”. Tähän ajatukseen voin jo yhden aurinkoisen viikonlopun kokemuksella ja entisenä rannalle raahautujana yhtyä. On aivan eri asia nauttia perheellisenä kesäpäivästä, kun kaikki mukavuudet jääkaapista vessaan ja lukemisista varavaatteisiin ovat muutaman askelman päässä.
Netta pohti myös inflaatiota, jonka parveke monesti kokee muutaman vuoden kerrostaloasumisen jälkeen – niin tapahtui meilläkin. Aika näyttää, miten käy pihainnostuksen kanssa, se on sitten sen ajan murhe se. Tärkeintä on, että uusi asumismuoto tuntuu parhaalta ratkaisulta juuri nyt. Pihasta, tai oikeastaan puutarhasta, joksi alan plänttiä höperöytyessäni kutsua, uhkaa tulla silmäteräni. Jos näette Akateemisessa olkihattupäsen tädin selaamassa omenapuun hoito-oppaita ja etsimässä englantilaisen puutarhalehden pioninumeroa, tulkaa vetämään pellavamekkoni hihasta.
Hei, kivalta alkaa näyttämään, ihana tuo löhösohva :-), ihastuin laatikkoon missä sinulla kasvaa yrttejä mistä tuollaisia voi ostaa ja muistatko merkkiä?
Terv Teija
Kiitos Teija, kiva kuulla! Löhösohva on ollut minun ykköshaave siitä lähtien, kun aloimme etsiä pihallista rivitalokotia. Rakastan pesän kodikkuutta ja suojaisuutta, kun ei auringonotto enää tässä iässä kiinnosta, ja tietysti pesä on myös tyylikäs kaluste katsella, sillä näkymä avautuu suoraan olohuoneestamme. Yrttilaatikot ovat tuore hankinta Ikeasta, Salladskål-istutustarjotin nimeltään. Kannattaa katsoa pian, sillä mielestäni kyseessä on vain rajoitettu kesäerä! Tässä vielä linkki. :)
http://www.ikea.com/fi/fi/search/?query=SALLADSK%C3%85L
Pakko varoittaa pioneista: ne vievät herkästi koko käden, tai kukkapenkin ainakin. Meillä on yli satavuotiaan kesäpaikkamme pihassa kaksi vanhaa, alkuperäiseen puutarhaan kuulunutta pionia. Ne ovat vaalean- ja fuksianpunaiset, ja haaveilin aina valkoisesta pionista. Kolme vuotta sitten päätin ryhtyä tuumasta toimeen. Helppo juttu, valkoinen pioni. Ryhdyin selvittämään asiaa ja tajusin, että pionejahan on vaikka minkälaisia! Yksityiskohtiin menemättä totean vain, että kahdesta pionista on tullut… 22. Sipulikukat ovat yhtä vaarallisia. Olen lisännyt niiden määrää joka syksy, ja viime syksynä kyselin jo järkeni perään, kun eräänä syyskuisena iltana lopetin sillä erää hankkimieni yli 860:n sipulin istuttamisen hämärän jo laskeuduttua. Mutta kun tulppaanilehto tänä keväänä nousi maasta ja narsissit avasivat ensimmäiset kukkansa, melkein itkin onnesta. Yrtitkin voivat muuten johtaa arvaamattomiin seurauksiin: ihan vain yhdestä basilikaruukusta seurasi kasvihuone ja viisi istutuslavaa…
Oi että! Voin vain kuvitella, millainen sielu on satavuotiaassa talossa ja sen pioneissa. Menee ihan kylmät väreet pelkästä ajatuksesta. Alan vasta ymmärtää, miten paljon rakastan puutarhoja. Ihana kuulla, että olet hurahtanut, ja että istutukset ovat olleet menestyksiä! Siitä nimenomaan tulee varmasti liikutuksentäyteinen hetki, kun huomaa omien yritysten puhkeavan kukkaan. Meillä on siitä jännä tilanne, että emme ole vielä koskaan nähneet uuden kodin pihaa kesäloistossa. Joka tapauksessa olen niin onnellinen, että pihassa on omena- ja kirsikkapuu, joista jälkimmäinen tekee parhaillaan todella kaunista valkoista kukkaa. Mikä onni! Pihan tyhjään nurkkaan istutimme nyt uusina kasveina Mustialan hortensiaa, kameliajasmiketta ja Shirley Temple -pionia – kaikki valkoisina tietysti. Jännityksellä jään odottamaan, miten kasvien kotiutuminen onnistuu, ja kuinka nopeasti ne leviävät ja kukkivat. Todennäköisesti jotkut kyyneleet tirautan ensimmäisistä kukkaloistoista. Ennustan myös omalla kohdallani, ettei istuttaminen välttämättä jää tähän. Määräänsä enempää ei pihallemme mahdu, mutta aidan viereen haluaisin vielä ehkä valkoista liljaa ja… Lasitetulla eteläparvekkeellamme ei mikään menestynyt, mutta josko piha olisi armollisempi.
Pionien kukintaa saa odottaa jonkin aikaa, mutta kyllä se on sen arvoista! Minulla on Shirley Templen lisäksi kolmea muutakin valkoista pionia, ja kovasti odotan näkeväni ne kukassa!
Hei!
Tuo katos-sohva on ihana ? olen aina niitä ihaillut nähdessäni. Ihan mielenkiinnosta kysyn; mihin saatte
Hei, onnittelut valmistuneesta terassista! Upealta näyttää!
Olen koko loppuviikon istuttanut kukkia, yrttejä ja yhden laventelipuunkin, olemme mieheni kanssa repineet huonon nurtsin pois ja istuttaneet uutta tilalle, kasvamattiomat pensaat on korvattu uusilla ja kasteltu on niin maan p……….. ! Terassi ja parveke on pesty ja ekat päiväkahvit juotu ulkona. Meidän piha on tosi pieni, mutta silti tuntuu, että hommaa todellakin riittää. En itsekään juuri nyt olisi valmis mökin pihan hoitoon tässä sivussa. Ja todellakin arvostan sitä, että grilli, piknikpaikka ja yrttiviljelmä löytyy muutaman askelman päässä sisältä. Tässä elämäntilanteessa se on todellakin sitä luksusta.
Nyt odotan ekoja aamukahveja partsilla ja lomanaloittajaispiknikkiä minin kanssa omalla terdellä. Sillä jos jollain se loma varmasti parin viikon päästä käynnistyy. Pinaatti ja lehtikaali näytti jo jotain kasvun merkkejä, tilliä, rucolaa ja basilikaa odotan vielä. Juhannuksena voi olla tarjolla vihersmootheja koko naapurustolle ja tillit perunoille :D
Kivaa viikkoa! Nauttikaa uudesta pihasta.
Kiitos paljon! Ennustan jonkin sortin grillausyliannostusta jo heinäkuun puoliväliin mennessä. :D Ihanat pihasuunnitelmat, riittävän paljon mahtuu vähän pienemmällekin läänille! Laventelipuut ovat niin kauniita, tai oikeastaan kaikki Välimereen viittaava on. Kerro sitten, saatko puun menestymään. Meinasi kyllä tässäkin asiassa lähteä mopo käsistä, mutta ajattelimme aloittaa ainakin ensimmäisenä vuonna sillä, että kaikki istuttaminen tapahtuu itse pihaan, eli pensaita yhteen nurkkaan ja yrttejä laatikkoon. Pensaat halusin heti maahan, vaikka suunnitelma tulikin tehtyä aika lennossa, jotta juurtuminen alkaisi samantien, kun kasvamisessa kuitenkin kestää. Jos kaikki hyvin menee, meillä kukkii lähivuosina valkoiset hortensiat, pionit ja jasmikkeet. Luultavasti kesäkukkia en enää laita ruukkuihin terassille, vaan yritän keskittyä pihan hengissä pitämiseen. Nurmikkoakin piti istuttaa, joten kastelemisessa tosiaan riittää hommaa, mutta onneksi se on hyvällä säällä aika terapeuttista ja mukavaa. Pinaatti ja lehtikaali kuulostavat kivoilta yrittien kavereiksi! Meillä jäi viime kerralta osa yrteistä löytämättä, taisi herätä muutama muukin silloin pihaostoksille. Taimistahan nuo lähtevät onneksi myöhemminkin menestymään. Näin ainakin elättelen toiveita, vaikka lasitetun eteläparvekkeen traumat elävät sitkeässä. :D Jospa avoin ulkoilma olisi ratkaisu vähän onnistuneempaan viljelyyn. Samoin kiitos, kesäistä viikonloppua!
Hei!
Tuo katos-sohva on ihana ? olen aina niitä ihaillut nähdessäni. Ihan mielenkiinnosta kysyn; mihin saat saatte sen talvehtimaan?
Nauttikaa kesästä!
Terv. Johanna
Moi Johanna! Kiitos, minustakin se on aivan ihana. Päätin jo tosiaan kauan ennen muuttoa, että jos pihallinen koti löytyy, niin aurinkovuode sinne tulee. :) Valitettavasti autotallia tai muuta isoa varastoa meillä ei ole, joten sohvan on talvehdittava ulkona. Ulkokalusteiden kyllä pitäisi säilyä hyvänä, kun ne suojaa oikein. Niin, ettei vesi ja lumi pääsee turhaan kosketuksiin kalusteen kanssa, mutta siten, että ilma pääsee kiertämään, ettei homehtumista synny. Pehmusteet taas mahtunevat pikkuvarastomme. Kiitos paljon ja samoin sinne, nautitaan aurinkoisista päivistä!
Hei, olen yrittänyt löytää kuvistaja kommenteista, että mikä tuo ihana pihasohvasi on, jonka voimin google toi sivuillesi, kun etsin terassikalusteita. En ole löytänyt yhtä nättiä kalustevalmistajien sivuilta. Autatko kiitos toteuttamaan haavettani?
Moi Krista! Mielelläni autan ja parhaani teen. :) Ostimme aurinkosohvan viime keväänä Vepsäläiseltä. Merkki on Brafab ja malli muistaakseni ja luultavasti nimeltään Weston. Olen saanut sohvasta paljon kyselyitä ja yrittänyt googlata sitä itsekin, mutta pahoin pelkään, että ainakin tuo sama malli on Vepsäläiseltä loppunut. Mutta tiedustele ihmeessä asiaa näillä tiedoin Vepsäläiseltä ja/tai suoraan Brafab-ulkokalustevalmistajalta. Pidän peukkuja, että saat oman pesäsi. Mukavaa kesää!