Kaupallinen yhteistyö, Isku ja Asennemedia
Onko teillä sama juttu, että oman kodin sisustaminen tuntuu usein tahmaiselta, ikään kuin liian vakavalta? Valintojen tekeminen tuntuu raskaalta ja päätökset menevät alianalysoimiseksi. Onhan tämä nyt varmasti hyvä?
Ainakin minä uppoudun liian syvälle omiin neliöihin. Näkökenttä kapenee, enkä näe enää metsää puilta – tai olohuonetta sohvatyynyltä. Kiemurtelen tuskissani valintojen kanssa, kun taas toisen kodin sisustuksen ideointi tuntuu innostavalta, kevyeltä ja rentouttavalta. Miten ne ajatukset tuntuvatkin paljon kirkkaammilta, jos mielipide pitää sanoa kaverin kalustuksesta eikä omasta.
Meillä alkaa oman kodin sisustus olla isojen linjojen puolesta pitkällä, mikä tarkoittaa sitä, että saan sisustusharrastuksessani keskittyä yhä enemmän ajatusleikkeihin ja alan yleiseen seuraamiseen. Tämän mieleisen yhteistyön merkeissä pääsin tutustumaan tarkemmin Iskun nykyiseen valikoimaan ja erityisesti Sisustusmaailmaan, Helsingin Stockmannin alakertaan.
Helsingin keskustan Isku on monen kantakaupungissa asuvan ja autottoman pelastus, sillä vaikka kivaa pientavaraa kyllä löytyy lukuisista putiikeista, on huonekalujen perässä perinteisesti täytynyt lähteä kohti kehäteitä. Kierros yllätti itsenikin siitä, miten monipuolinen Iskun valikoima on.
Stockmannin alakerran Iskun erikoisuus on sänkyvalikoiman laajuus. Tavaratalon puolella sänkyjä ei enää ole, Iskun puolelta niitä löytyy sitäkin enemmän. Merkeissä ovat edustettuina kaikki Pohjoismaat Iskun omasta kotimaisesta Unigoldista ruotsalaiseen premium-merkki Carpe Diemiin, joka muuten kiinnostavana tietona on ohittanut myynnissä jopa ikonisen Hästensin. Muita Iskun myymiä sänkymerkkejä ovat Tempur ja Svane.
Toinen keskustan Iskun valtti on, että siellä on suunnittelupalvelu parhaimmillaan. Sisustusarkkitehti Sanna Mustoselta voi varata ajan myymälään ja hän tekee myös kotikäyntejä. Huippuammattilaisen puoleen kääntyminen on minusta erittäin varteenotettava vaihtoehto silloin, kun oma aika ja näkemys eivät riitä. Nimittäin jos sisustamista harrastavallekin kalustaminen on välillä haastavaa, niin mitä se on asiaan perehtymättömälle.
Sänkyjen lisäksi Iskulla on omaa kotimaista tuotantoa huonekalujen puolella. Erityisen suosittuja ovat sohvat Inkoo ja Free, enkä ihmettele, sillä Inkoon moderniin muotoiluun ja Freen rentoon ilmeeseen tykästyin itsekin. Iskun sohvavalikoimasta kolmas suosikkini on HT Collectionin Como, kotimainen ja irrotettavilla päällisillä varustettu sekin. Verhoilun valitsemista helpottaa erittäin tärkeä palvelu: keskustan Iskusta saa kangasnäytteen kotiin lainaan, mitä lämpimästi suosittelen hyödyntämään, sillä niin kuin maalitkin, myös kankaat näyttävät erilaisilta eri valoissa ja olosuhteissa.
Sohvissa suomalaiset luottavat kuulemma edelleen vahvasti valkoiseen ja harmaaseen sekä nyt uudempana greigeen. Nojatuoleissa uskalletaan jo irrotella pastellein ja muin värein. Sohvissa ja lepotuoleissa eniten myydään aina niitä malleja ja värejä, jotka ovat esillä. Ei ihme, sillä onhan ihastuminen silloin paljon todennäköisempää. Muidenkin vaihtoehtojen hahmottamiseksi on kyllä ratkaisu: Iskulla on piirto-ohjelma sohville sekä Lundia-kalusteille, joiden suurin jälleenmyyjä Isku nykyään on.
Jokainen sisustusta harrastava on varmasti joskus käynyt mielessään kysymyksen, olisiko intohimosta työksi. Minulle vastaus selvisi, kun kävin vuosia sitten muutaman kuukauden sisustussuunnittelukurssin. Opin itsestäni paljon uutta: niin paljon kuin sisustamista rakastankin, en voinutkaan sietää pikkutarkkojen pohjapiirustusten tekoa, enkä jaksanut perehtyä ollenkaan siihen, voiko uunin asentaa teknisesti tiettyyn kohtaan vai eikö voi. Huomasin, että nautin vain tyylien suurpiirteisestä maalailusta: no sellainen noin kolmenistuttava hamptonshenkinen sohva tuohon, herrasmiesmainen valaisin viereen ja siirtomaahenkinen arkku keskellä eikssäänyttiiä.
Mitä kurssi siis erityisesti opetti, on kunnioittamaan ammattimaisten sisustussuunnittelijoiden valtavaa tietotaitoa ja yksityiskohtaista asiaosaamista. Kepeän kalustamisen sisustussuunnittelua – ilman millimetripaperia ja vauhdikkaasti visioiden – tekisin ilomielin vaikka työkseni, mutta ainakin nyt näin ajatusleikkinä. Poimin Iskun valikoimasta omia homevialauramaisia suosikkeja, joissa yhdistyvät moderni ja klassinen henki sekä neutraali värimaailma (kollaasien viimeinen tuote, jalkavalaisin, meillä onkin olohuoneessa, ja olen siihen äärimmäisen tyytyväinen). Onko jollain teistä alkamassa tänä syksynä sisustusprojekti puhtaalta pöydältä?
1. Isku Inkoo -lepotuoli 2. Berlin-pöytävalaisin 3. SOUL-kupu 4. Unigold Unelma -sänky 5. SOUL Grey -kirjoituspöytä 6. SOUL-orkidea 7. Isku Free -sohva 8. HT Collection Feng -sohvapöytä
1. Carpe Diem Härmanö -sänky 2. Hieno-sarjapöytä 3. Metro-valaisin 4. HT Collection Como -sohva 5. Tuokio-pöytä 6. Lundia Lofty -kerrossänky 7. SOUL Feel -tuoli 8. Design by Frandsen Nice -lattiavalaisin
Minun sisustusprojektini on vaiheessa ”olen viikon katsellut hiomakonetta”…
Kerro, jos löydät tavan edistää projekteja ajatuksen voimalla. ;) Toivotaan innokasta luovuuspuuskaa!
Urakka on aloitettu, ou jee! Nyt jännitän, kuinka pian totun katsomaan keskeneräistä…
Pakko kommentoida tuota sisustussuunnittelijan käyttämistä valintoja tehdessä. En ole vielä kertaakaan käyttänyt palvelujaan, nyt sisustan kotia itsenäisesti, mutta joidenkin vuosien päästä edessä saattaa olla oman lapsuudenkotini osto. Aika on tehnyt siellä tehtävänsä, ja siellä jos missä tiedän etten ajatuksineni pärjää yksin vaan ammattilainen on otettava apuun! Lapsuudenkodissa jos missä tulee sokeaksi mahdollisuuksille, kun asiat on aina ollut tietyllä tavalla, niitä on vaikeaa ajatella muullakaan tavalla. Eli totta: omassa kodissaan on välillä todella tahmaista sisustaa ja nähdä vaihtoehtoja :)
Moi Jenni! Tämä oli erinomainen täydennys, kiitos! Minulla on aivan samanlaisia ajatuksia. Kun etsimme uutta kotia, ajattelin jo silloin, että jos päädymme kiinnostumaan yhtään huonokuntoisemmasta, erikoisemmasta tai isommasta kohteesta, pitää budjettia varata suunnittelijalle. Silloin nimittäin oma näkemykseni ja tietotaitoni ei olisi riittänyt näkemään kaikkia mahdollisuuksia. Ihan sama pätee varmasti lapsuudenkotiin, kaikelle liian tutulle tulee todellakin sokeaksi. Suunnittelija voi ratkoa niin monia haasteita uudesta huonejärjestyksestä oikeiden kalusteiden valintaan. :)
Olen myös pohtinut voisiko rakkaasta harrastuksesta tehdä ammatin, mutten ole kyllä edes millekään kurssille asti päätynyt. Mulla on sama, olisin mieluusti sellainen tyylillinen”neuvonantaja”, mutta joku muu saisi hoitaa mitoitukset sun muut kuivemmat yksityiskohdat. Samoin olen huomannut miten raskastakin oman kodin sisustaminen on välillä, jahkailusta ei meinaa tulla loppua. Ystävien kotona sen sijaan ajatus kulkee paljon selkeämmin, mikäli mielipidettäni satutaan kysymään. Onpas muutama tutun näköinen juttu noissa Iskun poiminnoissa :D
Hauska kuulla samankaltaisia kokemuksia ja ajatuksia! Neuvonantaja olisikin hyvä titteli tai vaikka tyylikonsultti. Moodboardeja tekisin vaikka työkseni, jos tosiaan joku muu vastaisi yksityiskohdista ja selvityksistä. ;) Onneksi ole ainoa, jolle oman kodin sisustaminen on paljon jahkailevampaa kuin kaverille mielipiteen antaminen. Saman olen huomannut toisin päin: jos satun kysymään sisustamista harrastavalta ystävältä mielipidettä jostain oman kodin hankinnasta, yleensä näkemys tulee samantien. Kiva kuulla, että kollaasissa on tuttuja suosikkeja. ;)
Heippa Laura!
Ensinnäkin kiitos ihan hirmuisesti tästä blogista ja instan tilistäsi! Bongasin sinut joskus instasta ja palasin sinne hiljalleen yhä useammin ja useammin kunnes totesin, että täytyyhän tätä nyt ihan seurata. Pitkään meni ennen kuin tulin kurkkimaan blogin puolelle, että mitäs täältäkin löytyy. Ja tämähän on kultakaivos! Vaikka oma maku on hieman erilainen olen ammentanut täältä paljon ideoita joita nyt pyörittelen päässäni. New York häistä lähtien, mutta myyntipuheeni ei tainnut olla vielä tarpeeksi vakuuttava haha. Taidamme vain muuten matkustaa sinne joskus. Tykkään ihan hirmuisesti tavastasi kirjoittaa ja huumorista mitä viljelet. Todella miellyttävää lukea ja tuo iloa päiviini! Pidän myös siitä miten yhdistät kalliimpia asioita ja Ikeaa, kuten vanha Ikean ruokapöytänne ja Eames tuolit. Tästä inspiroituneena (ja monen tunnin googlettelun jälkeen) tilasin sen pöydän meillekin ja nyt en meinaa pysyä housuissani kun odotan lauantaita millon pöydän voi käydä noutamassa. Kahden istuttava vanha pöytä joutaa kellariin odottamaan ja vihdoin tässäkin huushollissa vieraat pääsevät nauttimaan kahviaan pöydän ääreen! Kunhan siis tuolit pöydän ympärille löytyvät. Oi, nyt kommentti alkaa suistua raiteilta ja venyä järkyttävän pitkäksi joten täytyy lopettaa. Kiitos vielä!
Moi Rosa! Voi että miten paljon ilahdutit kommentillasi, tuhannet kiitokset! Tällainen palaute merkitsee minulle todella paljon ja antaa taas hurjasti intoa jatkaa. Pidän tosiaan kovasti designin yhdistämisestä eleettömämpään ja edullisempaan mutta hyvään perustavaraan. Näin sisustuksessa (ja lompakossa) säilyy mukavasti tasapaino. ;) Voi miten kiva, jos sait idean toteutettavaksi teillekin ja lisää tilaa pöydän ääreen. Ja onnellisia hääsunnitteluja! Jos ei miehen pää käänny, niin New York on mieletön kohde ihan tavallisellekin matkalle tai häämatkaksi varsinaisen naimisiinmenon jälkeen. Pääasia, että löydätte juuri teille kahdelle sen oikean ratkaisun. Minusta nykyajassa on hienoa, ettei kukaan katsonut ainakaan meitä kieroon, vaikka emme järjestäneet niitä perinteisiä häitä. :) Kiitos vielä itsellesi todella ihanista terveisistä ja blogin seuraamisesta. Aurinkoista loppukesää!
Täällä yksi vuoden sisustuskurssin käynyt, joka jakaa kommenttisi sisustussuunnittelijan työstä. Harmikseni jouduin toteamaan, että työ sisälsi näin suurpiirteiselle, lyhytjänteiselle ja luovalle ihmiselle aivan liikaa millimetrin tarkkuutta, budjetin sanelemia rajoja, sääntöjä ja ohjeita sekä teknistä tietämystä. Monet projektit kestivät hyvinkin pitkän aikaa ja niihin ei saanut kyllästyä. Varsinainen työ oli yksinäistä puurtamista asiakkaiden (usein sinulle tuntemattomien) ja tavarantoimittajien kanssa. Työpäivistä puuttui hauska työyhteisö ja harvoin sitä viimeistä loppusilausta (tyynyjen ja kukkien asettelua) pääsi itse kohteeseen tekemään, kun ei ollut tuossa ”Huvila ja huussi”- ohjelmassa töissä vaan todellisten asiakkaiden kanssa tekemässä heidän kotejaan. Joten kuten Laura tuossa kirjoitti nostan hattua kaikille alan ammattilaisille!
Minua kiinnostaisi kuulla missä te Laura ja NJ olette käyneet sisustuskurssit? Sellainen kiinnostaisi kovasti..:)
Kiitos ajatustenvaihdosta! Juuri tuota työ taitaa pitää paljon sisällään: yksinäistä puurtamista, tarkkoja budjettilaskelmia, asiaoiden selvittelyä ja teknistä tietämystä. Jos kukaan enää ajattelee, että ammattimaiset sisustussuunnittelijat vain valitsevat sohvatyynyjä, niin toivottavasti käsitys tulee oikaistua. Ennen kaikkea se tosiaan on rautaista ja monipuolista ammattitaitoa vaativa ammatti, jota suuresti kunnioitan. Juuri kuten osuvasti huomautit, niin erityisesti televisiosta saattaa saada aivan väärän kuvan.
Olen kyllä todella iloinen, että kävin kurssin, niin ei jäänyt jossittelun varaan, että olisiko suunnittelusta minulle ammatiksi. Ja sitä paitsi kurssilla oli tosi kivaa ja sain paljon hyödyllistä oppia ihan oman kodin sisustamiseen ja sisustamisesta kirjoittamiseen, mikä lopulta olikin minulle se tärkein anti. Kurssilla oli myös iso vaikutus elämääni siinä mielessä, että sen innottamana aloitin sisustusbloggaamisen, mikä on nykyään minulle paitsi rakas harrastus myös osittain ammatti, eli vaikka en sisustussuunnittelua teekään, antoi kurssi toisenlaisen ammatillisen suunnan ja täydennystä muuhun koulutukseen.
Minä kävin Sonja Hukkasen Harmonia Desigin Luovan sisustussuunnittelun kurssin (http://www.harmoniadesign.fi/). Pidempää koulutusta järjestää ainakin AJK (www.ajk-jatkokoulutus.fi). :)
Hei,
omasta kokemuksestani on pakko todeta, että en todellakaan suosittele HT Collectionin Como sohvaa! Me ostimme sellaisen ison Como-kulmasohvan divaanilla kun muutimme nykyiseen kotiimme ja se oli kyllä vikatikki ja vielä kallis sellainen. Ensinkin sen toimitus kesti todella kauan, pari kuukautta ei riittänyt. Toisekseen sen käyttö; tyynyt ei pysy paikoillaan etenkään divaanissa. Silloin kun lepuutteli siinä niin aina oli kuoppa selän alla ja tyynyt valuivat pois ihan koko sohvasta… Ja niiden irtopäällisten vaihto; meillä oli heti kahdet eri päälliset ja se vaihto touhu oli todella rasittavaa – ei käynyt käden käänteessä ollenkaan. Sohvaa katselimme pari vuotta ja vaihtoon meni. Nykyiseen sohvaamme olen enemmän kuin tyytyväinen, se on Vepsäläisen mallistosta ja maksoi murto-osan HT:n sohvasta. Mutta huom. tämä on vain minun/meidän perheen mielipide ko. sohvasta.
Vielä lyhyesti sisustussuunnittelijoista: meillä oli suunnittelija käytössämme ja aivan huippu!!! Kyllä sisustussuunnittelijoilla on homma hallussa ja hyvin laaja tieto-taito. Suosittelen kyllä heidän käyttämistään. He huomaavat asioita, joita oma silmä ei välttämättä näe. Ja hyvä suunnittelija todella kuuntelee asiakastaan eikä toimi omin päin. Kaikki pisteet siis heidän ammattikunnalleen!
Terveisin, Johanna
Moi Johanna! Voi miten harmillista kuulla! Minulla itsellä ei ole Comosta mitään muuta kokemusta kuin kaupassa ihastelu ja koeistuminen, muilta en ole kuullut palautetta. Totta kai kalusteen kuuluu kestää käytössä! Se on kyllä harmillista, jos ei hankinta vastaa odotuksia on kyse sitten huono-onnisesta maanantaikappaleesta tai muista laatuhaasteista. Vähän samanlailla kävi meillä. Edelliseen sohvaan en ollut koskaan tyytyväinen, tämä nykyinen taas on ollut oikein mieluisa ja laadukas hankinta. Sohva on niin iso sijoitus, ettei siinä kyllä toivoisi mitään yllätyksiä.
Onpa kiva kuulla noin positiivisia kokemuksia suunnittelijan käyttämisestä! Jos olisimme päätyneet vuodentakaisessa asunnonetsinnässä yhtään haastavampaan kohteeseen, olisin varmasti myös hyödyntänyt suunnittelijan ammattitaitoa ja laatikon ulkopuolelta -ajattelua. Sitä kun on taviksena niin tottunut vain niihin perusratkaisuihin. Juuri kuten sanoit, heillä on silmää nähdä asioita, joille on itse sokea. Muutenkin suunnittelijan kanssa valinnat menevät todennäköisemmin kerralla oikein, mikä todella säästää aikaa, rahaa ja hermoja. :)
Mun kaveri on sisustusarkkitehti ja aina ihastelen hänen tekemiään rendaus (en tiedä miten se kirjoitetaan mutta niin se sanotaan :’D) kuvia. Niin tarkkoja ja aitoja! Ajattelin joskus jopa tehdä häneltä pienen blogipostauksen… :)
Eli tosiaan siinä ammatissa tarvitsee sitä teknistä osaamista ja kykyä keskittyä näpertämään.
Opin ihan uuden sadan, rendaus! Se siis kai tarkoittaa ikään kuin mallinnusta? Samaa mieltä, kuvat ovat nykyään todella taidokkaasti tehtyjä ja aidonnäköisiä. Visualisointi auttaa hurjasti asiakasta hahmottamaan tilaa ja valintoja. Blogipostaus tilattu! :)
Just sitä se tarkoittaa! Täytyy laittaa postaus mietintämyssyyn ;)
Heippa! Kysyn nyt vaikka tiedän, että olet tähän tuhannesti vastannut. Mistä ne teidän makuuhuoneen mustat penkit ovat? Siis ne, jotka ovat sängyn päädyssä.
Moi Kristiina! Saa ilman muuta kysyä, jaksan vastata uudestaan. :) Ostin rahit arviolta jo 5-6 vuotta sitten Don Goffosta Helsingin Korkeavuorenkadulta. Sittemmin kivilajkaliike on lopettanut, enkä ole nähnyt raheja heidän verkkokaupassakaan. Enkä uskomatonta kyllä mitään vastaavia muuallakaan Suomessa, mikä tuntuu tosi erikoiselta ja harmilliselta, kun kyseessä kuitenkin on klassinen kaluste.
Meille ostettiin como sohvat(2 kpl.) Kangas on pellavaa.Toimitus kävi nopeasti,mutta helmalakanat oli väärän mittaiset.Saatiin kyllä uudet tilalle tilalle.Huonekaluliikkeessä valitsemani kangas,siis väri oli paljon vaaleampi kuin mitä nyt olevat sohvat.Tietysti valitin siitä,minulle kerrottiin,että kangasmallit oli uudistettu,mitkä ei ollut koskaan tulleet tähän liikkeeseen.Vieläkin harmittaa,koska väri on hyvin tärkeä asia,pienikin vivahde haittaa.Sohvat oli vielä suht. arvokkaat. No näillä mennään.Olisikohan voinut perua koko kaupan? Mutta toinen asia,olisiko sinulla ehdotusta jostakin kivasta vauvakirjasta?Kiitos!
Moi Eeva! Tosi kurja kokemus. Kuulostaa erittäin epäammattimaiselta, että kyseinen jälleenmyyjä myi sohvaa vanhentuneilla kangasmalleilla, näin ei tietenkään saisi toimia. En tunne kuluttajansuojaa tarkasti, mutta kyllä tuo minusta olisi voinut olla reklamaation paikka. Ymmärrän sinua täysin, koska pienelläkin vivahteella voi olla valtava merkitys, ja varsinkin yhtään arvokkaamman hankinnan haluaa onnistuvan viimeisen päälle. Itse tein edellisen sohvamme kanssa virheostoksen, mikä harmitti valtavasti, mutta nykyään yritän ajatella, että inhimilliset virheet vain kuuluvat elämään. Toivottavasti teilläkin menee seuraavan sohvan hankinta paremmin sitten, kun sen aika joskus tulee!
Usko tai älä, meillä ei ole vauvakirjaa. Olen vähän huono kaikessa tuollaisessa, vaikka varmasti kuvittelisi toisin. Teetän ihan tavallisen valokuvakirjan ensimmäisestä vuodesta ja kirjoitan siihen joitain kehitysvaiheita – siis ne muutamat, jotka ylipäätään huomasin laittaa ylös. Mutta ainakin mieleen tulee Oot niin ihana (http://ootniinihana.fi/) sekä Suloinen tarina sinusta (http://pikkuvanilja.fi/tuote/suloinen-tarina-vauvakirja/). :) Kiitos itsellesi kommentista!