Kaupallinen yhteistyö, Nivea ja Asennemedia
Kuulen usein, että sisustan mustavalkoisesti, mutta itse en näe asiaa niin. Minulle mustavalkoisuudesta tulee mieleen graafinen tyyli, kun taas nykyisen kotimme olen pyrkinyt sisustamaan kodikkaan klassiseksi hiekanvärisine sohvineen ja howard-raheineen sekä harmaine nukkamattoineen. Se on kuitenkin totta, että yksittäisinä sävyinä valkoinen ja musta ovat tyylissäni kaikista keskeisimmät värit – niin sisustamisessa kuin vaatekaapissa.
Yläosissa ehdottomasti yleisin väri vaatekaapissani on valkoinen, joka on samaan aikaan siisti ja klassinen, mutta nuorekas ja raikas. Ja tietysti se sopii ihan kaikenlaisten alaosien ja asusteiden kanssa. Koska käytän paljon yksiväristä, vaatteissani saa mielellään olla kiinnostavuutta lisääviä yksityiskohtia, kuten pitsiä, rusetteja, röyhelöitä, paljetteja tai jokin juju leikkauksessa.
Mustalla taas on tärkeä rooli vaatekaapissa puseroina, mutta ennen kaikkea alaosina. Tummansinisen farkun ohella en oikein muita alaosia käytäkään kuin (mieluiten nilkkapituisia) mustia pillihousuja, mustia hameita ja mustia shortseja. Mustat alaosat tuntuvat eniten omalta ja sopivat myös vartalotyypilleni. Päärynänä korostan mieluummin ylä- kuin alaosaa.
Valkoisen yläosan ja mustan alaosan yhdistämisessä täytyy kuitenkin olla varovainen, jotta yhdistelmästä ei tule liian virallinen tai tarjoilijamainen. Vaikka olen klassinen pukeutuja, liian aikuismaista tai hienoa tyyliä kartan. Yksi pukeutumissäännöistäni onkin ”dressing down” eli että asussa täytyy aina olla jokin rento elementti: farkkua, tennarit, huoleton ponnari tai ainakin suosikkini, rennot käsinauhat. Joskus pelkkä korujen karsiminen riittää. Jos mustavalkoinen asu alkaa mennä makuuni liian tätimäiseksi, heivaan helmikorvakorut pois.
On päällä mustaa tai valkoista, yksi pukeutumisfiilikseeni eniten vaikuttavista tekijöistä on siisti ja raikas olo: vaihdan heti paidan, jos huomaan siinä tahran. Olen ollut Nivea-deodoranttien uskollinen käyttäjä jo niin monta vuotta, että olen pudonnut laskuista. Jäin oikein miettimään, miksi minusta tuli merkkiuskollinen, kunnes muistin: Nivea oli ensimmäinen dödö, joka ei sotkenut puolta paitaa valkoisin viiruin, eikä muuten sotke vieläkään.
Nivea Invisible For Black & White Fresh -deodarantti on suunniteltu ihan erityisesti tätä tarkoitusta varten: pitämään pidempään mustat vaatteet mustina ja valkoiset valkoisina ilman tahroja ja kellastuvia kainaloita. Väriaineeton koostumus on läpinäkyvää, nopeasti imeytyvää ja alkoholittomana ihon lisäksi tekstiileille hellävaraista. Suoja hikoilua vastaan on tehokas 48 tuntia. Kaiken lisäksi tämä omasta mielestäni markkinoiden paras deodorantti ei kahta kolmea euroa enempää maksa. Uuden sitruksisen Fresh-tuoksun lisäksi Nivea Invisible For Black & White löytyy Clear-tuoksuisena. Myös miehille sekä spray- ja stick-muotoja suosiville on omansa.
Valkoisista ja mustista vaatteista puhuttaessa ei sovi unohtaa alusvaatteita, jotka kaikki ostan mustina tai valkoisina, eikä myöskään mekkoja – itse asiassa niissä vasta väriuskollinen (tai värittömyysuskollinen) olenkin. Kesäisin suosin etenkin valkoisia puuvillaisia ja pellavaisia mekkoja, juhlissa pikkumustia. Ymmärrän todella hyvin vaihtelunhaluisempia pukeutujia, mutta minä yksinkertaisesti viihdyn parhaiten ajattomassa ja simppelissä tyylissä. Onneksi klassikoitakin voi maustaa sopivasti trendeillä, mikä itselleni riittää antamaan tunteen uudistumisesta. Tällä hetkellä lemppareitani ovat off shoulder -leikkaukset ja kellohihat.
Täytyy sanoa, että ehtaa Lauraa. :D Mutta hyviä tyylisääntöjä. En tiedä, onko se tämä lähestyvä 30, kun sisustuksen lisäksi olen alkanut etsiä itseäni myös tyylillisesti ja huomaan kallistuvani myös sinne klassisempaan suuntaan. Minäkään en tosin myöskään halua näyttää vielä Jenni-tädiltä, vaikka veljentyttöni tätinä oleminen onkin kunnia-asia. Näin viimeisellä kolmanneksella raskaana se tyyli on hukassa ja pahasti, kun vaatekaapissa on ehkä se kolme asukokonaisuutta käytettäväksi, mutta ehkä sitten tämän raskauden ja imettämisen jälkeen taas.
Minä käytin myös vuosikaudet Niveaa, kunnes aloin tietoisesti välttämään dödöjä, joissa on alumiinia. Sen verran hippi olen, etten laita enää alumiinia lähellekään imusolmukkeitani. Kun Nivealta tulee ulos alumiiniton dödö, lupaan vaihtaa takaisin.
Kiitos ja onhan tämä! On siellä vaatekaapissa harmaata, denimsinistä ja vaaleansinistä sekä huiveissa hiekanväriä, mutta kyllä kaikista eniten tyylini kulmakiviä, mustaa ja valkoista. :) Minulla on ainakin iän myötä tyyli selkiytynyt entisestään. Harvoin tulee enää rönsyiltyä virheostoksiin, mutta aikaisemmin omaa tyyliä etsiessä niin kävi kyllä ja se kuului elämään. Nyt olen hyväksynyt sen, etten kaipaa vaihtelua, vaan voin suoraan skannata kaupasta vain muutamat neutraalit värit, ja vaihtelua tulee sitten leikkauksista, yksityiskohdista ja pinnoista. Lähestyvä 30 vuotta voi hyvinkin ennustaa paitsi klassisuutta myös ylipäätään oman maun selkeytymistä. Raskaus on kyllä ihan oma lukunsa pukeutumisessa. Toisaalta sekin on helppoa, kun kaapissa ei ole kuin muutama vaihtoehto: asukriiseille ei jää paljoa sijaa. ;) Sillä aikaa raskaudenjälkeisiä asuja voi vaikka suunnitella Pinterestiin. Omalla kohdallani se on yllättäen toiminut tässäkin oman tyylin hahmottamisessa kaikista parhaana apuvälineenä ja ajatusten selkiyttäjänä.
Ymmärrän, jokainen totta kai oman tuntemuksensa mukaan! Sain Nivealta tällaisen vastauksen: “Kyseiset NIVEA Invisbile For Black & White Fresh -antiperspiranttimme sisältävät alumiinisuoloja. Nämä antiperspiranteissa käytetyt alumiinisuolat on todistettu turvallisiksi toistuvissa ja laajoissa tutkimuksissa. Kosmetiikkatuotteissa käytettävät ainesosat on säädelty tiukasti EU:n kosmetiikkadirektiivissä, ja ne ovat jatkuvasti tiukkojen kansallisten ja eurooppalaisten turvallisuustarkastusten sekä tieteellisten tutkimusten alaisuudessa. Ei siis syytä huoleen. :) Jos kuitenkin haluaa mieluummin käyttää alumiinisuolatonta deodoranttia, meillä on myös sellainen valikoimissamme, siinä tapauksessa suosittelemme kokeilemaan NIVEA Fresh Natural -deodoranttia.”
Alumiini on myös tuossa muodossa minulle ehdoton ei, mutta hienoa kuulla, että Nivealla on vaihtoehto, jossa ei ole alumiinia. Ihan loistavaa.
Nivella on alumiiniton dödö! Lapsella on sellainen käytössä
Kiitos tiedosta! Niin tosiaan on, hyvä vaihtoehto sekin. :)
Mekot on ihanat ♡ tuon mustan muistan nähneeni aiemminkin, mutten millään saa päähäni mistä nappasitkaan sen. Joten saisiko molemmista lisäinfoa :)
Voi kiitos! Aina kiva mekko päällä mietin, miksi en käytä mekkoja useammin. Se on niin helppo valintakin, kun ylä- ja alaosa ovat samassa. Musta mekko on muutaman kuukauden vanha Banana Republic ja valkoinen tämänkesäinen Esprit. :)
Voi, miten kiva postaus. Olen monesti zoomailut asujasi ja jopa matkinut omissa hankinnoissani. Esim. musta mekko röyhelöhihoin esittelykuvissa on nyt myös itselläni. Ei varmaankaan sama mutta kovasti samanlainen ;). Tuo valkoinen pusero mustine tereineen ja rusetteineen on ollut päälläsi jossain kuvissa ja on aivan ihana. Sopii sinulle erinomaisesti. Ei taida löytyä enää mistään….
Vaikka olenkin tuplamummo en halua vielä näyttää aivan siltä. Löydän välillä yksinkertaisia ja raikkaita asuja myös ketjuliikkeistä. Tarkkana pitää olla virheostosten varalle. Kaikkea pitää nykyisin sovittaa, kroppa kun on oudosti muuttunut vuosien varrella. Olen lähes saman painoinen mutta peili ei anna armoa.
Onko sinulla joitain lempimerkkejä ja/tai liikkeitä?
Kiitos paljon, Leena! Tyylini kulkee kyllä ihan käsi kädessä sisustusmaun kanssa, joten täytyy ehdottomasti postata vaatekaapista useamminkin. Tyylissäni on paljon ajattomia klassikoita ja nehän käyvät kaikenikäisille. Ei mummon tarvitse mummolta näyttää. ;) Ja harva mummo nykyaikana näyttääkään. Valkoinen pusero mustilla tereillä on Stokkalta ja merkiltä Reiss, mutta olen nähnyt samankaltaisen ainakin Massimo Duttilla, tosin joitain kuukausia sitten. Sama kellohihaisen mustan mekon kanssa. Olen nähnyt samanhenkisiä monessa ketjuliikkeessä. Kenen lie suunnittelijan näytöksessä se alunperin ollut, sieltähän trendit lähtevät leviämään. :) Minäkin teen paljon hyviä löytöjä ketjuliikkeistä. Laatukin jaksaa monesti yllättää positiivisesti, kunhan vain välttää malleja, joissa on huonosti ommellut saumat, materiaalina akryylia tai vastaavaa – näitä haasteita näkee tosi kallimmillakin merkeillä, eli tarkkana pitää olla. Minäkin yritän ostaa nykyään vain vartalotyypilleni sopivia vaatteita, eli joko A-linjaisia kauniisti laskeutuvia tai sitten vyötäröä korostavia leikkauksia. Ajattelin tehdä jutun suosimistani vaatemerkeistä ja -kaupoista, mutta mainittakoon jo nyt ainakin Mango, Zara, Massimo Dutti, Cos, Reiss, H&M, Banana Republic ja Gap. :)
Käytän paljon mustaa minäkin, lisäksi harmaata, farkunsinistä ja viininpunaista. Valkoinen on käytössä yläosissa, mutta kokovalkoisia asuja vältän (niissä tulee jotenkin leveä ja lakanamainen olo), samoin paljetteja, rusetteja sun muita yksityiskohtia, jotka tuntuvat jotenkin ”muotioikuilta”. Minulla on yksi röyhelöhihainen pusero, jota olen käyttänyt jo yli kymmenen vuotta, mutta se riittää, koska pelkään aina kyllästyväni yksityiskohtiin eikä vaatteen käyttöikä pääsisi muodostumaan kovin pitkäksi. Haen jujua asuihin koruilla, eräällä kaverillani on pieni korufirma ja hän on valmistanut minulle omien toiveideni mukaisesti koruja, joissa on mukana esim. isoäitieni ja isoisoäitieni vanhojen korujen osia.
Tyylikkäänkuuloinen väripaletti! Viininpunainen on minusta tosi kaunis syysväri, osaisinpa käyttää sitä itse. Valkoisista mekoista pidän, mutta erillistä valkoista ylä- ja alaosaa en yhdistäisi minäkään. On tosi tärkeää huomata juuri ne omat mieltymykset, että mihin on ajan saatossa kyllästynyt ja mitä taas sitten käyttää aina vaan. Minä kun en osaa raitoja lukuun ottamatta käyttää kuvioita, niin suosin siksi yksityiskohtia, mutta koruthan vasta onkin hyvä tapa saada asuun vaihtelua ja kiinnostavuutta. Erityisesti uniikit korut kuulostavat todella ihanalta asustamiselta.
Pukeutumistyylisi viehättää aina! Itsekin haluaisin pitää vaatekaappini mahdollisimman yksinkertaisena, värineutraalina ja helposti yhdisteltävänä. Mutta sitten äkkiä kaipaankin runsaammin värejä ja koko pakka menee hetkessä sekaisin :D
Kiitos kaunis, Tiia! Tyylini on kyllä hyvin sama niin sisustamisessa kuin pukeutumisessa, niin kiva kuulla, jos myös vaatekaappi inspiroi. Jos värit houkuttelevat, niin anna palaa vaan! Itse oikeasti ihailen värien käyttöä ja käytin ennen paljonkin värejä, mutta enää en vain tunne oloani kotoisaksi niissä. Mutta eikö se ole juuri hyvä yhdistelmä, että pohja on helposti yhdisteltävän neutraali ja sitä sitten maustaa muutamat värikkäät statement-vaatteet ja -asusteet. :)
Voi sinua tyylikästä ladya! Itselleni pelkkä musta-valkoinen pukeutuminen tuntuisi vieraalta, mutta kun avaan kaappini nini ihmeen paljon sieltä juuri valkoisia yläosia tuntuu löytyvän.. Olisi kiva kuulla, mistä vaatteesi useimmiten ostat? Vartaloni on hankala H-mallinen, joten mitään korostettavaa ei oikein ole ja tälläinen rinnattomuus-peputtomuus-combo aiheuttaa välillä päänvaivaa kun housuja ei meinaa löytää millään istuvia (jos menee pohkeista yli, roikkuu vyötäröltä tai pepusta) ja sopivasti istuvia yläosia, jotka eivät olisi slimmejä mutteivät roikkuisi rinnasta tuntuu saavan etsiä kissojen ja koirien kanssa.. Ja hei toisena tyylinsä metsästäjänä kysyisin mielipidettäsi/neuvoasi myös asusteista/koruista ja siitä iän ikuisesta: saako kultaa ja hopeaa sekoittaa?
Voi kiitos kovasti, Jossu! Ymmärrän täysin. Eikä minullakaan ihan näin mustavalkoinen vaatekaappi ole. On siellä muutama harmaa neule, vaaleansininen pusero, tummansinisiä farkkuja ja hiekanvärisiä huiveja. ;) Useimmiten huomaan kuitenkin skannaavani kaupasta ensimmäisenä alaosat mustina ja puserot valkoisina. Lupaan tehdä syksyn mittaan lisää tyylipostauksia, myös muunsävyisistä vaatteista sekä lempimerkeistä ja -kaupoista. Voisin mainita ainakin seuraavat: Mango, Zara, Massimo Dutti, Cos, Reiss, H&M, Banana Republic ja Gap. Suosin siis paljon keskihintaisia ketjuja ja merkkejä. Niistä löytää paitsi kauniita myös yllättävän pitkäikäisiä vaatteita, kunhan katsoo, mitä ostaa: välttää akryylia ja silmäilee, että ompeleet ovat laadukkaannäköisesti tehdyt.
Ymmärrän niin hyvin housutuskasi! Vältän itse housujen ostamista viimeiseen asti ja olenkin nyt yrittänyt pärjätä kaksilla farkuilla ja kaksilla mustilla farkkumaisilla housuilla, kun en vaan jaksaisi tuskastella etsimisen kanssa. Minun ongelmani on suhteessa kapea vyötärö leveään lantioon ja pyllyyn nähden, eli jos housut mahtuvat lantiosta, vyötäröltä ne roikkuvat. Parhaat farkut ikinä olen löytänyt Liu Jo -merkiltä. Hinta kirpaisee, mutta satsaisin niihin koska vain uudestaan, sillä niissä on todella huomioitu vartalotyyppini, mukavuus on omaa luokkaansa ja laadussa ei näy pienintäkään polvipossia edes ahkeran käytön jälkeen. Toiset farkkuni ovat Dieselin boyfriend-farkut ja mustat housut Esprit ja Reiss. Kuitenkin kuvailemasi parusteella sinulla on eri haaste, niin en valitettavasti tiedä, osaanko neuvoa. Oletko kokeillut Zaran housuja? Ne eivät istu minulle ollenkaan, niin jos olemme erimuotoisia, nehän saattaisivat käydä. :) Kiitos kysymyksestä, päästiinkin lempiaiheeseeni. Minusta kultaa ja hopeaa suorastaan kuuluu sekoittaa. Oma vakkarini on tuo toisen kuvan yhdistelmä: hopeakello sekä kultayksityiskohtainen käsinauha. :)
Ihania vaatteita, erityisesti tuo ekassa kuvassa päälläsi oleva valkoinen paita on super kiva! Mustavalkoisuus on aina tyylikästä, sillä ei voi oikein ikinä mennä vikaan mielestäni! Näin syksyn tullessa tekisi kyllä taas mieli käydä vaatekaappi läpi kunnolla ja karsia kaikki sellaiset jutut joita ei tule enää käytettyä!
Kiitos Laura! Ensimmäisen kuvan paita on minunkin suosikkini, Cos-löytö vuosien takaa. :) Mustalla ja valkoisella ei tosiaan voi mennä vikaan. Silloin kun mustavalkoisuus kuitenkin tuntuu liian viralliselta, tykkään yhdistää valkoisia yläosia tummiin farkkuihin ja taas mustia alaosia vaaleansinisiin paitoihin. Myös harmaat ja hiekanväriset huivit pehmentävät syksyä kohdin mustavalkoista asua.Tiedän tunteen, siinä ei auta muuta kuin ryhtyä karsimiseen ja siistimiseen. Fiilis sen jälkeen on todella puhdistunut ja ne vaatteet, jotka kaappiin jäävät, tuntuvat aikaisempaa mieluisimmilta. Mitä vähemmän vaatteita omistaa, sitä enemmän niitä arvostaa ja sitä parempaa huolta niistä pitää, toimii ainakin minulla. :)
Kaunista ja klassisen tyylikästä! Ihailen tyyliäsi niin sisustuksessa kuin vaatetuksessakin. Omalla kohdallani haastetta luo kuitenkin lapsiperhearki, olen kahden pienen lapsen äiti ja ulkoiltua tulee säällä kuin säällä. Haluan että voin huoletta nostaa kuraisen lapsen syliini tai istua hiekkalaatikon reunalla ilman että takapuoli kastuu tai jäätyy. Olisikin mielenkiintoista nähdä sinun ”hiekkalaatikko-lookisi”, oletko keksinyt käytännönläheisiä mutta tyylikkäitä vaihtoehtoja pukeutumiseen? Kopioin ne heti!
Moi Hanna! Kiitos sanoistasi, ne ilahduttivat kovasti! Tämä oli erittäin hyvä huomio ja kysymys – näissä vaatteissa en tosiaankaan istu hiekkalaatikon reunalla. ;) Olen vähän huvittunut itselleni siitä, että ne kerrat, kun olen ollut äitiyslomalla tai hoitovapaalla ostoksilla, olen tullut kotiin juuri tällaiset toimistotyyliset vaatteet kassissa. Ja näillä tekee arjessani mitä? No ei kovinkaan paljoa. Kai se on kuitenkin tuntunut virkistävältä siinä hetkessä ostaa siistejä ja kauniita vaatteita, vaikka oikeasti eniten tarvitsisin täydennystä casual-henkisiin vaatteisiin.
Yleensä alaosana minulla on mustat juoksulegginsit, yläosana valkoinen tai harmaa t-paita, takkina tummansininen purjehdustakki tai musta kevyttoppatakki, jaloissa citylenkkarit tai Uggit sekä päässä tummansininen tai harmaa lippis. Tietysti sesongin säätä mukaillen, eli talvella pipo ja muhkea kaulaliina päälle jne. Viime talvena bebe oli yksivuotiaana vielä sen verran pieni, että emme viettäneet pitkiä aikoja pakkasella leikkipuistossa, vaan enemmän kävelimme. Pidempiaikaiseen istumiseen tarvitsisin minäkin vinkkejä. Nyt ostoslistalla on ainakin pari simppeliä, leikkaukseltaan rennosti laskeutuvaa neuletta sekä jonkunlainen hupparitakki.
Ehkä voisin kiteyttää ulkoilutyylini siihen, että suosin myös niissä vaatteissa neutraalia väristystä – mustaa, valkoista, harmaata ja tummansinistä – jolloin kaikki käy kaiken kanssa yhteen ja näyttää tyylikkäältä. Toiseeksi olen aika tarkka siisteydestä. En tarvitse isoa valikoimaa, mutta se vähä, mikä kaapissani on, on siistiä, eikä nukkavierua, siis pieruverkkareille hyvästit. ;) Kolmanneksi skarpein fiilis minulla on sillon, kun juuri alaosa on tiukka (legginssit) ja yläosa taas rennosti istuva. Minusta ulkoiluvaatteet kannattaa ensisijaisesti hankkia urheiluvaatekaupoista ja -osastoilta. Vaikka touhussa ei hiki tulisikaan (ehkä joskus tuleekin) on teknisissä vaatteissa paljon paremmat ominaisuudet ja niiden materiaalit pysyvät parempina kuin vaikkapa puuvilla. Urheiluvaateinspiraatiota olen kerännyt Pinterestiin ja suurinpiirtein sama tyyli pätee lapsen kanssa ulkoillessakin. Toivottavasti taulu inspiroi ja teen mielelläni aiheesta vielä syksyn aikana postauksen: https://fi.pinterest.com/laurapelttari/wellness/.
Kiitos perusteellisesta vastauksesta ja linkistä! Ryhdyn röyhkeästi kopioimaan vaikka kovin tutulta tyylisi kuulostaakin (ja myös tuo ”toimistovaatteiden” ostelu vaikka käytännön tarpeet on ihan muualla…). Talvi onkin erityisen haasteellista aikaa kun välillä on vaan pakko laittaa ne muhkeat toppahousut, vaikka sinun laillasi myös minä viihdyn parhaiten tyköistuvissa alaosissa ja löysissä yläosissa.
Mistä sä onnistutkin löytämään noin nättejä vaatteita, erityisesti yläosia? Samoja kauppoja todennäköisesti kahlaan, mutta ei vaan osu omalle kohalle. Tuon ekan kuvan paitaa olen ihaillut jo jonkin aikaa ja bongasinkin sen yhdeltä fb-kirpulta sopivassa koossa, mutta joku ehti nappaamaan sen nenäni edestä :-/
Moi Sini! Ymmärrän pohdintasi. Kyllä siihen pitääkin nähdä vaivaa, että löytää ne omantyyliset ja samalla hinta-laatusuhteeltaan hyvät jutut. Käytän tosi paljon verkkokauppoja. Minusta niiden selailu on rentouttavaa ja aikatehokasta. Jos olen jotain vailla, avaan suosikkikaupat ja laitan suodattimet päälle: hakuun vain omat värini ja tulokset hintajärjestykseen, niin pystyn aika nopeasti näkemään, onko minulle mitään sopivaa. Kaikki vähänkään epäonnistuneet ostokset palautan, eli kieltämättä hakemista se on siinä mielessä minullakin. Esimerkiksi jutun valkoinen off shoulder -kesämekko oli neljäs, jonka tilasin, ja vasta se tärppäsi. Voi miten harmillista, että joku ehti ensin! Facebook-kirppikset ovat kyllä tuossa mielessä tosi stressaavia, että koko ajan pitäisi olla päivystämässä ja sitten harmittaa, jos menee joku helmi sivu suun.
Mistä toi valkoinen olkaimeton hellemekko on? Ihana!
Se on tämänkesäinen löytö Espritin alesta. :) Tämä: http://www.esprit.fi/sale/naiset-sale/mekot/offshoulder-pitsimekko-100-puuvillaa-057EE1E015_110. Kiitos Ellen!
Ihana postaus. Ja tuli tarpeeseen, vaikka itse en vielä ainakaan ole tyylillisesti täysin noin harmoninen, kaipaan myös värejä välillä. Mutta tyyliäsi ihailen. Olet todella löytänyt klassisen tyylisi. Itsekin tykkään klassisuudesta tietyllä sporttisuudella tai rentoudella maustettuna.
Moi Kati! Voi miten kiva kuulla, suurkiitos! Minulla meni muutama vuosi tyylin hakemisessa. Virheostoksia tuli tehtyä, mutta yritin aina ottaa opiksi, miksi minun ei kannata ostaa jotain mallia, väriä, materiaalia tai leikkausta toista kertaa. Rönsyt karsiutuivat ja nyt on jonkun aikaa tuntunut siltä, että oma tyyli on tosiaankin löytynyt. Minä taas ihailen värejä muilla, miten niillä saakaan särmää ja piristystä asuun! Sporttius ja rentous sopivat niin kivasti klassisen vastapainoksi. Vaikka tässä jutussa en ehtinyt kaikkia ”tyylisääntöjäni” käsitellä, on kontrastit niistä ehdottomasti yksi. Eli rakastan sitä, kun vaikka vähän revityt farkut on yhdistetty siistiin puseroon.
Ihana tyyli ja tosi kauniita vaatteita! Itselläni on myös vaatekaappi yksinkertaistunut koko ajan. Pidän myös mustan ja valkoisen yhdistelmästä, mutta pelkään välillä juurikin sitä tarjoilija lookkia. Kertoisitko vielä vinkkisi siihen, kuinka saat mustat housut pysymääm mustina? Tai onko sinulla joku luottomerkki, jossa väri säilyy? Minulla housut tuppaa aina haalistumaan. Tiedän, että niitä tulis pestä mahdollisimman vähän, mutta varsinkin lasten ja koiran kanssa niitä tahroja tulle väkisinkin. Ja nuo mekot, niin kivoja! Tuntuu, että sopivan pituisia mekkoja on todella vaikea löytää. Monesti ne on aivan liian lyhyitä varsinkin työkäyttöön. Metsästys jatkukoon!
Kiitos Teija! En tiedä, onko yksinkertaistuminen iän tuoma ilmiö vai mitä, mutta minusta elämä on jotenkin helpompaa siten, että tyyli on simppeli ja vaatekappaleita on rajattu määrä. Kiva kuulla samanlaisista kokemuksista. :) Minulla on tällä hetkellä kahdet mustat farkkumaiset housut: ensimmäisen kuvan Espritit ja täysin vastaavat Reiss-merkkiset. Niitä pesen ihan tavallisella, kylläkin hellävaraisella pesuaineella, mutta en siis millään mustalle tarkoitetulla. Hyvänä säilymiseen voi kyllä vaikuttaa pesutahti, joka minulla on nyt tavallista hitaampi, sillä kotona lapsen kanssa käytän enemmänkin juoksutrikoita. Jos kuitenkin siltä tuntuu, että väri haalistuu suhteettoman nopeasti, voisihan mustalle pyykille tarkoitettu pesuaine olla kokeilunarvoinen? Ymmärrän täysin mekkohaasteen! Olen todella tarkka mekkojen pituudesta. En missään nimessä halua vesirajamekkoa, mutta vankoille säärilleni ei sovi ylipolvenpituuskaan. Myönnän, että minäkin joudun näkemään mekkojen etsimiseen vaivaa – harvassa on leikkaus, pituus ja materiaali kohdillaan, mutta voi sitä onnea, kun on. :) Onnea etsintään ja kiitos kommentistasi!
Ihania vaatteita! Mistä sun ekan kuvan valkoinen paita on?
Voi kiitos, Mona! Paita on Cos, mutta valitettavasti jo vuosia vanha. Sieltä tekee kyllä edelleenkin laatikkomaisten vaatteiden keskeltä löytöjä, joissa on kiva tai imarteleva leikkaus. :)
Aivan ihania vaatteita ja ihana tyyli sinulla Laura!! Minuakin alkoi kiinnostaa, mistä kuvien vaatteet on ostettu ja mistä ylipäätään teet vaatehankintoja. Lisää asupostauksia kehiin!
Ihana palaute, kiitos kovasti! Lupaan tehdä enemmän tyylipostauksia. Minulla on monia toivepostauksia jmuistissa ja samoin omia ideoita. Vielä täytyy löytää aika jostain, mutta eiköhän se tästä. ;) Ostan melkeinpä kaikki vaatteeni keskihintaisilta merkeiltä tai ketjuista, mutta olen tarkka yksittäisten vaatekappaleiden laadusta. Zara on minusta hyvä esimerkki siitä, miten osa vaatteista näyttää jo kilometrin päähän huonosti ommelluilta lumpuilta kun taas osa vaatteista on oikeasti todella laadukkaita, napakoita ja pitkäikäisiä. Suosin siis paljon espanjalaisia (Zara, Mango ja Massimo Dutti), mutta lisäksi pidän Gap- ja Banana Republic -tyyppisistä jenkkimerkeistä. Myös H&M jaksaa yllättää ja toki sen sisarketju Cos. :)
Zaran ja H&M:n housut istuvat – tai sitten eivät. Useimmat Zaran farkuista/housuista ovat liian isot vyötäröltä :/
No hei jotain kuvatodisteita tuosta metallien yhdistämisestä kehiin :D Olen nyt kuolannut Marc Jacobsin ruusukultaista kelloa, joka on keltakultaista jotenkin ihoystävällisempi (oma ihoni taittaa hieman punaiseen ja se jotenkin muuttuu kellertäväksi keltakullan kera). Ruusukulta yhdistyy nätisti mielestäni hopeaan ja valkokultaan :)
Lisään vielä, että onko sinulta odotettavissa laukku postausta? Haave laukuista tai niistä joita sinulla jo on tai mikä sopisi tyyliisi tai mistä pidät?
Moi Kati! Olen tehnyt laukkupostauksen vanhan kodin aikaan viime vuonna ja se on ajankohtainen edelleen eli samat laukut ovat käytössä: https://homevialaura.com/2016/04/vaihteeksi-vilkaisu-vaatekaappiin-talta-nayttaa-laukkukokoelmani/
Nyt olen vailla vielä jotain pikkulaukkua, joka menisi juhlissakin, ja ylipäätään valikoimani kaipasi jotain vaaleammansävyistä täydennystä. Itse en tässä kohtaa ole laittanut tai laittamassa merkkilaukkuun nelinumeroisia summia, mutta jos sijoittaisin laukkuun, ostaisin ehdottomasti jonkun klassikon trendikkään it-laukun sijaan, sillä ne ovat hetken trendikkäitä ja jo vuoden päästä vanhentuneita. Koska olen tällainen mummo, arvokkaimmissa laukuissa pidän esimerkiksi perinteisestä Mulberrystä (joskin olen kuullut, että hinnat ovat nousseet mutta laatu laskenut). Samoin – mummolinjalla jatkaen – pidän parhaat päivänsä nähneistä Louis Vuitton -vintagelaukuista. Jos nyt yksi laukkuhaave pitäisi mainita, niin kai se olisi Chanel 2.55 ja tietysti Hermès Birkin, joka nyt ainakin jää haaveeksi. ;)
Onneksi moni keskihintainen merkki tekee todella kauniita, laadukkaita ja klassisia nahkalaukkuja, niitä miniä suosin. Omat suosikkimerkkini ovat Lauren by Ralph Lauren, Coach, Rebecca Minkoff, Coccinelle, Furla, Kate Spade, Marc Jabobs ja Tory Burch.
Kiitos Laura tosi inspiroivasta postauksesta :)! Harvoin kommentoin, mutta nyt oli pakko, sain niin paljon inspistä syyspukeutumiseen näin loman jälkeen. Muutenkin sinulla on niin innostava blogi :) Mukavaa syksyä sinulle ja teidän perheelle!
Aivan ihanat terveiset, kaunis kiitos! Olen valtavan iloinen, että tämä tyylipostaus, ja toivottavasti tulevatkin, inspiroi. :) Syksy on kyllä ehkä tyylillistä lempiaikaa, kuin pukeutumisen uusi vuosi, jolloin saa aloittaa puhtaalta pöydältä. Kiitos vielä ilahduttavasta kommentistasi ja samoin kiitos, tunnelmallista pian koittavaa syyskuuta!
Moikka! Mua kiinnostaisi tietää, millaisia asuja suosit häävieraana ollessasi? :) Mustan ja valkoisen ystävänä huomaan aina ennen hääjuhlia, ettei kaapistani löydy etikettiin sopivaa mekkoa. Kiitos inspiroivasta blogista!
Moi Katja! Tuhannen taalan kysymys. ;) Meillä on muuten ollutkin nyt pieni häätauko eli tänä kesänä kysymystä ei ole tarvinnut miettiä. Pidän kovasti nuden- ja harmaanvärisistä mekoista, mutta aika harvoin löytyy mekkoa, jossa mallin lisäksi natsaisi sävy – nude kun ei saisi omalla kohdallani taittaa vaaleanpunaiseen, eikä kyllä keltaiseenkaan, ja harmaankin toivoisin olevan juhlamekossa enemmän helmen- tai hopeanharmaa kuin tummanharmaa. Mutta siis jos mustan ja valkoisen ulkopuolelle mennään, niin nudea ja harmaata pidän omaan tyyliini parhaina vaihtoehtoina. Muutamia kertoja olen kyllä pukenut mustaa, sillä minusta etiketti on muokkautunut varsinkin omanikäisten keskuudessa tosi rennoksi ja pikkumusta on ihan käypä hääjuhla-asu, kun asusteet voivat olla vaikka raikkaammat nudenväriset. (Toki voi olla kohteliasta kysyä mustan asun soveltuvuus etukäteen ja virallisemmissa tai etäisimmissä häissä ottaa varman päälle.) Myös juhlavat mustavalkoraidalliset mekot toimivat minusta. Tai muutenkin mustavalkokuvioiset, jos viihtyy esimerkiksi kukkakuosissa. :) Kiitos itsellesi kommentista, toivottavasti vastasin kysymykseesi!
Heippa, kaunis ja tyylikäs on tyylisi! Itsekin valkoisen ystävänä kuitenkin sellainen huomio, että valkoisen vaatteen alla tyylikkäin on ihonvärinen alusvaate. Eli minä olen siirtynyt aavistuksen ankeisiin mutta tyylikkäästi näkymättömiin nude-liiveihin. ??
Moi Lea, hyvä huomio! Muistan, että silloin, kun sovittelin hääyläosaani, joka oli valkoinen silkkinen t-paita, ostamani valkoiset liivit eivät käyneetkään tarkoitukseen ollenkaan. Kävin sitten ostamassa samanlaiset liivit nudena ja ne tosiaan olivat täysin läpinäkymättömät. Sittemmin olen käyttänyt arjessa valkoisia, mutta yhdet nudet liivit olisi kyllä hyvä olla kaapissa. :) Kiitos muistutuksesta ja kivoista sanoistasi!
Arvostan kaikkia, jotka ovat löytäneet oman tyylinsä ja ovat sille uskollisia! Klassisen tyttömäinen tyyli näkyy läpi blogin! Ja mukava nähdä variaatioita itsekin suosimaani värimaailmaan (musta, valkoinen, harmaa – ja minulla tummansininen sekä oliivin vihreä) – vaikka itse kallistunkin enemmän naisellisen ”maskuliiniseen” tyyliin tyttömäisyyden sijaan.
Kiitos kommentistasi ja samoin! Ihailen myöskin oman tyylinsä löytäneitä, vaikka tyyli olisi täysi vastakohta omastani. Pidän siitä, että joku vaate tai asuste näyttää jo pitkän matkan päästä ihan lauramaiselta tai keneltä nyt sitten näyttääkin. :) Tavallaan sekin on ihailtavaa pukeutumista, että joka aamu kuulostee fiilistä ja pukeutuu sitten sen mukaan, joku päivä värikkääseen, seuraavana minimalistiseen ja niin edelleen. Minulle itselleen se vain tuntuu tosi vieraalta ja rönsyilevältä. Tummansininen on muuten ihana väri! Minulla sitä on oikeastaan vain farkuissa ja klassisista breton-raidoissa, mutta tyttärelle olen nyt hankkinut tosi paljon navy-sinistä. Se menee ihanasti vaaleampien sävyjen kanssa yksiin ja on pehmeämpi kuin musta. Sekin päivä varmasti tulee, että täydennän omaakin kaappia enemmän tummansinisellä. Kipparitakit ainakin ovat tosi ihania. Ja oliivinvihreästi tykkään myös kovasti, sekin on klassikko. Muuta minulla siitä ei ole, mutta yksi rakas karvahuppuinen parka, josta pidän vuodesta toiseen. Tyylisi kuulostaa tosi kivalta! Vaikka omassa kaapissani on rusettia ja pitsiä, olen aika varovainen, ettei kokonaisuus mene koskaan liian tyttö- tai tätimäiseksi. Asiaa auttaa ainakin ne risat farkut ja Converset. ;)