Kaupallinen yhteistyö, LV ja Asennemedia
Ensinnäkin pahoittelut siitä, että en ole päässyt päivittämään blogia suunnitellusti. Raju flunssa on vienyt kaikki voimat ja kaatanut sängyn pohjalle. Ironisesti sairastamisen syy löytyy tämän postauksen aiheesta. Myös Arjen harmonia -postaussarja on ollut pienellä, mutta ei tarkoituksellisella tauolla. Kesäkautena arki ei vain ole tuntunut samanlailla arjelta, vaikka pyykkikone ja tiskikoneet ovatkin hurisseet entiseen tahtiinsa. Ehkä arki ei minulle olekaan viikonpäiviä vaan vuodenaika, kausi syyskuusta toukokuuhun.
Nyt arki on joka tapauksessa alkanut. Onneksi syksyisin se tuntuu enemmänkin uudelta virkistävältä alulta kuin ahdistavalta rupeamalta (sairastamisia lukuun ottamatta nyt ainakin). Arkea konkretisoi paitsi kiristynyt makaronilaatikon syöntitahti myös perheemme pieni iso elämänmuutos: tästä eteenpäin tytär on osan aikaa viikosta hoidossa.
Erikoista kyllä, minusta muutos ei äitinä tunnu haikealta, vaan oikealta. Ennemmin tai myöhemmin järjestely olisi ollut edessä kuitenkin ja meidän perheelle oikea aika oli nyt. Ehkä tuntemuksiani helpottaa se, että pystymme tekemään uuteen arkeen pehmeän laskun kovavauhtisen syöksymisen sijaan.
Siitä huolimatta, että päätös tuntuu oikealta, kai se aina vaatii vähän totuttelua, että en enää olekaan paikalla näkemässä jokaista nuppipalapeliyritystä ja ohimennyttä ruokalusikallista. Valmistaudun henkisesti rooliini huoltojoukkona, joka näkee päivän ruokalistan rakkaansa paidanpielestä ja viikkaa taas aamuksi uuden collegesetin kurahaalarin seuraksi.
Kuravaatteista puheen ollen yllätyin positiivisesti, että nekin on mahdollista löytää markkinoilta yksivärisissä neutraaleissa sävyissä siitä tärkeimmästä, eli teknisistä ominaisuuksista tinkimättä. Minusta uutta arkea on helpointa lähestyä kapselivaatekaappiajattelun ja erottelun kautta: hoitopäiville on omat nimitarroilla varustellut ja keskenään yhteen sopivat vaatteensa, enimmäkseen legginsiä ja collegea. Hoitopäivävaatteiden väreissä painottuvat harmaa, hiekka, roosa ja tummansininen, kun taas muuhun käyttöön kaapista löytyy myös valkoista, mustaa ja farkkua.
En voi sanoa olevani kaikissa asioissa se pitkäjänteisin ajattelija, mutta koko vanhemmuuden ajan olen yrittänyt lähestyä arkea ratkaisukeskeisesti miettien mieluummin, miten toimimattoman asian voisi tehdä toisin kuin vellomalla haasteessa itsessään. Ajankäytön haastetta auttaa nyt hoitojärjestely, kotitöitä taas on auttanut pyykkipäivä. Koska kodissamme ei ole kodinhoitohuonetta, otimme kuukausia sitten käyttöön kokeilun pyykkipäivästä.
Ratkaisu keskitetystä pyykinpesusta toimii edelleen, vaikka rutiini onkin vakiintunut enemmän kaksi- kuin yksipäiväiseksi rupeamaksi. Se, että pyykit ovat kompaktissa kodissamme kuivumassa enää pari vuorokautta viikosta, on vaikuttanut merkittävästi viihtyvyyteen. Kun tylsän askareen on päättänyt suorittaa aina alkuviikosta, ei se enää kummittele koko aikaa takaravoissa tekemättömänä työnä – varsinkin viikonloput halusimme tästä fiiliksestä vapaaksi.
Tietynlainen elämän yksinkertaistaminen näkyy perheessämme muutenkin. Pyrimme pyhittämään kalenteriin aikatauluttomia päiviä ja välttämään jatkuvaa paikasta toiseen säntäämistä: esimerkiksi muskarit ja muut harrastukset tiputimme hoidon myötä pois. Olemme säätäneet puhelimme hiljaisiksi piipittävistä ilmoituksista ja rauhoittaneet ruokailuhetket tekniilta. Olen opetellut viimeistelemään asioita ennen kuin siirryn seuraavaan (siis opetellut, sarjoissa tilanne kyllä on toivoton, sillä aloitamme koko ajan uusia Netflix- ja HBO-koukutuksia). Olen eronnut Facebookin stressaavista kirppisryhmistä ja lopettanut tavarasta tappelemisen. Vaatteita pyrimme omistamaan vain sen verran, kun kaappeihin kulloinkin sujuvasti mahtuu. Tosin hoitovaatteiden kohdalla asuja saa mieluummin olla muutama enemmän kuin vähemmän, sillä sen koen tuovan joustavuutta arkeen.
Arvostan yksinkertaisuutta siinäkin, että voin pestä tyttären vaatteet samassa pyykissä aikuisten vaatteiden kanssa. LV-pyykinpesuaineet ovat hajusteettomia ja väriaineettomia, ja siksi niin sopivia pesemään vaatteet tehokkaasti mutta hellävaraisesti. Me käytämme pelkästään nestemäistä pesuainetta, mutta Allergia- ja Astmaliiton kanssa yhteistyössä kehitettyyn LV-sarjaan kuuluu myös huuhteluaineita ja pyykinpesujauheita sekä omat pesuaineensa urheiluvaatteille sekä lastenvaatteille, mikä vauva-aikana on pukluiselle pyykille varteenotettava vaihtoehto. Hajusteettomien ja väriaineettomien tuotteiden valinta onkin minusta hyvä tapa karsia turhaa kuormitusta pienellä arkisella muutoksella.
Harmonisessakin arjessa on yksi muuttuva tekijä, elämä. Aina tulee pahoja tahroja, jotka vaativat välitöntä pesua, ja ylitsepääsemättömiä laiskuuskohtauksia kesken aina yhtä tuskastuttavan sukkien lajittelemisen. Koenkin pyykkipäivänkaltaiset rutiinit enemmän suuntaviivoiksi kuin hampaat irvessä toteutettaviksi säännöiksi. Muutenkaan en ole miettinyt näitä ratkaisuja siksi, että haluaisin olla tehokkuuden perikuva, vaan siksi, että olen päinvastoin varsin paljon mukavuudenhaluisempi kuin uskottekaan. Mitä nopeammin saan velvollisuudet hoidettua alta pois, sitä enemmän saan vain olla (ks. kohta Netflix). Olenkin aina sallinut itselleni laiskottelun, eikä ehdottomuus ei ole minulla tavoite sen enempää ruokapöydässä kuin kotitöissä, riittävän hyvä on.
Arjen harmonia on juttusarja, joka käsittelee pieniä ja isoja oivalluksia, joilla olen vähentänyt kotitöiden kuormittavuutta, helpottanut arjen sujuvuutta ja edistänyt jokapäiväistä hyvinvointia kotona. Teemoja ovat järjestys, kodinhoito, siivoaminen, rutiinit, ratkaisut ja palvelut – kaikki, mikä tekee asumisesta mielekkäämpää.
Tuo on minustakin parasta lapsen ( ja äidinkin;) kannalta, jos voi tehdä pehmeän laskun hoitomaailmaan ja aloittaa vähän kerrallaan. Kaikkien työ ei toki sitä salli. Ihanaa, että teillä järjestyi näin.
Ihan totta! Pehmeä lasku on kyllä kaikkia osapuolia palveleva vaihtoehto, jos vain tilanne sen sallii. Aina se ei tosiaan ole mahdollista ja silloinkin sopeutuminen voi mennä ihan yhtä hyvin. Äidinhän sopeutuminen se usein haastavinta on. ;) Vaikka yrittäjyydessä on monia vähemmän hyviä puolia, niin perhe-elämän kannalta koen joustavuuden erittäin isona etuna. Rentouttavaa viikonloppua!
Tsemppiä uuden edessä! Meillä pyykin määrä on moninkertaistunut päivähoidon aloittamisen jälkeen, sillä pojalla menee päiväkodissa päivässä likaisiksi kahdet vaatteet. Hän on sen verran lennokas ruokailija, että hoitajat vaihtavat lounaan jälkeen vähintään yläosan. Olenkin joutunut ostamaan lisää yläosia, sillä nykyisin niitä kuluu noin 14 kpl viikossa. Onneksi meillä on kodinhoitohuone, jossa pyykit voi kuivata. Arjen luksusta.
Osa-aikatyö on kyllä parasta, mitä tässä elämäntilanteessa voi olla. Meidän yhteinen viikonloppumme alkaa jo torstaina, ja se on aivan mahtava juttu. Tuntuu silti siltä, että nyt ne ruuhkavuodet alkoivat, kun yritämme yhdistää kaksi vaativaa työtä, päiväkodin, lapsiarjen ja harrastukset. Iltaisin väsyttää, aamuisin väsyttää. Iloa syksyyn! Muistakaa levätä.
Kiitos, Vilja! Voin vain kuvitella pyykin määrää, kun on pieni kulinaristi asialla. :) Sitten ei muu auta kuin lisätä vaatteiden määrää, koska ei sitä ihan joka paidan jälkeen voi laittaa pyykkikonetta soimaan. Onneksi sentään taaperoiden pienet vaatteet vievät paljon vähemmän tilaa pyykkikorissa ja kuivaustelineellä. Kodinhoitohuone on tosiaan arjen luksusta. Ihanaa, että teillä on sellainen apu!
Onpa hienoa, että olet saanut järjesteltyä nelipäiväisen viikon. Paljon kuulee sitä, että työnantaja suostuu osa-aikaisuuteen (koska pakko on), mutta oikeasti tilanne menee siihen, että viiden päivän työn joutuukin pusertamaan neljässä päivässä neljän päivän palkalla. Ihana, jos pystyt pitämään vaativan työn aisoissa ja nauttimaan pojan kanssa kolmipäiväisestä viikonlopusta. Itse toimin nyt yrittäjänä, joten pystyn säätelemään omaa työntekoani. Tämä tuo lapsiperheeseen kullanarvoista joustavuutta, mutta on toki tilanteena epävarmempi. Yhtä kaikki koen kaikki pikkulapsivuosia helpottavat järjestelyt kullanarvoisina, puhutaan sitten palkkatyöstä tai yrittäjyydestä. Vaikka tulotaso hieman laskeekin, on perheen jaksaminen tärkeysjärjestyksessä korkeammalla. Samoin kiitos, iloa syksyynne!
Ihania juttuja ? ja juuri tuo, että riittävän hyvä on hyvä ?
Mukavia syyspäiviä uuden ajanjakson myötä ja paljon laiskottelua pimeiden iltojen myötä ?
Terv. Johanna
Kiitos paljon, Johanna! Näin on. Olen oppinut, että ei se riman aina tarvitse olla niin kauhean korkealla – maailma jatkaa pyörimistään siltikin. ;) Samoin kiitos sinne! Nautitaan syksystä, joka on parasta kotoilun ja käpertymisen aikaa. :)
On kiva kuulla, etteivät kaikki äidit koe pelkästään negatiivisena arjen puuhia, kuten pyykkäämistä ja lastenhoitoa. Tuntuu, että ”laiskuudestasi” huolimatta pidät rutiineista ja kotitöistä. Onneksi sait flunssan vasta nyt. Saitkohan sen lentokoneessa? Itse sairastin sellaisen elokuun alusta syyskuun alkuun yllättävän rajuna ja pitkään kestävänä. On tylsää voida huonosti auringonpaisteessa. Mielummin makaan sängyssä syksyn sateisina päivinä.
Toivottavasti Pikku-L viihtyy hoidossa. Valitsitteko päiväkodin vai perhehoidon?
Sanotaanko näin, että minä ja kotityöt olemme löytäneet paremman yhteisen sävelen. ;) En voi edelleenkään sanoa varsinaisesti nauttivani kotitöistä (paitsi ruoanlaitosta), mutta en myöskään vihaa askareita. Hyvät rutiinit, palvelut ja välineet ovat auttaneet arjessa tosi paljon. Olen ikään kuin saanut kotitöistä paremman otteen ja tehostanut toimintaa. Jostain syystä myös uusi koti on vaikuttanut suhtautumiseeni: täällä motivaationi on kodinhoitoon on ollut paljon korkeammalla. Samassa yhteydessä on mainittava mieheni kiitettävä osallistuminen. Itse asiassa hän meillä aika usein pyykkää, kun taas minä enemmän siivoan ja hoidan ruokapuolen.
Älä muuta sano! Minulla oli orastava flunssafiilis myös matkalla ja olisin ollut murheen murtama, jos olisin nähnyt Madridista vain hotellin katon. Olo meni kuitenkin ohi, joten en tainnut sairastua edes koneessa vaan vasta monen päivän jälkeen kotimaassa. Samaa mieltä, syyssateessa omalla kotisohvalla on ehdottomasti joutilaampi sairastaa kuin auringonpaisteessa, joten ihan hyvä näin.
Saimme paikan toivomastamme lähipäiväkodista, mikä tässä resurssitilanteessa tuntuu vähintäänkin lottovoitolta. Kaikki on ainakin toistaiseksi mennyt hienosti ja olen jättänyt Little L:n hyvin mielin hoitoon. :)
Kiva juttu, että pystytte aloittamaan hoidossa olon pehmeällä laskulla. Kun lapsi kasvaa, hänelle alkaa siellä kehittyä omat jutut ja kuviot. Ne ovat niitä ensimmäisiä askeleita kohti pientä itsenäistymistä vanhemmista :-). Arkea helpottaa kyllä, että hoidossa käytettäviä arkivaatteita on riittävästi ja että varsinkaan ulkovaatteiden värit eivät ole liian arkoja. Kun lapsi alkaa leikkiä ja liikkua aktiivisesti, vanhempi saa tuta, miten pitkä kurakausi on ja miten hanakasti kura tarttuu ulkovaatteisiin. Jossain vaiheessa löysin kuranruskeita hanskoja, joissa lika ei näkynyt, ja joita ostin hoitopaikkakäyttöön, että oli edes illuusio, että vein lapsen marraskuussa hoitoon puhtaissa käsineissä!
Niin minustakin! Aina se ei toki ole mahdollista, mutta meidän tilanteemme sen salli, niin halusin ilman muuta hyödyntää pehmeän laskun. Olet niin oikeassa. Vaikka nyt pienet ryhmäläiset vasta totuttelevat kaikkeen ja touhuavat kukin omiaan, ei aikaakaan, kun hoidossa on jo läheiset kaverit ja tärkeät omat leikit. :) Samoin ajattelen ja siksi ostin sadevaatteet tummanharmaina, välikausihaalarin ja kura-asusteet taas tummansinisinä. Hanskoihin täytyy varmasti vielä jossain vaiheessa tehdä täydennystä, kun Suomessa on niin vaihtelevat kelit, ja kun hanskat suhaavat kodin ja hoidon väliä niin aktiivisesti, että joku päivä ne ovat väistämättä hukassa. Olen huomannut, että tämä kunnollinen ulkovarustelu on kyllä ihan oma taiteenlajinsa. Vaikeampi kuin rusettipaitojen ja tyllihameiden hankkiminen. ;)
Kiva postaus! Meidän F on kohta 1v2kk ja vielä kanssani kotona ja kovasti on mielessä hoitopaikan etsiminen, viimeistään sitten jos pääsen opiskelemaan. Pelottaa oma jaksaminen muutenkin jos tulee ylimääräisiä asioita eteen, mutta tämä postaus antoi voimaa siihen.
Terveisin mukavuudenhaluinen ihminen. :D
Kiva kuulla, kiitos Riikka! Olen puhunut tosi paljon jaksamisen puolesta ja puhun varmasti jatkossakin. Olen sitä mieltä, että jostain päästä on höllättävä, jotta pikkulapsivuosista ei tule pelkkää selviytymistä, kun sen pitäisi olla onnellista perheaikaa. Itse ajattelen hoitopaikan suhteen niin, että vaikka yhteinen aika lapsen kanssa vähenee, olemisen laatu paranee. Tulee selkeämmät rajat sille, koska äiti on töissä tai opiskelemassa sen sijaan, että on muka koko ajan paikalla, mutta ei läsnä, jos tehtäviä yrittää hoitaa lastenhoidon sivussa. Minäkin kypsyttelin järjestelyjä aika pitkään, mutta lopulta tämä tuntui ainoalta oikealta vaihtoehdolta meidän perheelle ja tilanteelle. Kovasti onnea opiskelupaikan saantiin ja ihana kuulla, jos sait vertaistukea. :)
Arki on ehdottomasti ihmisen parasta aikaa, ja itsekin valmistelen pikku hiljaa omaa perhettä vuoden alussa tapahtuvaan muutokseen eli omaan töihin paluuseen.
Kiitos pyykinpesuideasta, sillä nyt meillä pestään lakanat ja pyyhkeet siivouspäivänä ja kaikki muu pyykki sunnuntaina, jotta viikon alussa kaikki on taas puhdasta. Olin alkuun hyvin epäileväinen yhden pyykkipäivän toimivuudesta, mutta se on täydellinen. Toki se vaatii ison ja ruman pyykkitelineen Ikeasta, mutta kestän sen yhden vuorokauden viikossa. ??
Noora ja Noora inspiroi listaamaan arkiruoat, joten excell alkoi laulamaan täälläkin, kuten muutenkin pilvipalvelun järjstely, jossa kaikki tärkeä on aina mukana.
Tammikuussa asutaan varmaan hyvin askeettisesti, kun vielä kerran käyn kaapit läpi, jotta jokaiselle tavaralle on paikkansa ja aamulla löytyy niin pipot, hanskat, huivit kuin kotiavaimet kaikille perheenjäsenille.
Tämä on erittäin kiva postaussarja, jota odotan innolla.
T. toinen järjestystä, helppoutta ja toimivaa arkea rakastava
Kiitos kokemuksista! Arki on kyllä elämän kivijalka. Jos se tökkii, ei kokonaisuutta pelasta edes kivat viikonloput ja lomat. Muutokseen valmistautuminen pikkuhiljaa on hyvä taktiikka. Pidin itsekin siitä, että kypsyttelimme muutosta pitkään ja monesta näkökulmasta, eikä se näin ollen tullut yhtäkkisenä shokkina. Mahtavaa kuulla, että teilläkin toimii pyykkipäivä! Minäkin kestän ihan minkä vaan rumban, kun se on parissa päivässä ohi. Täällä roikkuu tarpeen mukaan kauluspaidat vaikka verhotangossa. :D Sunnuntai olisi minustakin kaikista loogisin pyykkipäivä, mutta olen toistaiseksi ollut liian mustasukkainen viikonlopun väheistä tunneista. ;)
Tosi hyvä suunnitelma tehdä inventaario ennen uuden arjen alkua! Se auttaa todella paljon, että tietää, mitä omistaa ja missä kaikki sijaitsee. Muuten ei ainakaan meillä olisi mitään toivoa pysyä perillä jokaisesta kurahanskasta. Pienten lasten kanssa haaste on se, että kasvu on vielä sen verran nopeaa, että vaatekaapissa on koko ajan käyttövaatteiden lisäksi myös pieneksi käynyttä vaatetta sekä isompaa käyttöön ottoa odottavaa vaatetta. Onneksi vaatekappaleet sentään ovat pieniä. Aika monet pikku leggarit mahtuu yhdelle hyllylle. :)
Noorien arkiruokapostaus oli tosi kiva! Ihana, jos sait siitä inspistä arkeen. Minunkin on ollut tarkoitus kirjoittaa arkiruokien suunnittelusta tähän Arjen harmonia -sarjaan iät ja ajat. Yritän nyt vihdoin syksyllä ryhdistäytyä. Kiitos palautteestasi! Olen todella iloinen, että tykkäätte juttusarjasta ja että saan teiltä sielunsiskoilta vastavuoroisesti mainioita vinkkejä ja vertaistukea. :)
Tosi hyvä kirjoitus, kiitos! Meidän pikkuneidin vaatekaapin värimaailma on tismalleen sama. ?Voi miten kätevän näköinen pyykkikaappisysteemi! Mistä moinen? Pakko saada??
Tosi ilahduttavaa kuulla, kiitos kommentistasi! Ihana, jos siellä löytyy toinen pieni samoissa väreissä. Minusta tällä yhdistelmällä saa kyllä puettua tyttären tavalla, jossa yhdistyy kauniisti klassisuus ja käytännöllisyys. :) Pyykkikaappi on Byggmaxista, löytyy nimellä ”seinään kiinnitettävä pyykkikaappi Nano”. Etsin pitkään kylpyhuoneeseemme sopivaa pyykkikoriratkaisua ja onneksi Nano löytyi, sillä minustakin kaappi (tai kaapit, meillä on kaksi vierekkäin) on kaunis ja samalla näppärä, kun kaappi ei vie liikaa tilaa syvyydessä ja kaapin päälle voi laittaa kynttilää ja sen sellaista. Me jätimme kaapin vetimen pois vielä modernimman ilmeen vuoksi ja hyvin toimivat kaapit niinkin. :)
Onnea Little L:lle päivähoitoon. Vaikka sitä ei enää olekaan se, joka näkee kaikki palapeliyritykset, sun muut, niin on tämäkin aika aika ihanaa. Täällä päässä kollega on ehtinyt saamaan hoidosta jo ensimmäisen BFF:nsä ja viimeksi eilen toi kotiin sormivärimaalauksen höpötellen niillä kahden sanan lauseillaan. Ja ihan parasta on, kun menen hakemaan häntä hoidosta, tyttö ponkaisee, kuin vieteriukko hiekkalaatikolta minua vastaan.
Meillä on mietitty tätä arjen yksinkertaistamista uuden vauvan myötä tosi paljon. Yksi merkittävistä päätöksistä oli jatkaa esikoisen päivähoitoa. Koska hän itse selvästi nauttii hoidosta ja viihtyy siellä. Näin kohta kaksi vuotiaan elämässä on sitten muutakin virikettä, kuin äiti, vauva ja imetysmaratonit. Plus, ehkä minäkin jaksan hieman paremmin kahden lapsen äitinä ja arki on aavistuksen helpompaa.
Mä olen rakastunut täysin LV:n pesuaineisiin, eikä meillä käytetä enää muuta. Juuri se, että voin pestä lastenvaatteita samassa koneessa aikuisten kanssa. Enkä itse saa hajuherkkyyksissäni mitään oireita puhtaasta pyykistä. Huuhteluaineena ja tahranpoistajana meillä toimii edelleen se etikka. ;)
Sukkien lajittelua kuulen kirottavan usein, ja yllätyn siitä joka kerta. Meillä on vuosia ollut käytössä supi-sukkapidikkeet, joiden ansiosta sukkia ei tarvitse lajitella koskaan. Olen kuullut niitä haukuttavan työläiksi, mikä on uskomatonta. Meillä on supi-purkki pyykkikaapissa. Samalla vaivalla kun sukat heittää pyykkikaappiin, tulee ne nipsautettua kiinni toisiinsa. Aikaa kuluu 1 sekunti kauemmin. Kun pyöräytän kuivat sukat palloiksi ja kaappiin, on vieressä supi-purkki, mihin ne pudottelen odottamaan uusia likaisia sukkia. Koska supeja on eri värisiä, olemme jakaneet värit mieheni kanssa, joten tunnistan heti omat mustat sukkani miehen sukista supin värin perusteella.
Tulipa pitkä ylistys, omaan päähäni ei vain mahdu miksi kukaan koskaan lajittelee sukkia! :D
Toivottavasti olette jo parantuneet lenssusta, itselläni sellainen alkoi juuri eilen ja onnistuu siis hienosti pilaamaan viikonloppuni. :I
Iloa ja tsemppiä uuteen! Meillä minimies aloitti päivähoidon hieman alle 3-vuotiaana ja päätös oli kyllä aivan oikea – pikkuinenkin nauttii, kun saa leikkiä kavereiden kanssa ja elämänpiiri laajenee hieman tuoden paljon uutta ja innostavaa. Tietysti mutkiakin on matkassa (kuten vaikka se hemmetinmoinen sairastelukierre!), mutta silti on ihan mahtavaa, että päiväkoti on olemassa <3.
<3 Hane
Mun muru meni päiväkotiin 2 v 8 kk iässä. Oli kauheaa ja ihanaa. Palkkaisin siivoojan, vein lakanat pesulaan viikottain ja blokkasin kalenterin perjantaisin. 4-päiväinen työviikko oli ihana.
Sitten ahneus iski ja halusin sen ylimääräisen toimintatonnln ihan vaan itselleni ja niinpä vuosi päiväkodin aloituksen jälkeen ryhdyin tekemään 5-päiväistä työviikkoa.
Nyt muru on jo iso koululainen ja minä näännyn työkuorman alla. Kannattaa ottaa iisisti, niin kauan kun ipana on pieni. Töitä kerkeää tekemään muutaman vuoden päästä enemmän. Extraraha ei kuitenkaan ole se tärkein juttu.