Kerroin edellisessä postauksessa viisi syytä, miksi ihastuin Madridiin, ja oikeastaan tässä tulee kuudes. Dear Hotel Madrid teki muutenkin onnistuneesta matkastamme erityisen onnistuneen.
Mitä vanhemmaksi olemme tulleet, sitä enemmän meille hotelli on muutakin kuin yöpymispaikka: se on omaa elämäntapaa heijastava elämys ja loman nautinnollisuuteen merkittävästi vaikuttava valinta. Tingimme mieluummin öiden määrästä kuin hotellin laadusta, mutta toki meillä silti budjetti on.
Booking-hakuni eivät etsi enää hostelleja, mutta eivät kaupungin hulppeimpia öitäkään. Olen erikoistunut metsästämään helmiä 100-200 eurolla yö. Dear Hotel Madrid on juuri tällainen, hinta-laatusuhteeltaan täydellinen löytö. Tosin sain pitkästä aikaa muistutuksen siitä, mitä sesonkihinnoittelu on: siirtämällä lomaa vain viikkoa myöhempään, hotellin hinta tippui puolella. Jälleen yksi syy kehua syyskuun puolivälin jälkeistä aikaa Euroopassa matkustamiseen. Säät ovat vielä mukavat (ja itse asiassa kesää paljon mukavammat), turisteja on vähemmän ja samalla hinnalla yöpyy todella tasokkaasti.
Hinta-laatusuhde on siis majoittumisen perusta, mutta täydellisen hotellin anatomia on jotain paljon enemmän.
Se on sijaintia, josta on kätevä lähteä eri puolelle kaupunkia ja jonka lähistöltä löytyy illaksi ravintoloita.
Se on näköaloja, joista kaupunki avautuu uudella upealla tavalla.
Se on sisustusta, joka saa huoneen tuntumaan kodilta ja joka inspiroi vielä pitkään matkan jälkeenkin.
Se on arjen yläpuolelle vieviä erikoisuuksia, kuten unohtumattomia Sky pool -uima-altaita.
Se on tuoksumaailmaa, joka hienostuneesti toivottaa kaikki aistit tervetulleeksi jo hotellin aulassa.
Se on musiikkia, jonka loungesävelet kattoterassilla saavat unohtamaan viimeisenkin kotona odottavan askareen.
Se on palvelua, joka huomioi aikuiset rennon kohteliaasti ja lapset luontevan leikkisästi.
Se on hauskoja oivalluksia, jotka kertovat tinkimättömästä intohimosta jokaista yksityiskohtaa kohtaan.
Se on aamiaisia, jotka herättävät lempeästi ja joissa on panostettu enemmän laatuun kuin määrään.
Se on kanssayöpyjiä, jotka jakavat samanlaisen elämäntavan ja jotka astuvat hissiin hymyilevästi tervehtien.
Se on huonepalvelua, joka pelastaa matkalaisten ensimmäisen illan hampurilaisilla.
Se on onnellisia muistijälkiä, joihin palata vielä vuosienkin päästä.
Tätä kaikkea on minulle täydellinen hotelli ja sellainen Dear Hotel Madrid oli. Toivottavasti hotellisuosituksesta on iloa teille seuraavaksi kaupunkiin suuntaaville.
Tätä voi kyllä kutsua todelliseksi hotellilöydöksi. Varmasti monen muunkin makuun, mutta onhan tämä jos joku ihan homevialaura -hotelli. :) Toki sitä aina koittaa etsiä juuri oman ja oikean tyylistä, laadukasta ja sopivan hintaista hotellia, mutta että palaset loksahtaisivat näin hyvin kohdilleen, sitä tapahtuu harvoin. Tämän hotellin pistin muistiin jo heti ensimmäisen insta-kuvasi jälkeen, kun ylläri ylläri miellyttää tyylissään omaakin silmää. Aina vaan paranee, kun saa lukea, että teidän kokemuksetkin ovat näin hyvät. Kerrassaan ihana hotelli!
Moi Heidi! Samaa mieltä. Ihania hotelleja on nykyään onneksi paljon, mutta Dear Hotel Madrid osoittautui jotenkin erityisen onnistuneeksi ja meidäntyyppiseksi valinnaksi. Näitä täysosumia ei tosiaan joka kerta tapahtu. Ihana, kun sait tästä inspiraatiota ja merkkasit muistiin! Olen varma, että viihtyisitte samassa paikassa. ;)
Oi nuo hotellihuoneen paneloinnit ja kattolistat ? Seuraavaan kotiin on saatava korkeaa, näyttävämpi profiilista listaa lattian ja katon rajaan.
Älä muuta sano, niin kauniita ratkaisuja! Haaveilen ihan samasta. Nykyiseen kotiimme paneloinnin näyttävyys ei oikein taivu, mutta haaveita pitää olla. Lattialistat meillä on nykyään antiikkityyliset (ei toki noin näyttävät) ja ne ainakin toimivat hyvin ihan tavallisessakin kodissa. Kattolistat voisivat myös ehdottomasti olla kokeilemisen arvoiset. :)
Voihan matkakuume! Voisin lähteä Madridiin ihan vaan tämän hotellisuosituksen myötä, vaikka kaupunki toki muutenkin ollut reissulistalla. Näyttää ihanalta kaikkine yksityiskohtinen, täytyy siis ehdottomasti laittaa hotelli mieleen :)
Älä muuta Jonna sano! Olen nykyään ihan samanlainen, että voisin lähteä kohteeseen vain ihanan hotellin tai resortin takia. Niin merkittävä osa lomaa ja rentoutumista viihtyisä majoittuminen on. Yritän myöskin aina kunnostautua samassa, että laitan hyvät kohteet samantien muistiin. Muuten ne eivät kuitenkaan palaudu muistiin silloin, kun tarve yhtäkkiä tulee. :)
Ihanan näköinen hotelli ! Minä myös maksan mieluummin vähän enemmän siitä ilosta, että hotelli vastaa sitä mukavuustasoa, jota näin vähän vanhempana arvostan.
Nuorempana hotellilla ei ollut niin väliä kun siellä kävi vain kääntymässä.
Nykyään minua ei saisi kirveelläkään enää sellaisiin paikkoihin ;-D
Täytyy pistää Dear Hotel Madrid muistiin…
Mukavaa viikkoa!
Terveisin, Johanna
Ihan samanlaisia kokemuksia meillä sitten, kiitos ajatuksista! Voin edelleen ihan hyvin majoittua aivan tavanomaisessa ja vaatimattomassa ketjuhotellissa (dormi kyllä voisi olla aikamoinen shokki!), mutta jos ei kyse ole esimerkiksi työmatkasta, vaan hotellin valitsee ja maksaa itse, kyllä sen silloin haluaa olevan mahdollisimman viehättävä ja omantyylinen. Omalla lomalla hotelli ei ole vain paikka nukkua, vaan iso osa matkaelämystä, ja käytän mielelläni paljon aikaa sen oikean hotellin löytämiseen. Kiva jos sait tästä mieluisan hotellivinkin muistiin. :) Kaunista uutta viikkoa, Johanna!
Olen (aika reippaasti!) vanhempi kuin sinä, ja minulla kehitys on kulkenut päinvastaiseen suuntaan: hotelli on vain paikka, jossa käyn nukkumassa ja suihkussa. Madrid-juttujasi lukiessani havahduin siihen, että edellisestä käynnistä siellä on jo kymmenen vuotta. Siihen matkaan mahtui niin paikallisten futisjuhlintaan osallistumista, taidetta kuin mielenosoitusten seuraamistakin. Lama kuritti Espanjaa rajusti ja oli hätkähdyttävää nähdä, miten rajustikin poliisi mielenilmauksia hajotti. Tyhjää liiketilaa oli paljon. Pitääpä miettiä, josko lähivuosina menisi katsomaan, miltä Madridissa nykyään näyttää!
Ymmärrän itse asiassa tämänkin puolen. Ehkä vanhempana on taas halu mennä omia menojaan ja olla koko ajan liikenteessä, kun taas pienen lapsen kanssa majoituspaikassa tulee väkisinkin vietettyä jonkun verran aikaa. Arkinen vaipanvaihto ja puuroiltapalat tuntuvat vähän enemmän lomaluksukselta, kun niitä hoitaa mieluisassa ja kauniissa hotellissa. ;) Kymmenen vuotta on minusta aika hyvä aika palata taas mieluisaan kohteeseen, niin siitä saa varmasti jotain uutta irti. Hei mainiota, kun otit tuon taloudellisen tilanteen puheeksi, kiitos! Nimittäin siitä tuli suorastaan matkamme teema, unohdin vain kirjoittaa havainnosta blogiin. Juuri tämän Dear Hotel Madridin viereinen talo, valtava Edificio España (Spain Building) alkoi kiinnostaa minua ja miestäni suunnattoman paljon. Tornitaloa hotellin ikkunasta tuijottaessa huomasimme, että koko paikkahan on itse asiassa kuollut: ei yhtäkään valoa tai liikehdintää koko 25-kerroksisessa tornitalossa. Aloimme googlata taustaa ja opimme, että nimenomainen rakennus on koko 2008 vuonna alkaneen laman ja kiinteistömarkkinan romahduksen symboli Espanjassa. Sittemmin talo on myyty kiinalaiselle miljardöörille ja kiinteistöön on tulossa hotelli vuonna 2019. Sitä oli vain kertakaikkisen hurja havainnoida, miten tuontasoinen satojen miljoonien kiinteistö oli muuttunut oikeaksi aavetaloksi.
Muistan hyvin tuon rakennuksen! Ja itse asiassa muistan kiinnittäneeni huomiota siihen, miten vähän rakennuksen ympäristössä näkyi elämää. Muutamassa kerroksessa oli silloin vielä toimintaa, mutta monen kerroksen ikkunoista näkyi, että sisällä oli pelkkää tyhjyyttä. Tuntui aika kolkolta, ja seuraavana iltana kiinnitimme huomiota siihen, että ihan siistit lapsiperheet olivat yötä hotellimme läheisellä puistokadulla :-(. Ilmeisesti kyse oli asuntonsa menettäneistä, koska monelta espanjalaiseltahan lama vei asunnon alta. Osuimme myös Atochan aseman lähelle mielenosoitukseen, jonka hajottamiseen poliisi käytti aika rajuja otteita, vaikka mukana oli lapsia ja kylteistä päätellen mielenosoituksen kohteena olivat juurikin asunto- ja työasiat.
Ymmärrän hyvin, että lapsen ollessa pieni hotellin tarjoamat palvelut helpottavat elämää! Oma tenavani oli pienenä sen verran ns. helppo, että hän nukkui ja söi sujuvasti missä vain ja nukahti, kun väsytti. Montakohan sataa kilometriä olen elämässäni kantanut nukkuvaa ipanaa pitkin katuja :-D – se huono puoli hänessä nimittäin oli, että rattaista oli turha haaveilla! Hän saattoi reilut kaksivuotiaana kävellä kevyesti useammankin kilometrin, mutta kun kone sammahti, se sammahti, ja sitten ei auttanut kuin ottaa lapsi syliin.