Tauluseinä taitaa olla yksi blogini kantavia teemoja. Viime kodissa olin tulla seinähulluksi haastavien epäsymmetristen asettelujen kanssa. Tässä kodissa, läksyni lukeneena, olen suosinut klassista symmetristä asettelua. Se on tyyliltään enemmän minua ja helpompi suunnitellakin. (Ja silti yleensä edelleen viikkojen ellei kuukausien matka ensimmäisestä ideasta viimeiseen poraamiseen.)
Koen, että avokeittiöstämme on koko ajan puuttunut jotain, jopa sen jälkeen, kun ripustin pellavalaskosverhon ikkunaan ja Flos 2097/30 -kruunun kattoon. Koska keittiössä kaikki on valkoista seiniä, lattiaa ja kaapistoja myöden, tila on ikään kuin leijunut ilmassa. (Silti en olisi myöhemminkään valinnut toisenlaista keittiötä, sillä kompaktissa kodissamme haluan maksimoida valon.)
Niinpä tarvitsin jotain – pardon my markopaanasmaisuus – ankkuroimaan kaiken paikoilleen. Pyörittelin ajatusta isosta tauluseinästä jonkun aikaa ja olen todella iloinen, että päätin lopulta ottaa nimenomaan koko seinän haltuun aikaisemman kahden taulun sijaan. Ainakin minusta ruokailutila sai valtavasti ryhtiä ja persoonallisuutta isosta kokonaisuudesta.
Gallerian sisällöksi halusin meille merkityksellisiä mustavalkoisia valokuvia. Suhtaudun pienellä varauksella hääkuvien seinälle ripustamiseen (muistan myös jostain ranskalaisesta tyylioppaasta, että pariisilaisten kodissa sellainen ei tulisi kuuloonkaan ja olen suurin piirtein kaikesta opusten kanssa samaa mieltä), mutta ajattelin, että oikeanlaisilla valinnoilla pystyisin välttämään siirappisen rakkauden alttari -hengen.
Valitsin New Yorkissa otetuista hääkuvistamme enemmän dokumentaarisia kuin poseerauskuvia ja lisäsin mukaan kaupunkikuvia. Samaan tapaan kuin olohuoneen tauluseinä avaa meille ikkunoita Pariisiin, vie ruokailutilan tauluseinä meidät rapakontakaiseen lempikaupunkiin ja muistuttaa tietysti elämämme päivästä.
Kehykset ovat Ikea Marietorp -sarjaa, joka on turvallinen ripustaa matalalle lapsen kanssa, sillä lasi on muovia ja taulu kevyt. Paspikset teetätin mittojen mukaan, kuten olohuoneeseenkin. Kehyksissä oli valmiina omat ohuet paspikset, mutta halusin nimenomaan leveän kehyspahvin korostamaan tauluseinän klassisuutta.
Nyt kun tästä ripustuksesta on selvitty, arvatkaa, sainko jälleen uuden tauluseinäidean eri kohtaan kodissamme. Minne, se selviää myöhemmin, mutta tulevan toteutuksen ennustan näkevän päivävalon aikaisempia nopeammin. Harjoitus tekee mestarin, niin kai tauluseinien kokoamisessakin.
No nyt on ankkuri heitetty kohdilleen. Toimii. Ja noi kuvat ovat juuri oikeat, sanokoot pariisilaiset mitä tahtovat. ??
Kaunista teillä on. Ja voi kuinka bebé on kasvanut! ❤️
Ihana kuulla, että ei mennyt metsään! Kauempaa yksittäisten otosten ei edes huomaa olevan hääkuvia, vaan kokonaisuus vaikuttaa kuin miltä tahansa mustavalkoisten valokuvien kokoelmalta, mutta kuitenkin sisältö on meille ihan erityinen. Kiitos paljon! Hän on, touhukas puolitoistavuotias jo. :)
Kyllä tuo on niin teille sopiva tauluseinän muoto. Ihanaa, että lähdit kokeilemaan myös tätä tauluhyllyn kaveriksi. En tiedä olisiko teidän koti ollut teidän koti, ilman tauluseiniä. :) Tai tietysti olisi, mutta näin ulkopuolisena olisin niitä jäänyt kaipaamaan.
Sopii teille todella hyvin. Meidän tauluseinäprojekti junnaa siinä, että en ole saanut valokuvia kehitettyä, enkä ole saanut valittua julisteita, eli sitä seinähulluutta odotellessa. Mutta sekin on pientä meidän sohvapöytäkriisin rinnalla. Voin sanoa, että mattokriisit ja karmat jäävät tämän ohella kakkoseksi. :D
Kiitos palautteesta! Oli hauskaa ensimmäistä kertaa toteuttaa näin iso asettelu symmetrisesti. Onneksi rohkenin tarttua ideaan ja saimme toteutuksen aikaiseksi, sillä tauluseinä todella muutti keittiötilan luonnetta pliisusta ryhdikkääksi ja kiinnostavaksi. Tiedän tunteen: kuva- ja julistevalintoja voi todella pyöritellä ikuisuuksia, eikä siltikään ennen valmiin kokonaisuuden näkemistä voi olla aivan varma, osuivatko kaikki valinnat oikeaan. Vai sohvapöytäkriisi! No milloinkas sitä ei itse kullakin jotain kriisiä olisi. :D Sohvapöydästä kun on kyse, niin tyylin lisäksi täytyy taaperoperheessä miettiä käytännöllisyys ja turvallisuus, joten ymmärrän haasteen oikein hyvin. Toivottavasti sopiva löytyy. :)
Ihana tuo tauluseinä! Ja juuri tuollainen symmetrinen asetelma näyttää mielestäni kovin tyylikkäältä! Tuollaista olen myös meille miettinyt mutta ikuistä päänvaivaa tuottaa se mitkä kuvat valita :) Olen myös ennen lukenut tästä jostain muusta suomalaisesta blogista että hääkuvien ripustaminen seinälle on no no, mutta en ehkä ihan ymmärrä siitä. Jos kauniista ja onnellisestä päivästä on upeita kuvia muistona miksi niitä pitäisi piilotella vaan kaapissa? Tosin olen ehkä itse puolueellinen koska meillä ripustettiin ne hääkuvat meidän makkarin seinille muistuttamaan meitä tuosta ihanasta päivästä :)
Kiitos Laura, onpa kiva kuulla! Minustakin symmetrisissä asetelmissa on jotain perinteisen tyylikästä, sellaista klassisten hienostokotien charmia, vaikka en toki meidän asuntoa sellaisena pidä, mutta fiiliksestä tykkään. ;) Hääkuviakin voi toisaalta käyttää sisustamisessa niin monella eri tavalla. Minulle itselleni olisi vieras ajatus teettää yhdestä kuvasta iso canvastaulu, koska en vain osaisi katsella meitä niin suuressa ja huomiota keräävässä teoksessa, mutta jossain kodissa sekin voi toimia. Sen sijaan mustavalkoiset hääkuvat pienissä ja keskisuurissa kehyksissä tuntuu omanlaiselta toteutukselta, ei ainakaan vielä mitenkään kiusalliselta. Ihana, että teilläkin on tärkeät muistot saaneet merkityksellisen paikan. :)
Hieno ja tyylikäs tauluseinä. Pariisilaiset hiljaa!!! Sopii kokonaisuuteen ja LUO kokonaisuuden. Meille en voisi kuvitellakaan. Liian monta kehystä olemaan aavistuksen vinossa. Yksi monista neurooseistani, suoristan vinossa olevat taulut, säädän sälekaihtimet oikeaan asentoon, käännän vessapaperirullan.. you name it.
Mutta todella, ruokailutila on ryhdikkäämpi :)
Heh, mainio! Pariisilaiset hiljennetty ja neuroosin kanssa en tosiaankaan suosittele yhdeksän kuvan kollaasia. :D Ihana kuulla, että pidät lopputuloksesta. Kiitos! Vaikka en pariisilaisten tapaan osaisi katsoa meistä yhtä isoa poseeraavaa teosta seinällä, sulautuvat nämä keskikokoiset dokumentaatiset mustavalkokuvat mukavasti muuhun kotiin. Onneksi tavoite ryhdittää tilaa onnistui teistä lukijoistakin, sillä sitä todella kaipasin kokovalkoiseen tilaan. :)
Upea!
Kaunis kiitos, Manna!
Kaunis keittiö ja tosiaan tuo tauluseinä tuo ryhtiä ja personaallisuutta huoneeseen. Itsekkin olen haaveillut isosta taulu seinästä mutta olen niin kauhean kranttu sen suhteen mitä kehyksien sisällä olisi. Ehkä jokin päivä keksin jotain niiden sisälle.
Toi valaisin on upea! Hyvää lähestyvää viikonloppua :-)
Moikka! Kiva saada palautetta, kiitos! Ymmärrän. Itse asiassa minusta todella moni lukija ja bloggaajakollega on sanonut täällä samaa, että projekti tyssää kuvien valitsemiseen. Se on tosi ymmärrettävää, jos visio siitä, mitä tavoittelee, ei ole ihan kirkas, tai jos valinnanvaraa on joko selkeästi liikaa tai liian vähän. Taisin itse edellisessä kodissamme tehdä jo niin monet tauluseinät, että täällä hommaan tarttuminen on tuntunut huomattavasti helpommalta. :D Varsinkin olohuoneen tauluhyllyllä pidin myös riman aika matalalla. Valikoin teemaksi Pariisin-matkan kahvilat ja ravintolat, ja sitten vain teetin omista kuvista muutamat otokset tunnelma edellä liikaa miettimättä, ovatko kuvat varmasti kaikkien aikojen parhaat (eivät ole). Sitten kun kollaasista on vähänkään vihiä, kannattaa vaan alkaa mallata. Tai tilata vaikka ensin ne valokuvat, joista on varma, niin sen jälkeen on helpompi silmittyä siihen, mitä kokonaisuus vielä kaipaa. Kiitos paljon! Valaisin kyllä teki keittiön ja ruokailutilan. Samoin sinne, kaunista uutta viikkoa!
Veikkaan, että seuraava tauluseinä sijaitsee nappulan huoneessa :)
Hienot kuvat. Itse tykkään siitä, että kodin seinällä olevilla tauluilla on merkitys. Joko oikeaa taidetta tai perheelle merkittäviä kuvia. Omaan kotiin en osaa laittaa seinille julisteita/tekstejä/printtejä muuta kuin lastenhuoneeseen. Mulle taulu on muutakin kuin sisustusesine. Mutta toiset taas tykkää vaihdella niitäkin, jolloin printit ajaa asiansa.
Bingo! Lastenhuoneen taulut eivät ole yli puolessa vuodessa asettuneet paikoilleen, mutta yhtäkkiä sain kirkkaan vision, millaista toteutusta tila kaipaa. Raporttia tulossa myöhemmin. :) Kiitos! Olen samaa mieltä. Ideaalitilanteessa seinillä sisustaminen on se, mikä antaa viimeisen persoonallisen silauksen kodille. Minulla on ollut periaate, että voin ostaa Ikeasta mitä vain muuta, mutta en julisteita tai taidetta. Niiden pitää olla jotain muuta kuin joka toisessa kodissa. Toki tiedostan, että My Guide To -karttajulisteet ja Fotografiskan mustavalkoiset valokuvajulisteet ovat hyvin yleisiä nekin, mutta sentään merkityksellisiä ja mieleisiä. Nyt odotan kotiimme ensimmäistä varta vasten meille tehtyä maalausta ja toivon kyllä joskus hankkivani taidettakin, mutta siihen aika ei vielä ole henkisesti eikä taloudellisesti kypsä. ;) Mutta jos jotain ihailen muilla, niin kauniilla taiteella viimeisteltyjä koteja! Niissä on aina oma, arvokas ja erottuva tunnelmansa.
Näyttää kivalta ja mielestäni valitsit juuri hyvät kuvat. Ei tule sitä rakkauden alttari -tunnelmaa, jota itse henk koht myös inhoan ;)
Kuten joku jo kommentoikin, minäkin olen neuroottinen siitä että K A I K K I kehykset ovat täysin suorassa (laitoin kakspuolista teippiä tapettiseinään :D ) joten meillä epäsymmetrinen kollaasi toimii paremmin. Mutta kiva nähdä näitä erilaisia juttuja!
Onpa kiva kuulla, kiitos palautteesta! Etenkin tuosta rakkauden alttari -synnynpäästöstä. ;) Eikä! Hauska pakkomielle ja toisaalta vapauttavaa huomata, että on itse kerrankin neurooseista vapaa. :D Epäsymmetriset kollaasit ovat ihan mahtavia. Ihailen niitä tosi paljon muilla, vaikka kantapään kautta opin, että meille sopii paremmin symmetrinen. Mutta teidän kodin tyyliin taas ei näin tiukkapipoinen asettelu kävisi ollenkaan, vaan rennompi ja boheemimpi on ehdottomasti parempi!
Hei Laura! Kehtaako kaksi vuotta vanhaan postaukseen vielä palata? :)
Olen nyt itse saamassa valokuvaseinää pystyyn niin olisin tiedustellut, kuinka monta senttiä sinulla on kuvien välillä? Nämä kuvasi ovat nimittäin olleet inspiraationani tässä projektissa!
Moikka Petra! Ilman muuta kehtaa. Hyvä, kun laitoit kyssäriä. Kävin mittaamassa ja huomasin, että ihan millintarkasti ei ole tätä projektia toteutettu, mutta noin 5–6 cm jää väliin. Kiva, kun sain olla inspiraatioksi, onnistunutta tauluseinän kokoamista! :)